Kolin kansallispuiston vaaramaisemat vetävät kävijöitä vuodesta toiseen. Pielisen järvimaisemat, jyrkät kvartsiittikalliot, laaja retkeilyreitistö ja hoidetut perinnemaisemat sopivat sekä päiväretkelle että pidemmälle vaellukselle.

Koli on Pohjois-Karjalan suosituin luontomatkailukohde ja Suomen neljänneksi vierailluin kansallispuisto: vuonna 2025 puistoon tehtiin noin 224 000 käyntiä. Talvella Kolilla lasketellaan ja hiihdetään, kesällä patikoidaan ja liikutaan Pielisellä. Koli on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka, joka on innoittanut taiteilijoita 1890-luvulta asti.

Kolilla on kaksi hotellia. Break Sokos Hotel Koli sijaitsee Ukko-Kolin huippujen tuntumassa, ja Break Sokos Hotel Koli Kylä avattiin Kolin kylään vuonna 2023. Ruokaa ja juomaa tarjoavat hotellien lisäksi esimerkiksi Kolin satamassa toimiva Kolin Satamatupa sekä kylän keskustassa Kolin Ryynänen, jolla on oma panimo.

Laskettelu Kolilla

Laskettelukeskus Koli Ski toimii Ukko-Kolin rinteillä kansallispuistossa Break Sokos Hotel Kolin vieressä. Rinteitä on seitsemän ja hissejä neljä. Korkeusero on 230 metriä ja pisin rinne noin 1,5 kilometriä. Loma-Kolin rinteet suljettiin vuonna 2016. Kauden 2025–2026 avauspäiväksi ilmoitettiin 20.12.2025.

Kolilla on yli 50 kilometriä huollettuja latuja perinteiselle ja luistelutyylille. Kun jäätilanne sallii, rinteiden alapäästä Kolin satamaan ylläpidetään noin kahden kilometrin retkiluistelurataa.

Majoitus Kolilla

Kolilla voi majoittua hotellissa, vuokramökissä tai kansallispuiston vuokratuvissa. Puistossa on myös telttailualueita. Break Sokos Hotel Kolin paikalla on majoitettu matkailijoita vuodesta 1896, jolloin Ylämaja avattiin. Nykyinen hotellirakennus on vuodelta 1970, ja hotellissa on Koli Relax Spa. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan rakentamassa Koli Kylä -hotellissa on 130 huonetta ja kaksi ravintolaa. Metsähallituksen vuokratuvat varataan Eräluvat.fi-palvelusta. Katso Kolin vuokramökki-yritykset.

Ukko-Koli

Kolin korkein huippu Ukko-Koli kohoaa 347 metriä merenpinnan ja noin 253 metriä Pielisen yläpuolelle. Se on Etelä-Suomen korkein kohta. Läheiset Akka-Koli ja Paha-Koli ovat 339 ja 334 metrin korkuisia. Kolin vaarajono on jäänne Karelidien vuoristosta, joka syntyi vajaat kaksi miljardia vuotta sitten mannerlaattojen törmätessä, ja huiput ovat kovaa kvartsiittia. Vaarajonon itäpuolella on Suomen vanhinta, yli 2,6 miljardia vuotta vanhaa graniittigneissiä.

Vaarojen rinteillä kasvaa vanhoja sekametsiä ja reheviä lehtoja, ja hoidetuilla ahoilla viihtyy runsas niittykasvien ja hyönteisten lajisto. Perinnemaisemia hoidetaan kaskeamalla, niittämällä ja laiduntamalla. Vanhoilla tiloilla laiduntavat lampaat, naudat ja hevoset.

Kolin kansallispuisto lukuina

  • Perustettu vuonna 1991, laajennettu vuonna 1996
  • Pinta-ala noin 30 km². Puisto sijaitsee Lieksan, Joensuun ja Kontiolahden alueella
  • Käyntejä: 249 800 vuonna 2024 ja 224 000 vuonna 2025
  • Kolin luontokeskus Ukko (avattu 2000): 134 400 käyntiä vuonna 2024 ja 120 300 vuonna 2025
  • Merkittyjä retkeilyreittejä on noin 80 kilometriä
  • Metsähallitus on hoitanut puistoa vuodesta 2008
  • Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellinen vaikutus vuonna 2024: 24,2 miljoonaa euroa ja 186 henkilötyövuotta
  • Maksullisen pysäköinnin kokeilu 1.9.2026–kevät 2027 Ylä-Kolintie 39:n alueilla P1–P3 klo 9–18: 1 € tunnilta, enintään 5 € vuorokaudelta, lisäksi palvelumaksu. Ensimmäiset 30 minuuttia ja muut pysäköintialueet ovat maksuttomia

Koli taiteessa ja kansallismaisemana

Karelianismin aikaan, kesällä 1892, Kolilla vierailivat kirjailija Juhani Aho, hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt sekä taidemaalari Eero Järnefelt. Ahon matkakertomus Kolilta julkaistiin Päivälehdessä samana vuonna.

