Yhteenveto
- Kunnanjohtajan ero käynnistää uuden johtajan haun – millä ehdoilla seuraaja valitaan?
- Hallintosääntö uudistettiin – kuka päättää mistäkin ja miten se vaikuttaa arkeen?
- Leikkipaikkoja lakkautetaan – mitä säästöjä kuntalaisille syntyy?
- Kouluverkkoselvitys tiivistää koulurakenteen – miten turvataan laadukas opetus pienenevällä budjetilla?
- Lapsivaikutusten arviointi pakolliseksi – miten lasten ääni kuuluu päätöksenteossa?
- Valtuustoaloitteiden tilanne – miksi aktiivinen osallistuminen kannattaa?
Kunnanjohtajan ero käynnistää uuden johtajan haun – millä ehdoilla seuraaja valitaan?
Liperin kunnanvaltuusto myönsi kokouksessaan 24.6.2024 kunnanjohtaja Hannele Mikkaselle eron tämän pyynnöstä. Mikkanen jättää tehtävänsä 1.1.2025 alkaen. Päätös perustui kunnanhallituksen esitykseen ja hallintosäännön määräyksiin, joiden mukaan viranhaltijalle eron myöntää valtuusto. Mikkanen oli esteellinen asian käsittelyssä ja poistui kokouksesta päätöksen ajaksi.
Samassa kokouksessa linjattiin uuden kunnanjohtajan viran kelpoisuusehdot: virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja soveltuva johtamiskokemus. Virkasuhde on toistaiseksi voimassa oleva ja koeajaksi asetettiin kuusi kuukautta. Näin varmistetaan, että kuntaa johtaa jatkossa pätevä ja kokenut henkilö.
Päätökset käynnistävät välittömästi uuden kunnanjohtajan rekrytointiprosessin, jotta siirtymä nykyisen ja tulevan johdon välillä sujuu saumattomasti.
Hallintosääntö uudistettiin – kuka päättää mistäkin ja miten se vaikuttaa arkeen?
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päivitetyn hallintosäännön, joka astuu voimaan 1.7.2024. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää johtosuhteita, päivittää lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltaa sekä tehostaa päätöksentekoa.
Merkittävimpiä muutoksia ovat elinympäristölautakunnalta poistuva oikeus päättää kaavakorvauksista, hyvinvointilautakunnan kasvava vastuu varhaiskasvatuksen palveluntuottajien hyväksymisessä sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisän myöntämisessä. Varhaiskasvatuksen johtaja saa nyt päättää alle 25 000 euron sopimuksista ja enintään 300 euron vahingonkorvauksista; hyvinvointijohtaja puolestaan voi päättää jopa 60 000 euron sopimuksista ja alle 10 000 euron vahingonkorvauksista.
Lisäksi henkilöstöhallinnon määräyksiä täsmennettiin, esimerkiksi sijaisuuksien ja palvelussuhteen päättymisen osalta. Uudistus tuo päätöksentekoon ripeyttä ja varmistaa resurssien tehokkaan käytön.
Leikkipaikkoja lakkautetaan – mitä säästöjä kuntalaisille syntyy?
Valtuusto hyväksyi liikunta- ja leikkipaikkaverkostoselvityksen, jonka perusteella 12 pientä leikkikenttää poistetaan käytöstä vuosien 2024–2028 aikana. Poistettavat kentät sijaitsevat alueilla, joissa lapsimäärä on vähentynyt huomattavasti.
Tämä päätös tuo kunnalle noin 75 000 euron säästöt investointitarpeissa sekä 7 200 euron vuotuiset säästöt ylläpitokuluissa. Vapautuvat alueet palautetaan luonnontilaisiksi puisto- tai metsäalueiksi.
Samalla Viinijärven taajaman leikkikenttätilanne selvitetään tarkemmin päiväkäytön osalta. Valtuusto korosti, ettei toimenpiteet saa lisätä henkilöstömäärää.
Kouluverkkoselvitys tiivistää koulurakenteen – miten turvataan laadukas opetus pienenevällä budjetilla?
Kouluverkkoselvitys hyväksyttiin osana kunnan talouden tasapainottamista ja oppilasmäärien vähenemiseen vastaamista. Selvityksessä painotettiin pedagogisesti toimivaa ja taloudellisesti kestävää kouluverkkoa.
Käytännössä tämä tarkoittaa koulujen yhdistämistä tai lakkauttamista erityisesti niillä alueilla, joissa oppilasmäärät laskevat dramaattisesti (esim. Mattisenlahden koulu). Päätös mahdollistaa jopa yli neljän miljoonan euron säästöt tulevina vuosina ylläpidossa sekä tukee peruspalveluiden säilymistä koko kunnassa.
Seuraavaksi laaditaan tarkemmat suunnitelmat kouluverkkoon liittyvien muutosten toteuttamiseksi, jotta jokainen oppilas saa jatkossakin laadukasta opetusta turvallisessa ympäristössä.
Lapsivaikutusten arviointi pakolliseksi – miten lasten ääni kuuluu päätöksenteossa?
Valtuusto otti käyttöön uuden ohjeistuksen lapsivaikutusten arvioinnista kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa. Ohjeistus perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja velvoittaa arvioimaan ennakkoon päätösten vaikutukset lapsiin sekä kuulemaan lapsia heitä koskevissa asioissa.
Ohjeessa määritellään selkeät vaiheet arviointiprosessille: kartoitus, lasten kuuleminen, tiedonkeruu, analyysi sekä perustelujen kirjaaminen päätöspöytäkirjoihin. Näin varmistetaan lasten edun ensisijaisuus sekä haavoittuvassa asemassa olevien lasten huomiointi.
Hyvinvointipalvelut vastaavat ohjeistuksen toimeenpanosta, mikä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vahvistaa lasten asemaa kunnassa.
Valtuustoaloitteiden tilanne – miksi aktiivinen osallistuminen kannattaa?
Kokouksen lopuksi todettiin, ettei uusia valtuustoaloitteita tai kysymyksiä jätetty tällä kertaa. Puheenjohtaja kuitenkin muistutti valtuutettuja aloitteiden merkityksestä kuntalaisten äänen esille tuojina ja kehotti valmistautumaan aktiiviseen keskusteluun tulevissa kokouksissa.
