Yhteenveto
- Kuntastrategia 2026–2030 hyväksyttiin muutoksin
- Luotsi Pohjois-Karjala ja Nurmeksen työllisyysohjelma 2026 hyväksyttiin
- Henkilöstökertomus 2025 hyväksyttiin
- Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen 2025 hyväksyttiin
- Varhaiskasvatuksen organisaatio ja virkanimikkeet päivitettiin 1.8.2026 alkaen
- Peruskoulun opettajavirkajärjestelyt päätettiin oppimisen tuen tarpeisiin ja tuntimäärien muutoksiin
- Vuoden 2026 kokousrytmi ja poikkeuskokouspaikat päätettiin äänestyksellä
- Neljä valtuustoaloitetta merkittiin tiedoksi ja lähetettiin valmisteltavaksi
Kuntastrategia 2026–2030 hyväksyttiin muutoksin
Esityksenä oli hyväksyä Nurmeksen kuntastrategia 2026–2030 (tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut) sekä strategian tiivistelmä kaupunginhallituksen muokatun esityksen pohjalta.
Päätöksenä strategia hyväksyttiin yksimielisesti, ja samalla hyväksyttiin yksimielisesti valtuustoryhmien esittämät muutokset. Strategiaan lisättiin ja täsmennettiin erityisesti edunvalvontaa, elinvoimaa, vetovoimaa, viestintää, koulutusyhteistyötä, varautumista ja seurantaa koskevia kirjauksia.
Keskeiset strategiaan päätetyt täydennykset ja tarkennukset olivat muun muassa:
- Edunvalvontatavoitteisiin lisättiin Hiidenportin kansallispuiston laajentamisen huomioiminen.
- Läpileikkaaviin toimintatapoihin lisättiin kokonaisuus “Lapsiperheiden palveluiden vahvistaminen”, ja toteutukseksi kirjattiin, että lapsiperheiden palveluita parannetaan systemaattisesti.
- Edunvalvontaprojekteihin lisättiin Joensuu–Kontiomäki -radan kunnostus ja sähköistäminen sekä henkilöjunaliikenteen kehittäminen Nurmeksen kautta Kontiomäelle.
- Yhteistyön mittareihin lisättiin seurannan mittariksi toimenpiteiden määrä vuodessa.
- Elinvoimaa ja työllisyyttä koskevia kirjauksia täsmennettiin kohti elinvoimatyön koordinoinnin vahvistamista kaupungin organisaatiossa sekä hankeneuvottelujen ja projektiosaamisen vahvistamista.
- Vetovoiman ja alueen kehittämisen osalta lisättiin taajamien ja kylien vetovoiman kehittäminen, kehittämissuunnitelmien laadinta sekä kaavoituskatsauksen korostaminen mittareissa.
- Oppilaitosyhteistyötä täsmennettiin Riverian, AMK:n, yliopistojen ja yritysten yhteistyönä: Riverian yksiköiden vahvistaminen Nurmeksen alueella sekä korkea-asteen paikallisen opiskelun tukeminen.
- Viestintään ja näkyvyyteen lisättiin logouudistus ja uusi visuaalinen ilme sekä Virtuaalisen Nurmes 360 -karttaehdotusten tehokkaampi käyttöönotto (esimerkiksi liikuntapaikat merkittyinä).
- Pielistä ja vesistöjä koskeviin tavoitteisiin lisättiin Pielisen säännöstelyn piiriin mukaan ottaminen paikallisasukkaiden, kesämökkeilijöiden, kalastuksen, matkailun ja vesiliikenteen tarpeet huomioon ottaen.
- Varautumista ja turvallisuutta koskevissa toimissa korostettiin kyberturvallisuutta sekä kylien huomioimista. Lisäksi kirjattiin ilmastonmuutoksen positiivisten vaikutusten ennakoiva hyödyntäminen osana vastuullisuutta ja muutoshalukkuutta.
- Johtamiseen ja osaamiseen lisättiin johtamisvalmennus sekä henkilöstön kouluttaminen tekoälyn käyttöön, asiakaspalvelun kehittäminen ja julkisuuskuvan kehittäminen.
Luotsi Pohjois-Karjala ja Nurmeksen työllisyysohjelma 2026 hyväksyttiin
Esityksenä oli hyväksyä Luotsi Pohjois-Karjala -työllisyysalueen toimintamalli, talouden periaatteet ja kustannustenjako sekä Nurmeksen kaupungin työllisyysohjelma vuodelle 2026. Kokonaisuus sisälsi sekä lakisääteisten TE-palvelujen järjestämiseen liittyvät rakenteet että Nurmeksen omat, täydentävät palvelut ja tukimuodot.
