Yhteenveto
- Miten kunnanjohtajan johtajasopimus muuttaa Liperin johtamista?
- Mitä Liperin lausunto vaatii itäisen Suomen tuulivoimalle?
- Miten talousarviolaina vahvistaa Liperin maksuvalmiutta?
- Miksi keskushallintopalveluiden uudistus tuo säästöjä?
- Kuinka Liperin omistajaohjaus vaikuttaa Aluelämpö Oy:n vararahastoon?
- Mitä muutoksia jätehuollon palvelutaso ja taksa tuovat asukkaille?
- Millaisia linjauksia Itäisen Suomen ohjelma tuo alueen kehittämiseen?
- Miten valtuuston päätökset etenevät käytännössä?
- Mitkä olivat maankäytön ajankohtaiset asiat?
- Mitä kunnanjohtajan ajankohtaiskatsauksessa nousi esiin?
- Mitkä asiat merkittiin tiedoksi pöytäkirjojen ja viranomaisten päätösten osalta?
Miten kunnanjohtajan johtajasopimus muuttaa Liperin johtamista?
Kunnanhallitus hyväksyi uuden johtajasopimuksen Pellervo Hämäläisen kanssa, joka aloittaa tehtävässään 1.1.2025. Sopimus määrittelee kunnanjohtajan tehtävät, toimivallan sekä yhteistyökäytännöt kunnanhallituksen kanssa kuntalain mukaisesti. Kunnanjohtajan kuukausipalkka on 8 800 euroa, johon lisätään 8 % työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä, jolloin kokonaispalkka nousee 9 720 euroon. Sopimukseen sisältyy myös työsuhdepyöräetu sekä mahdollisuus matkapuhelinetuuteen.
Johtajasopimuksessa painotetaan avointa yhteistyötä luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan välillä sekä selkeitä menettelytapoja mahdollisissa epäluottamustilanteissa. Sopimus arvioidaan kahden vuoden välein ja siihen liitetään vuosittaiset tavoitteet ja arviointikriteerit. Kunnanjohtaja poistui asian käsittelyn ajaksi esteellisenä, ja päätös tehtiin yksimielisesti.
Mitä Liperin lausunto vaatii itäisen Suomen tuulivoimalle?
Kunnanhallitus antoi yksimielisen lausunnon työ- ja elinkeinoministeriön sekä puolustusministeriön työryhmän loppuraportista koskien itäisen Suomen tuulivoimarakentamista. Lausunnossa Liperi esittää Pohjois-Karjalaan ensimmäistä kompensaatioaluetta, joka kattaisi maakunnan länsi- ja pohjoisosat sekä mahdollisia alueita Pohjois-Savosta ja Kainuusta. Tavoitteena on poistaa epätasa-arvo läntisen ja itäisen Suomen välillä tuulivoiman kehityksessä.
Kunta painottaa ripeää poliittista päätöksentekoa kompensaatioalueista, rahoitusmallin luomista (esimerkiksi EU-rahoitus), sekä oikeudenmukaisia veroratkaisuja niille itärajan kunnille, joihin ei voida rakentaa tuulivoimaa aluevalvonnan vuoksi. Lisäksi esitetään, että tuulivoimaloiden pysäyttäminen turvallisuustilanteen niin vaatiessa olisi mahdollista ja että koordinaatiota parannetaan itäisen Suomen edustuksen osalta.
Miten talousarviolaina vahvistaa Liperin maksuvalmiutta?
Kunnanhallitus päätti nostaa Liperin Osuuspankilta 2 miljoonan euron talousarviolainan kymmenen vuoden laina-ajalla. Lainan korko sidotaan 12 kuukauden euriboriin ja marginaali tarkistetaan viiden vuoden välein. Tämä laina on osa aiemmin valtuustossa hyväksyttyä lainanottovaltuutta (yhteensä 12 miljoonaa euroa vuodelle 2024), josta jäljellä oli juuri tämä summa.
Laina turvaa kunnan maksuvalmiuden tulevina vuosina tilanteessa, jossa kunnan lainakanta oli marraskuun alussa 53,1 miljoonaa euroa. Kiinteäkorkoisia lainoja on noin puolet kokonaismäärästä, mikä antaa suojaa korkojen vaihteluilta. Vs. kunnanjohtaja valtuutettiin allekirjoittamaan kaikki lainaan liittyvät asiakirjat. Esteellisyyssyistä Tuula Pakarinen poistui käsittelyn ajaksi.
Miksi keskushallintopalveluiden uudistus tuo säästöjä?
Kunnanhallitus päätti jatkaa keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen valmistelua tavoitteenaan tehostaa organisaatiota ja saavuttaa noin 100 000 euron vuosittainen säästö vuodesta 2026 alkaen. Taustalla on talousjohtajan siirtyminen kunnanjohtajaksi vuoden 2025 alusta sekä hallintopäällikön eläköityminen loppuvuonna 2025.
