Yhteenveto
- Onko kaupungin talous kestävällä pohjalla?
- Tasapuolisuutta konserniyhtiöiden lainaehtoihin
- Kuka järjestää työllisyyspalvelut vuonna 2025?
- Maanvaihtokauppa: enemmän hyötyä kaupungille?
- Kaavoituskatsaus: uusia tontteja ja kasvua vuodelle 2025
- Tonttien luovutusehtojen päivitys mahdollistaa rakentamisen uusilla alueilla
- Tuulivoimasta uutta potkua itäiseen Suomeen?
- Sote-palvelut lähelle – vai karkaavatko ne Joensuuhun?
- Kenen ääni kuuluu tulevissa tapahtumissa?
- Päätökset pöydälle: mitä lautakunnat ja viranhaltijat päättivät?
- Tärkeimmät ilmoitusasiat huomioitiin päätöksenteossa
- Kaupunginjohtajan katsaus luo pohjaa tuleville päätöksille
- Miten kaupungin rahat riittävät? Talousarvio 2025–2027 käsittelyssä
Onko kaupungin talous kestävällä pohjalla?
Kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin Nurmeksen talouskatsaus sekä osavuosiraportti. Talousjohtajan esittelemä katsaus osoitti tilanteen olevan vakaa, mutta haasteita on näkyvissä: toimintatuotot ovat jääneet selvästi alle budjetoidun, myyntituotot laskeneet peräti neljänneksen ja tuet puolittuneet. Henkilöstökulut ovat nousussa, mutta palvelujen ostot ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Toimintakulut ylittävät 39 miljoonaa euroa, mikä ylittää alkuperäiset budjetit. Osavuosiraportissa varoitettiin, että kaupungin kyky järjestää palveluja ja investointeja on heikentynyt. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle raportin tiedoksi merkitsemistä – tietoisuus tilanteesta on nyt kaikkien päättäjien pöydällä ja vaatii jatkotoimia.
Tasapuolisuutta konserniyhtiöiden lainaehtoihin
Kaupunginhallitus yhtenäisti Nurmeksen konserniyhtiöille myönnettyjen lainojen korkomarginaalit. Eri yhtiöt olivat aiemmin saaneet lainoja eri marginaaleilla, mikä aiheutti eriarvoisuutta. Nyt kaikki vaihtuvakorkoiset lainat sidotaan 1,0 % marginaaliin 1.1.2025 alkaen. Päätös tuo tasapuolisuutta ja ennakoitavuutta yhtiöiden taloudenhoitoon sekä kaupungin lainasalkun hallintaan.
Kuka järjestää työllisyyspalvelut vuonna 2025?
Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille ensi vuoden alussa. Nurmes liittyy Pohjois-Karjalan työllisyysalueeseen, jossa Joensuu toimii vastuukuntana. Sopimukseen tehtiin teknisiä tarkennuksia, jotka mahdollistavat sujuvan käynnistyksen ilman lisäneuvotteluja. Työllisyysalueen kustannukset jaetaan kunnille muun muassa työttömyysasteen perusteella. Henkilöstö siirtyy Joensuun palvelukseen, ja palvelut säilyvät pääosin maksuttomina työnhakijoille ja työnantajille.
Maanvaihtokauppa: enemmän hyötyä kaupungille?
Kaupunginhallitus hyväksyi merkittävän maanvaihdon Tornator Oyj:n kanssa: Nurmes luovuttaa Puolukkamaan (55,13 ha) ja saa tilalle Putkinotkon (46,61 ha), joiden arvot ovat molemmat 360 000 euroa. Putkinotkosta noin 30 ha on metsätalousmaata ja 13,8 ha luonnonsuojelualuetta. Kaupungin tavoitteena on elinvoiman kehittäminen ja alueiden tehokkaampi käyttö – vaihdolla pyritään mahdollistamaan parempi maankäyttö tulevaisuudessa.
Kaavoituskatsaus: uusia tontteja ja kasvua vuodelle 2025
Kaavoituskatsauksessa linjattiin tulevan vuoden kaavatyöt: painopisteinä elinkeinoelämän kehittäminen, ajantasaiset kaavat sekä monipuolinen tonttitarjonta erityisesti Keskeisen ja Itäisen kaupunkialueen yleiskaavoissa sekä vihreän teollisuuden alueen asemakaavan laajennuksessa. Katsaus merkitään tiedoksi myös valtuustolle ja siitä tiedotetaan laajasti asukkaille.