Päätöksenä kokonaisuus hyväksyttiin. Päätös kattoi seuraavat keskeiset sisällöt:
1) Organisaatio ja vastuut
Hyväksyttiin työllisyysalueen hallintomalli, jossa Joensuu toimii vastuukuntana ja toimintaa ohjaa 15-jäseninen lautakunta. Vuoden 2026 toiminta jaettiin neljään vastuualueeseen: henkilöasiakkaan palvelut Joensuu, henkilöasiakkaan palvelut maakunta, erityispalvelut sekä työnantajapalvelut ja työllisyyden ekosysteemi. Jokaisella vastuualueella on oma palvelupäällikkö.
2) Brändi
Hyväksyttiin, että työllisyysalue käyttää vuoden 2026 alusta nimeä Luotsi Pohjois-Karjala.
3) Talous, rahoitus ja kustannustenjako
Merkittiin ja hyväksyttiin taloudelliset rakenteet vuodelle 2026: kunnille siirtyvä valtionosuus on noin 21,8 miljoonaa euroa ja laskennallinen kokonaisbudjetti 2026 on 20,6 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon osalta hyväksyttiin siirtymä kohti aiheuttamisperusteista kustannustenjakoa kolmen vuoden siirtymäajalla, jonka valmistelu aloitetaan vuoden 2026 aikana ja joka edellyttää palvelujen tuotteistamista. Kustannuslajeina käsiteltiin mm. ostopalvelut, palkkatuet, starttirahat, harkinnanvaraiset kulukorvaukset, yli 55-vuotiaiden työllistymistuki, työolosuhteiden järjestelytuki sekä matka- ja yöpymiskustannukset. Muiden kustannusten jakamisessa sovelletaan valtionosuuskriteerejä, ja prosenttiosuuksia tarkistetaan vuosittain talousarvion yhteydessä.
4) Kuntalisä työnantajalle
Hyväksyttiin kuntalisäperiaatteet, joissa tukea voidaan myöntää 800 euroa per työsuhde kuukaudessa tilanteissa, joissa muita tukia ei ole käytössä. Ehtoina ovat vähintään yhden kuukauden työsuhde ja pääsääntöisesti 32 tuntia viikossa (osatyökykyisillä poikkeuksin 18 tuntia). Kokonaismäärät voivat olla 800–4 800 euroa tuen saajasta ja kestosta riippuen. Päätettiin myös, että tuki on de minimis -tukea ja että yhden työnantajan osalta kuntalisää voidaan myöntää enintään kolmen eri henkilön työsuhteisiin vuoden aikana.
5) Nuorten työllistämisen tuki (työllistämisseteli)
Hyväksyttiin nuorten työllistämisseteli valtionavustuksena Pohjois-Karjalan alueelle: tuki on enintään 50 % palkasta, enintään 1 500 euroa kuukaudessa ja enintään 9 000 euroa yhteensä kuuden kuukauden ajalta. Kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat, joiden työttömyys on kestänyt vähintään kuusi kuukautta (poikkeuksin myös vain perusopetuksen varassa olevat). Työsuhteen tulee kestää vähintään 6 kuukautta ja olla vähintään 25 tuntia viikossa (osatyökykyisillä 18 tuntia). Hakemukset käsitellään ennen työsuhteen alkua, ja tuki on de minimis -tukea.
6) Hankkeet ja kumppanuudet
Hyväksyttiin työllisyyden kehittämisen hankekokonaisuuksia ja yhteistyöverkostoja (mm. Kuhina, TNO Pohjois-Karjala, TOIMI, Talent Hub Eastern Finland, ELO), joiden kautta kehitetään välityömarkkinoita, kotouttamista, digitaalisia palveluja ja työnantajayhteistyötä. Nurmeksen palvelupisteen roolissa vahvistuu ura-agentin ja yritysagentin toiminta sekä valmennus- ja työelämäyhteistyö.
7) Nurmeksen omat täydentävät palvelut ja yhteistyö Siun soten kanssa
Hyväksyttiin, että Nurmeksen kaupungin vapaaehtoiset, paikalliset palvelut (mm. työkykykoordinaattori, työvalmentaja ja työllisyyskoordinaattori) ovat osa kokonaisuutta. Lisäksi hyväksyttiin horisontaalinen yhteistyö Siun soten kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa yhteisin periaattein (julkisen edun mukainen, vastikkeeton yhteistyö).
8) Nuorten kesätyö- ja yrityssetelit sekä 4H-yritystoiminnan tuki
Hyväksyttiin Nurmeksen nuorten kesätyö- ja yrityssetelimallit sekä 4H-yritystoiminnan tukeminen. Setelit kohdistuvat 15–20-vuotiaisiin nurmeslaisiin nuoriin ja niitä voidaan käyttää myös muiden kuntien työnantajilla.
