Kontiolahden Lehmossa kasvaa Suomen pisin mänty. Lehmon jätiksi ristitty mänty on 42m (2013) pitkä.
Kontiolahden nähtävyydet ja käyntikohteet
Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Kontiolahden ortodoksinen kirkko on Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko. Erkki Helasvuon suunnittelema pyhäkkö vihittiin kirkoksi vuonna 1985.
Kontiolahden luterilaisen kirkon on suunnitellut arkkitehti Georg Wilenius ja se valmistui vuonna 1881. Kylän korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko on Kontiolahden seurakunnan toinen kirkko, ensimmäinen kirkko valmistui 1780 ja se paloi vuonna 1879. Vuodelta 1929 peräisin olevan Golgata-aiheisen alttaritaulun on maalannut Yrjö Ollila.
Kontiolahden satamassa on vierasvenelaituri, kaksi betoniluiskaa, septityhjennyspaikka, mastonosturi, wc, jäähileasema, uimaranta ja muita satamapalveluita.
Pohjoiskarjalaisen tähtitieteen harrastajien yhdistyksen Seulaset ry:n ylläpitämä tähtitorni, jossa pidetään talvisin myös tähtinäytäntöjä.
Vuonna 1879 rakennettu kanava on entisöity kertomaan entisajan kanavatoiminnasta ja vesiliikenteestä. Museon ympäristössä sijaitsee myös aktiivinen kanavateatteri.
Vuosittain ampumahiihdon maailmancupin osakilpailupaikkana toimivan ampumahiihtokeskuksen alueelta löytyvät hirsisen päärakennuksen lisäksi kansainvälisen tason lehdistö- ja tv-keskukset. 1,5 km pitkä jäähdytetty latu avataan jo lokakuussa.
Selkien-Mönnin kappeli on rakennettu kylien yhteiselle hautausmaalle vuonna 1983 ja sen on suunnitellyt Erkki Helasvuo.
Luonnonsuojelualue, joka on muodostunut miljoonia vuosia sitten louhikkoiseksi rotkoksi kallioperään. Alueella kiertää luontopolku, joka on n. 5 km pitkä.
Kontiorannassa sijaitseva SF-Filmikylä on Suomen Filmiteollisuuden pääpaikka, joka on tullut tunnetuksi mm. Karjalan Kunnailla -sarjasta. Kylässä järjestetään myös opastettuja kierroksia.
Kontiolahden vesitorni sijaitsee lähellä luterilaista kirkkoa kirkonkylän korkeimmalla kohdalla. 6-tien varrella sijaitsevasta vesitornista voi hyvällä säällä nähdä aina Joensuuhun saakka.
Kontiolahti-seuran omistama kotiseutukeskus esittelee paikallista talonpoikaiskulttuuria. Kotiseutukeskusta pidetään tunnelmallisena juhlapaikkana, lisäksi tiloissa pidetään mm. näyttelyitä ja leirikouluja.