Uudistuksessa talousjohtajan virka muutetaan talous- ja hallintojohtajaksi, hallintopäällikön virka lakkautetaan sen vapautuessa ja tehtävänkuvat sekä toimivaltuudet määritellään uudelleen. Kunnanjohtaja ottaa osan nykyisistä hallinto- ja taloustehtävistä vastuulleen. Hallintosääntö päivitetään vähintään kahdesti vuoden aikana vastaamaan uutta rakennetta.
Kuinka Liperin omistajaohjaus vaikuttaa Aluelämpö Oy:n vararahastoon?
Kunnanhallitus antoi yhtiölle omistajaohjauksen purkaa noin 200 000 euron vararahasto ennen suunniteltua osakkeista luopumista keväällä 2026. Vararahasto on kertynyt jo 1980-luvulla eikä ole jakokelpoista pääomaa, joten sen purkaminen mahdollistaa varojen kotiuttamisen kunnalle ennen omistajuuden muutosta.
Kirsi Koppinen oli esteellinen tämän asian kohdalla, joten Mauri Tolvanen toimi puheenjohtajana päätöksenteossa.
Mitä muutoksia jätehuollon palvelutaso ja taksa tuovat asukkaille?
Kunnanhallitus käsitteli Joensuun alueellisen jätelautakunnan luonnokset jätehuollon palvelutasoksi (2025–2027) sekä jätetaksaksi (voimaan 1.1.2025). Liperi ei antanut erillistä lausuntoa palvelutasoluonnoksesta, koska aiemmat valitukset lietteiden kuljetuksesta on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa jätelautakunnan hyväksi.
Palvelutason merkittävimpiä muutoksia ovat biojäteastioiden pesupalvelun muuttuminen tilausperusteiseksi maksulliseksi palveluksi, isokokoisten jätteiden noutopalvelun sekä peräkärryn vuokrauspalvelun lopettaminen ja saostus- sekä umpisäiliölietteiden kuljetuksen siirtyminen kunnalliseksi järjestelmäksi Puhas Oy:lle.
Jätetaksan osalta perusmaksut laskevat keskimäärin 16–18 %, biojätteen pienastioiden tyhjennysmaksut alenevat jopa viidenneksen ja maksupohja yhtenäistetään asunto-osakeyhtiöissä. Taksan tavoitteena on kohtuullinen jätemaksutaso kuntalaisten taloudellinen tilanne huomioiden.
Millaisia linjauksia Itäisen Suomen ohjelma tuo alueen kehittämiseen?
Kunnanhallitus hyväksyi Itäisen Suomen ohjelman peruslinjaukset, jotka tähtäävät elinvoiman vahvistamiseen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa muuttuneessa tilanteessa. Ohjelmassa painotetaan kestävää kasvua, puhtaan energian hyödyntämistä (mm. tuulivoima), matkailun vetovoimaa sekä osaavan työvoiman saatavuutta.
Tärkeänä nähdään myös liikenneverkon ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen sekä nuorten houkutteleminen alueelle väestön vähenemisen ehkäisemiseksi. Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakuntien, kaupunkien, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa useilla rahoituslähteillä – mukaan lukien EU:n erityisrahoitukset sekä mahdolliset NATO:n tukimuodot.
Miten valtuuston päätökset etenevät käytännössä?
Kunnanhallitus totesi valtuuston 11.11.2024 kokouksen päätökset laillisiksi ja täytäntöönpanokelpoisiksi kuntalain mukaisen laillisuusvalvonnan perusteella. Näin kaikki valtuuston tekemät päätökset voidaan panna toimeen ilman esteitä.
Mitkä olivat maankäytön ajankohtaiset asiat?
Tekninen johtaja Jouni Pekonen ja kaavoituspäällikkö Jukka Haltilahti esittelivät kunnanhallitukselle maankäytön ajankohtaiset asiat, jotka merkittiin tiedoksi ilman lisäkäsittelyjä tai yksittäisiä hankepäätöksiä.
Mitä kunnanjohtajan ajankohtaiskatsauksessa nousi esiin?
Kunnanjohtaja raportoi alueellisten järjestämissuunnitelmien etenemisestä, talousarviovalmistelun tilanteesta – mukaan lukien mahdolliset budjetin ylitykset tai säästötarpeet – sekä suurimpien hankkeiden etenemisestä ja rahoitusvaihtoehdoista. Eero Reijonen poistui esteellisenä järjestämissuunnitelmien käsittelyn ajaksi.
Mitkä asiat merkittiin tiedoksi pöytäkirjojen ja viranomaisten päätösten osalta?
Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi Polkka oy:n osakaskokouksen pöytäkirjan, Joensuun Ruisvaaran maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen, ELO-hankkeen rahoituspäätöksen työllisyyden kehittämisestä, Pohjois-Karjalan maakuntakaava-aineiston sekä Ara:n kuntakirjeen eikä ottanut näitä asioita erikseen käsiteltäväksi.
