Yhteenveto
- Miten kunta varautuu talouden haasteisiin ja mistä leikataan?
- Saavatko ikäihmiset asiointitaksin vai jäävätkö syrjäkylät ilman palvelua?
- Muuttuuko musiikkiopiston toiminta – kuka päättää Liperin lasten harrastusmahdollisuuksista?
- Onko kunta saanut oikeutta valtionosuuksien kohtelussa?
- Paljonko kunta saa lisää rahaa valtionosuuksista ja miten se vaikuttaa budjettiin?
- Miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa?
- Kuka edustaa Liperiä maakunnan seminaareissa ja miksi?
- Mitä kaavamuutos Pyhäselän–Telmonselän rannoilla tarkoittaa maanomistajille ja rakentajille?
- Toteutuuko kuulutusten julkaiseminen lain mukaan vai pitääkö kuntalaisten vaatia muutosta?
- Kuka ohjaa nuorisovaltuuston toimintaa jatkossa?
- Miten kunta huolehtii yksityishenkilöiden tietosuojasta päätöksenteossa?
Miten kunta varautuu talouden haasteisiin ja mistä leikataan?
Liperin kunnanhallitus kävi perusteellisen taloustilannekatsauksen, jossa todettiin kunnan talouden olevan tiukoilla: vuoden 2024 budjetti on jo nyt 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja ylijäämää ei ole puskurina. Talousjohtajan mukaan verotulojen kasvu ei kata menojen kasvua, eikä valtionosuudet tuo helpotusta – päinvastoin, TE-uudistus lisää kunnan kustannuksia. Talousarvion valmistelussa painotetaan, että yksikään toimiala ei saa kasvattaa menojaan. Kunnanhallitus ei antanut euromääräistä raamia, mutta viesti on selvä: säästöjä ja mahdollisia veronkorotuksia on luvassa. Jokaisen palvelualueen tulee esittää omat säästökeinonsa ja henkilöstömenot on pidettävä kurissa. Investoinnit budjetoidaan projektitasolla ja kaikki menot viedään suoraan budjetointiohjelmaan. Näillä ohjeilla valmistellaan vuoden 2025 budjettia – kuntalaisille tämä tarkoittaa tiukkaa taloudenpitoa ja mahdollisia palvelutason tarkistuksia.
Saavatko ikäihmiset asiointitaksin vai jäävätkö syrjäkylät ilman palvelua?
Ikäihmisten neuvosto esitti kunnalle asiointitaksikokeilun käynnistämistä syrjäkylien vanhusten liikkumisen helpottamiseksi. Kunnanhallitus myönsi palvelun tarpeellisuuden, mutta totesi nykyisessä taloustilanteessa, ettei kokeilua voida aloittaa ilman lisärahoitusta. Kokeilu siirrettiin vuoden 2025 talousarvion käsittelyyn – eli asiaa selvitetään, mutta konkreettista apua ei ole luvassa ennen ensi vuotta, jos silloinkaan. Jos asiointiliikenteeseen päädytään, vaatii se lisämäärärahan joukkoliikenteen kustannuspaikalle.
Muuttuuko musiikkiopiston toiminta – kuka päättää Liperin lasten harrastusmahdollisuuksista?
Keski-Karjalan musiikkiopiston perussopimuksen päivittäminen käynnistyy syksyllä. Liperin edustajaksi työryhmään nimettiin hyvinvointijohtaja Riitta Lappalainen ja varaedustajaksi talousjohtaja Pellervo Hämäläinen. Työryhmässä ratkaistaan muun muassa oppilaspaikkojen määrät ja kuntien vastuut tulevaisuudessa – tällä päätöksellä Liperin ääni kuuluu neuvotteluissa, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin vuosiksi eteenpäin.
Onko kunta saanut oikeutta valtionosuuksien kohtelussa?
Liperin kunta jatkaa taisteluaan valtiovarainministeriötä vastaan peruspalvelujen valtionosuuden laskentavirheistä. Kunta teki oikaisuvaatimuksen liittyen sote-palkkaharmonisaatiokustannuksiin, mutta ministeriö hylkäsi sen vedoten lainmukaisuuteen. Kunnanhallitus hyväksyi valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kyse on kymmenistä tuhansista euroista vuositasolla – ratkaisu vaikuttaa suoraan kunnan verotuloihin ja sitä kautta palveluiden rahoitukseen.