Tonttien luovutusehtojen päivitys mahdollistaa rakentamisen uusilla alueilla
Tonttien luovutusehdot päivitettiin vastaamaan uusia rakennuspaikkoja Pitkäniemessä, Ellun loma-asuntoalueella Hevosniemessä sekä Meijerin alueella. Päivityksellä varmistetaan tonttitarjonnan ajantasaisuus ja edistetään rakentamista kaupungin eri osissa.
Tuulivoimasta uutta potkua itäiseen Suomeen?
Nurmes antoi vahvan lausunnon itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen edistämiseksi: Pohjois-Karjalaan esitetään kompensaatioaluetta tuulivoimalle perustuen maakuntakaavoihin ja laajoihin vaikutusten arviointeihin. Kompensaatiorahoitusta ehdotetaan kerättäväksi tuulivoimatoimijoilta sekä valtiolta, jotta rakentaminen etenisi myös itärajan kunnissa – erityisesti niissä, joissa puolustus- tai ympäristösyyt estävät rakentamisen.
Sote-palvelut lähelle – vai karkaavatko ne Joensuuhun?
Nurmes vaatii lausunnossaan hyvinvointialueelle: sote-keskuksessa on oltava lääkäripalveluja iltaisin ja viikonloppuisin sekä mahdollisuus yön yli hoitoon – palvelujen keskittäminen Joensuuhun ei ole hyväksyttävää pitkien etäisyyksien vuoksi. Digipalveluiden rinnalle halutaan asiointipisteitä ikääntyneille, ja Valtimon sote-palvelupisteen lääkäripalvelut tulee säilyttää vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi esitetään yhteisöllisen asumisen mallia vanhusten palveluiden parantamiseksi.
Kenen ääni kuuluu tulevissa tapahtumissa?
Kaupunki nimitti edustajat Numera palvelut oy:n neuvottelukuntaan (talousjohtaja Salla Ovaskainen) sekä OMA2-aluetyöpajaan (kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kari Ruutinen). Näin varmistetaan Nurmeksen aktiivinen mukanaolo keskeisissä neuvotteluissa ja kehityshankkeissa.
Päätökset pöydälle: mitä lautakunnat ja viranhaltijat päättivät?
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi useiden lautakuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset muun muassa ilotulitteiden myyntiluvista ja koulutilojen käytöstä yhdistyksille. Yhtään asiaa ei nostettu hallituksen erilliskäsittelyyn – päätökset pysyvät voimassa sellaisenaan.
Tärkeimmät ilmoitusasiat huomioitiin päätöksenteossa
Polkka-yhtiön osakaskokouksen pöytäkirja, nuorisovaltuuston sekä vanhusneuvoston pöytäkirjat merkittiin tiedoksi – näin nuorten ja ikääntyneiden ääni kuuluu myös hallituksen työssä.
Kaupunginjohtajan katsaus luo pohjaa tuleville päätöksille
Kaupunginjohtaja antoi suullisen katsauksen ajankohtaisista valmisteluasioista; yksityiskohtia ei julkistettu tässä vaiheessa mutta hallitus hyväksyi katsauksen yksimielisesti. Tauolla keskusteltiin epävirallisesti tulevista linjauksista.
Miten kaupungin rahat riittävät? Talousarvio 2025–2027 käsittelyssä
Nurmeksen vuoden 2025 talousarvio ja suunnitelma vuosille 2025–2027 käsiteltiin ensimmäisessä lukemassa. Kuntataloutta rasittaa kasvava työttömyys, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu sekä TE-palveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille – tämä lisää menoja erityisesti ei-lakisääteisten palveluiden osalta. Verotulojen kasvu johtuu ansiotulovähennyksen poistumisesta (veroprosentti säilyy ennallaan), mutta peruspalvelujen valtionosuudet laskevat reaalisesti lähes 700 000 euroa. Hallitus jatkaa talousarvion käsittelyä seuraavissa kokouksissaan ennen lopullista esitystä valtuustolle joulukuussa.