Henkilöstökertomus 2025 hyväksyttiin
Esityksenä oli hyväksyä Nurmeksen kaupungin Henkilöstökertomus 2025 liitteineen, jotta päätöksenteossa on käytössä koottu tieto henkilöstömäärästä, rakenteesta, työkyvystä, kustannuksista, rekrytoinnista ja kehittämistoimista.
Päätöksenä henkilöstökertomus 2025 hyväksyttiin.
Käsittelyssä esillä olleita keskeisiä sisältöjä olivat:
- Henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa 329 (vakinaisia 263, sijaisia 32, määräaikaisia 32, oppisopimuksella 2).
- Toimialoittain painopiste hyvinvointipalveluissa (noin 240 henkilöä, 72,9 % henkilöstöstä).
- Eläkepoistuma 2025: 13 vakinaista (10 vanhuuseläke, 2 osatyökyvyttömyyseläke, 1 kuntoutustuki). Ennakoitiin merkittävä eläköityminen 2026–2030 (58 vanhuuseläköitymistä).
- Sairauspoissaolot 2025: 5 056 kalenteripäivää (työpäiviksi muutettuna 3 809), sairauspoissaoloprosentti 4,57 %. Poissaoloissa korostuivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyteen liittyvät syyt. Työkyvyn tuessa kuvattiin varhaisen tuen toimintamalli ja työterveyshuollon toimet.
- Työterveyshuollon kustannukset 2025 yhteensä 202 544,63 euroa (KL I 57,5 % ja KL II 42,5 %).
- Keva-tilastojen kustannustiedot: KUEL-palkkasumma 12 276 693,94 € ja palkkaperusteiset maksut 2 044 763,20 €. Vael-palkkasumma 1 613 064,87 € ja eläkemaksu 267 201,44 €. Tasausmaksu 490 465,56 €.
- Tasopalkkajärjestelmä otettiin käyttöön 1.2.2025 (KVTES/OVTES osio G). Palkkojen yhteensovittamisen ja harmonisoinnin tavoiteaikatauluksi kuvattiin 1.10.2026.
- Rekrytoinnit 2025: haettavana 32 vakinaista ja 40 määräaikaista tehtävää; hakijoita 1 044, joista päteviä 317 (30,3 %). Nurmes-lähtöisten hakijoiden osuus 49,5 %.
- Koulutukset 2025: koulutuspäiviä 291, osallistujia 114 henkilöä. Koulutuskorvausta maksettiin noin 5 969 €; samalla todettiin, että koulutuskorvausta ei myönnetä 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettuihin koulutuksiin.
Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen 2025 hyväksyttiin
Esityksenä oli hyväksyä vuoden 2025 hyvinvointikertomus sekä selvitys siitä, miten hyvinvointisuunnitelman 2022–2025 tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat vuonna 2025. Aineisto perustui lakisääteiseen velvoitteeseen seurata kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä vuosittain.
Päätöksenä esitys hyväksyttiin.
Käsittelyssä korostuivat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavat havainnot:
- 4.–5.-luokilla elintavoissa ja riskitekijöissä todettiin heikentymistä sekä koulukiusaamisen lisääntymistä, samalla kun vanhempien fyysisen väkivallan kokemuksen todettiin pienentyneen.
- 8.–9.-luokilla raportoitiin elintapojen heikentymistä (tupakointi, vahva päihtyneisyys ja kannabiskokeilut lisääntyivät), mutta samalla vähintään tunnin päivittäinen liikkuminen lisääntyi.
- Lukiolaisilla vahva päihtyneisyys väheni, mutta koettu terveydentila heikentyi ja ahdistuneisuus kasvoi sekä positiivinen mielenterveys heikentyi.
- Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö, vahva päihtyneisyys ja rahapelien viikoittainen pelaaminen vähenivät, ja kannabiskokeilut vähenivät; liikkuminen lisääntyi.
Asiakirjassa todettiin, ettei päätöksen yhteydessä päätetty erillisistä uusista määrärahoista tai määrärahojen siirroista, vaan aineisto toimii tilannekuvana ja toimeenpanon seurannan pohjana.
Varhaiskasvatuksen organisaatio ja virkanimikkeet päivitettiin 1.8.2026 alkaen
Esityksenä oli yksinkertaistaa varhaiskasvatuksen organisaatiorakennetta ja päivittää johtavien viranhaltijoiden virkanimikkeet yleisemmin käytössä oleviin nimikkeisiin. Tavoitteena oli poistaa varhaiskasvatuksen aluejako hallinnollisena rakenteena ja koota johtaminen selkeämmin yhden kokonaisuuden alle.