Paljonko kunta saa lisää rahaa valtionosuuksista ja miten se vaikuttaa budjettiin?
Valtiovarainministeriön tuore päätös nostaa Liperin peruspalvelujen valtionosuutta 22 621 euroa vuodelle 2024 aiempaan nähden. Lisäksi kotikuntakorvauksen perusosan korjaus tuo lisää tuloja, mutta samalla hyvinvointipalveluiden kustannukset kasvavat lähes 60 000 euroa vuodessa, koska liperiläiset oppilaat käyvät muiden kuntien kouluja enemmän kuin ulkopaikkakuntalaiset käyvät Liperissä. Nämä muutokset huomioidaan seuraavassa talouskatsauksessa – käytännössä lisäraha hupenee nopeasti kasvaviin menoihin.
Miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa?
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen uusi palvelustrategia linjaa rajua keskittämistä: jokaisessa kunnassa vain yksi sote-asema tai -keskus, suuremmissa kunnissa mahdollisesti sote-palvelupisteitä. Palveluiden digitalisaatio ja etäpalvelut korostuvat – tavoitteena on säästää kustannuksissa ja turvata henkilöstön riittävyys tilanteessa, jossa työntekijävaje kasvaa eläköitymisen myötä entisestään. Strategia painottaa asiakasohjauksen kehittämistä sekä investointien priorisointia – käytännössä tämä voi tarkoittaa palveluverkon harvenemista pienissä kylissä.
Kuka edustaa Liperiä maakunnan seminaareissa ja miksi?
Kunnanhallitus nimesi edustajat useisiin syksyn tärkeisiin tapahtumiin: Kuntamarkkinoille Helsinkiin lähtevät Eero Reijonen, Mikko Kaskiniemi, Juha Kosonen ja Mauri Tolvanen; Meijän Kujoon kunnallisjohdon seminaariin osallistuvat puheenjohtaja Kirsi Koppinen sekä talousjohtaja Pellervo Hämäläinen; Maaseutuparlamenttiin PielisAreenalle osallistuu myös puheenjohtaja Koppinen. Lisäksi päätettiin järjestää perinteiset kuntalaisten joulupuurot Liperin koululla myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Mitä kaavamuutos Pyhäselän–Telmonselän rannoilla tarkoittaa maanomistajille ja rakentajille?
Pyhäselkä–Telmonselkä rantaosayleiskaavan muutos etenee valtuustoon: 15 osa-alueella tarkistetaan tonttien rajoja, muutetaan loma-asuntoalueita vakituisen asumisen tonteiksi (RA→AO), kasvatetaan rakennusoikeuksia sekä siirretään rakennuspaikkoja parempiin sijainteihin. Ympäristövaikutukset arvioitiin vähäisiksi eikä uhanalaisia lajeja löytynyt alueilta. Kaavamuutos mahdollistaa alueen kehittämisen maanomistajien toiveiden mukaisesti ilman lisärakennuspaikkojen myöntämistä.
Toteutuuko kuulutusten julkaiseminen lain mukaan vai pitääkö kuntalaisten vaatia muutosta?
Kuntalaisaloite kuulutusten julkaisuajankohdasta todettiin aiheettomaksi: kunnanhallitus katsoi kuulutukset julkaistun lain vaatimalla tavalla sekä verkkosivuilla että ilmoitustaululla koko määräajan. Lisätoimiin ei nähty tarvetta.
Kuka ohjaa nuorisovaltuuston toimintaa jatkossa?
Nuorisovaltuuston ohjaajaksi nimettiin Miia Nivala koulunuorisotyöntekijän tehtävästä vapaa-aikaohjaaja Tanja Immosen tilalle. Tavoitteena on vahvistaa nuorisovaltuuston toimintaa uudella vetäjällä.
Miten kunta huolehtii yksityishenkilöiden tietosuojasta päätöksenteossa?
Kunnanhallitus käsitteli salaisena asiana yksityishenkilön asumisasian julkisuuslain nojalla. Asian sisältö pysyy luottamuksellisena eikä siitä julkaista tarkempia tietoja yksityisyyden suojaamiseksi.