Järnefelt palasi Kolille useita kertoja. Hänen tunnetuin Koli-aiheinen maalauksensa, Syysmaisema Pielisjärveltä (1899), kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Järnefeltin seurassa Kolilla kävivät valokuvaaja I. K. Inha ja säveltäjä Jean Sibelius, joka teki Koli-matkansa vuonna 1909. Matkan on arveltu vaikuttaneen Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan. Myös Pekka Halonen maalasi Kolia, muun muassa talvisena.

Koli on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, jotka valittiin vuonna 1992. Kolin kylän kirkon alttaritaulun on tehnyt kuvanveistäjä Eva Ryynänen. Hänen taiteilijakotinsa Paateri on Vuonislahden lähellä. Kirkko on ollut tilapäisesti suljettuna yleisöltä kesäkuusta 2024.

Näköalapaikat ja reitit

Tunnetuin näkymä avautuu Ukko-Kolin huipulta itään Pieliselle. Kolin luontokeskus Ukosta Ukko-Kolille johtaa 0,8 kilometrin esteetön reitti. Pielisellä näkyy noin 13 kilometrin pituinen hiekkarantaisten harjusaarten jono. Mäkrävaaran laella on jäätikön jättämä Mäkrän kivi, ja Mäkrältä avautuvaa maisemaa kuvasivat myös Järnefelt ja Inha.

Perheille sopii perinnemaisemassa kulkeva Kaskenkierros (4,1 km). Vaativan Herajärven kierroksen (30–61 km) varrella voi yöpyä laavussa, vuokratuvassa tai teltassa. Rantatien varrella 12 kilometriä Kolilta etelään on Pirunkirkko, 33 metriä pitkä rakoluola. Tarhapuron vesiputous on suljettu retkeilyltä, koska maasto on kulunut pahasti.

Kansallispuiston retkeilyreiteillä ei saa pyöräillä. Puiston ulkopuolella on syksyllä 2026 otettu koekäyttöön uusia merkittyjä maastopyöräily- ja retkeilyreittejä Loma-Kolilla, Kolin kylässä ja Räsävaarassa.

Kolille saapuminen

Joensuusta Kolille ajaa noin tunnissa, ja matkaa on 70 kilometriä. Kuopiosta matkaa on 184 kilometriä ja Helsingistä 528 kilometriä. Valtatieltä 6 käännytään Kolinportin kohdalta asfaltoidulle Kolintielle (tie 504). Kapeita sorateitä, Jerontietä ja Rantatietä, ei suositella talvella eikä matkailuautoille. Sesonkeina ruuhkaisten Ylä-Kolintien pysäköintialueiden sijaan voi pysäköidä esimerkiksi Ollilaan, Likolahteen tai Paimenenvaaraan, joista luontokeskukseen on 1–2 kilometriä polkua. P1-alueelta Yläpihalle hotellin luo kulkee esteetön kabiinihissi.

Arkisin Joensuusta Kolille kulkee bussi kahdesti ja Kolilta Joensuuhun kolmesti päivässä. Hiihtokaudella Joensuusta liikennöi viikonloppuisin Koli Ski Bus. Kesällä Joensuusta pääsee junalla Vuonislahteen, josta matkustaja-alus M/S Marival II ylittää Pielisen Kolin satamaan kahdesti päivässä. Alus ei kuljeta autoja.

Talvella Vuonislahden ja Kolin välillä on Pielisen yli noin seitsemän kilometrin jäätie, joka lyhentää matkaa noin 50 kilometriä. Jäätie avataan, kun kantavaa jäätä on vähintään 40 senttimetriä. Talvella 2026 se oli auki 2.2.–19.3. Ajoneuvon enimmäispaino on 3 tonnia ja nopeusrajoitus 50 km/h, eikä jäätiellä saa ohittaa eikä pysähtyä. Kesäisin Lieksan ja Kolin väliä kulkenut autolautta MF Pielinen liikennöi viimeisen kerran kesällä 2019 ja myytiin Norjaan vuonna 2020, joten autoja kuljettavaa lauttaa Pielisellä ei enää ole.