Päätöksenä hyväksyttiin seuraavat muutokset voimaan 1.8.2026 alkaen:
- Varhaiskasvatuspäällikön virkanimike muutetaan varhaiskasvatusjohtajaksi.
- Varhaiskasvatusyksikön johtajan sekä varhaiskasvatuksen aluejohtajan virkanimikkeet muutetaan päiväkodin johtajaksi.
- Varhaiskasvatuksen organisaatiorakenteesta poistetaan aluejako.
- Muutokset viedään hallintosääntöön 1.8.2026 alkaen.
- Päätettiin nimenomaisesti, ettei virkanimikkeiden ja organisaatiorakenteen muutoksilla ole vaikutusta viranhaltijoiden palkkaukseen.
Käsittelyssä todettiin myös, että talouden kustannuspaikkarakenteen tarkennuksia ja mahdollisia laajempia rakenteellisia muutoksia valmistellaan myöhemmin ja niitä kohdennetaan vuoden 2027 alusta alkaen.
Peruskoulun opettajavirkajärjestelyt päätettiin oppimisen tuen tarpeisiin ja tuntimäärien muutoksiin
Esityksenä oli muuttaa kahta opetustoimen virkaa 1.8.2026 alkaen. Taustalla oli oppimisen tuen uudistus sekä tarve varmistaa opetuksen järjestäminen tilanteessa, jossa oppilasmäärän muutokset vaikuttavat opetustuntien määrään.
Päätöksenä hyväksyttiin seuraavat muutokset 1.8.2026 alkaen:
- Peruskoulun luokanopettajan virka nro 0033 muutetaan erityisluokanopettajan viraksi. Käsittelyssä todettiin, että yläkoulun erityisluokanopettajan tarve on ollut olemassa jo aiemmin ja korostuu oppimisen tuen uudistuksessa; virka oli ollut avoinna usean lukuvuoden.
- Biologian ja maantiedon lehtorin virka nro 0086 muutetaan biologian ja maantiedon päätoimisen tuntiopettajan viraksi. Taustalla todettiin oppilasmäärän laskun vaikutus ja tarve turvata opetustuntien riittävyys ja opetusvelvollisuuden täyttyminen. Päätoimiselle tuntiopettajalle tulee osoittaa vähintään 16 vuosiviikkotuntia, ja palkka määräytyy opetusvelvollisuuden ja toteutuneiden opetustuntien suhteessa.
Käsittelyssä todettiin myös, että erityisluokanopettajan rekrytointi voidaan käynnistää täyttölupamenettelyn kautta vasta päätöksen jälkeen.
Vuoden 2026 kokousrytmi ja poikkeuskokouspaikat päätettiin äänestyksellä
Esityksenä oli vahvistaa vuoden 2026 kokouskäytäntö: varsinaiset kokoukset pidetään kuukauden viimeisenä arkimaanantaina klo 18.30 Kauppalantalon valtuustosalissa, ja tarvittaessa kokouksia voidaan jättää pitämättä, jos käsiteltäviä asioita ei ole riittävästi. Lisäksi esitettiin kaksi poikkeavaa kokousajankohtaa ja -paikkaa kesä- ja joulukuulle.
Päätöksenä hyväksyttiin kaupunginhallituksen esitys nimenhuutoäänestyksen jälkeen äänin 20–7.
Hyväksytyt poikkeuskokoukset olivat:
- 15.6.2026 klo 16.00 Valtimon Kuntalaisten talossa (valtuustosali).
- 14.12.2026 klo 16.00 Hyvärilä nuoriso- ja matkailukeskuksessa, Navetan auditoriossa.
Äänestyksessä vastakkainen esitys koski kokouspaikkojen muuttamista siten, että joulukuun kokous olisi pidetty Kauppalantalolla ja kesäkuun kokoukselle esitettiin vaihtoehtoista paikkaa.
Neljä valtuustoaloitetta merkittiin tiedoksi ja lähetettiin valmisteltavaksi
Esityksenä oli merkitä kokouksessa jätetyt kirjalliset valtuustoaloitteet tiedoksi ja toimittaa ne kaupunginhallitukselle valmisteluun.
Päätöksenä valtuusto merkitsi tiedoksi neljä aloitetta ja lähetti ne kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloitteista ei käyty lähetekeskustelua.
Tiedoksi merkityt ja valmisteluun lähetetyt aloitteet olivat:
- SDP:n aloite: työllistämisen kuntalisän määrärahan muuttaminen oppisopimuskoulutuksen kuntalisäksi.
- KD:n aloite: kiertotalousstrategian ja ekosysteemin käyttöönotto Nurmeksessa.
- KD:n aloite: kiertotalouden opintojen saaminen Nurmekseen.
- KD:n aloite: kaupungin viestinnän vahvistaminen hyödyntämällä Nurmes360-karttaa.