Kolin ja Vuonislahden välistä jäätietä on aurattu Pielisen yli talvesta 1980 lähtien. Myöhemmin tie oli valtion tieviranomaisen Tiehallinnon ylläpitämä, ja nykyisin valtion puolesta sen kunnossapidon hankkii urakoitsijalta alueen elinvoimakeskus, entinen ELY-keskus. Noin seitsemän kilometrin pituisena se on Suomen järvien pisin jäätie. Useimpina talvina tie on voitu avata tammikuussa ja pitää auki parisen kuukautta, ja vilkkaimpina päivinä sitä on ajanut 200–500 autoa. Lyhentyneet ja lauhtuneet talvet ovat tehneet jäätien rakentamisesta aiempaa vaikeampaa, eikä tekijän löytäminen ole aina ollut helppoa: talven 2024–2025 alussa tielle etsittiin pitkään uutta urakoitsijaa.

Tapahtumia vuoden mittaan

  • Toukokuu: Koli Gravel Carnival -soratiepyöräily (2026: 23.5.)
  • Kesä: Ukko-Kolin maisemahissi (2026: 19.6.–9.8.) ja Lieksan Vaskiviikko (2026: 24.7.–1.8.)
  • Lokakuu: Vaarojen Maraton -polkujuoksu kansallispuistossa, matkat 7–130 km (2026: 2.–3.10.; seuraava 1.–2.10.2027)
  • Talvi: laskettelukausi ja Joensuun viikonloppubussi (2026: 14.2.–5.4.)
  • Ympäri vuoden: luontokeskus Ukon vaihtuvat näyttelyt, esimerkiksi Marja Ryynäsen "Maalauksia Kolilta – Sydämellä" 2.10.–30.12.2026
  • Ajankohtaiset: Lieksan tapahtumat

Kolin kehittäminen nyt

Vuonna 2005 valmistunut Koli Vision 2015 ja sitä toteuttamaan laadittu Koli Master Plan, joka ei ollut oikeusvaikutteinen kaava, tavoittelivat lisää majoituskapasiteettia etenkin lomamökeillä sekä ympärivuotisia palveluita Loma-Kolille ja Kolin kylään. Vuoden 2006 loma-asuntomessut toivat alueelle uusia mökkejä.

Toteutunutta

  • Kolin keskusta-alueen osayleiskaava valmistui vuonna 2012.
  • Kolin yhteismarkkinointi siirtyi vuonna 2018 perustetulle Kolin Matkailu Oy:lle. Sen omistajia ovat nykyään myös Lieksa, Juuka ja kymmenet matkailuyritykset.
  • Koli valittiin Vuoden matkailualueeksi 2021.
  • Kolin kylään avattiin juhannuksena 2023 toinen hotelli. Investointi oli yli 20 miljoonaa euroa.
  • Kansallispuiston käyntimäärä on kasvanut noin 138 600 käynnistä (2010) lähes 250 000 käyntiin (2024).
  • Loma-Kolin laskettelurinteet sen sijaan suljettiin vuonna 2016.

Käynnissä ja suunnitteilla (tilanne lokakuussa 2026)

  • Loma-Koli: Lieksan ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Rintasenvaaran ranta-asemakaava mahdollistaisi matkailurakentamista, kuten hotellin, lomarakennuksia ja ravintolan, noin 65 hehtaarin alueelle entisille rinteille. ELY-keskus vastusti rakentamista vaaran laelle. Valtuusto hyväksyi kaavan 26.5.2025, ja päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.
  • Kaavat: laajempaa maankäyttöä linjaa Koli–Ahmovaara-osayleiskaava 2040+. Kolin kylässä Ylä-Kolintie 25:n osayleiskaava on lainvoimainen, mutta pysäköintiä ja matkailurakentamista tutkiva asemakaava on tauolla. Ylä-Kolintielle suunnitellaan kevyen liikenteen väylää.
  • Satamat: Lieksa päivittää satamien kehittämissuunnitelmaa, ja satamaravintolan uudet yrittäjät tavoittelevat ympärivuotista toimintaa.
  • Reitit: Kolin reitistöjen saavutettavuus -hanke tekee uusia reittejä ja laavuja, ja Loma-Kolille rakennetaan talven monikäyttöreittiä. Puiston ulkopuolisten reittien ylläpitoon voi maksaa vapaaehtoisen reittimaksun.
  • Kansallispuisto: Metsähallitus kokeilee maksullista pysäköintiä, perusparantaa Ukko-Kolin portaattoman reitin ja kunnostaa vuokratupia vuonna 2026.

Vuonna 2022 kerrottiin alueelle laaditusta matkailuvisiosta, jonka mukaan tavoitellaan kymmenkertaista matkailijamäärää.

Lue lisää

Katso myös Ukko-Kolin web-kamera. Lue lisää: Koli Wikipediassa ja Kolin kansallispuisto Luontoon.fi-palvelussa.