Yhteenveto
- Miten Liperin hyvinvointipalveluiden talous etenee?
- Mitkä hinnankorotukset astuvat voimaan vuoden vaihteessa?
- Miten varhaiskasvatusta uudistetaan väestönkehityksen paineessa?
- Miten hyvinvoinnin edistäminen jatkuu Liperissä?
- Voiko Enwald-museosta tulla varhaiskasvatuksen tila?
- Miten kunta varautuu kriisitilanteisiin?
- Mitä tapahtuu Mattisenlahden koululle?
- Miten oppilaaksiotto Mattisenlahden kouluun muuttuu?
- Kuka palkitaan vuoden liikuttajana ja muilla tunnustuksilla?
- Mitä muuta ajankohtaista lautakunta käsitteli?
- Millaisia asiakirjoja lautakunta käsitteli tiedoksi?
Miten Liperin hyvinvointipalveluiden talous etenee?
Hyvinvointilautakunta sai katsauksen marraskuun 2024 taloustilanteeseen. Lautakunta on aiemmin hyväksynyt käyttösuunnitelmat ja tavoitteet, joita seurataan kuukausittain. Marraskuun raportissa ei ilmennyt akuuttia tarvetta budjettimuutoksiin, mutta jatkuva seuranta on välttämätöntä, jotta mahdollisiin ylityksiin voidaan reagoida ajoissa. Erityishuomio kohdistui uimahalli Liprakan kävijämääriin ja henkilöstön poissaoloihin, jotka vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja kustannuksiin. Päätöksenä lautakunta merkitsi tilanteen tiedoksi, mikä osoittaa sitoutumista läpinäkyvään talousseurantaan.
Mitkä hinnankorotukset astuvat voimaan vuoden vaihteessa?
Hyvinvointilautakunta päätti nostaa hyvinvointipalveluiden palvelumaksuja, tilavuokria ja vuorojakoperusteita 1.1.2025 alkaen. Korotukset johtuvat sekä yleisestä kustannustason noususta että arvonlisäverokannan muutoksista: alennettu ALV nousee 10 %:sta 14 %:iin ja yleinen ALV 24 %:sta 25,5 %:iin. Esimerkiksi uimahalli Liprakan kertalippu aikuisilta kallistuu 6 eurosta 6,5 euroon ja lasten lippu 3,80 eurosta 4 euroon. Myös sarjakorttien hinnat sekä kunnan työntekijöiden lisä- ja viikonlopputyön kustannukset nousevat. Koulumajoituksen vuokra nousee +2 %, mikä koskee myös liperiläisiä yhdistyksiä, jos osallistujilta peritään maksuja. Päätöksellä pyritään turvaamaan palveluiden laatu ja saatavuus muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa.
Miten varhaiskasvatusta uudistetaan väestönkehityksen paineessa?
Lautakunta hyväksyi varhaiskasvatusselvityksen, joka linjaa tulevaisuuden varhaiskasvatusverkkoa taloudellisesti kestävämmäksi vastaamaan vähenevää lapsimäärää. Selvityksessä korostettiin päiväkotirakennusten kunnon parantamista, ryhmärakenteiden kehittämistä ikätasoisiin ryhmiin sekä henkilöstön työolojen parantamista. Väestörakenteen muutos ja sote-uudistuksen aiheuttama valtionosuuksien lasku pakottavat kuntaa sopeuttamaan toimintojaan – vuonna 2024 alijäämä on arvioitu 2,2 miljoonaan euroon. Selvitys ohjaa jatkossa investointeja ja palveluverkon suunnittelua niin, että lapsen etu pysyy keskiössä.
Miten hyvinvoinnin edistäminen jatkuu Liperissä?
Lautakunta käsitteli laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman vuosille 2025–2028. Suunnitelma sisältää konkreettisia tavoitteita asukkaiden elämänlaadun, terveyden ja osallisuuden parantamiseksi – erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tukeminen korostuu. Kireän kuntatalouden vuoksi menoja karsitaan kaikilla sektoreilla; valtionosuudet ovat laskeneet sote-uudistuksen myötä jopa 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinvointikertomus toimii työkaluna kunnallisen päätöksenteon ohjauksessa sekä vaikutusten arvioinnissa – erityisesti lapsivaikutukset huomioidaan entistä tarkemmin.
Voiko Enwald-museosta tulla varhaiskasvatuksen tila?
Lautakunta hylkäsi valtuustoaloitteen Enwald-museon siirtämisestä varhaiskasvatuksen käyttöön. Museon sijaintia pidettiin syrjäisenä varhaiskasvatuksen näkökulmasta, mutta Liperi-Seura ja Pohjois-Karjalan museo vastustivat siirtoa kulttuurihistoriallisista syistä. Museon tilojen muuttaminen olisi vaatinut mittavia investointeja eikä nykyinen taloustilanne mahdollista niitä. Lisäksi Penttilän tiloissa arvioitiin olevan riittävästi kapasiteettia varhaiskasvatukselle ennustetulla lapsimäärällä.
Miten kunta varautuu kriisitilanteisiin?
Liperissä perustetaan kunnallinen kriisiryhmä vuoden 2025 alusta lähtien vastaamaan äkillisiin kriisitilanteisiin kuten onnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin. Ryhmään kuuluu työntekijöitä useilta sektoreilta sekä seurakuntien edustajia; työsuojeluvaltuutettu Nina Räty nimettiin mukaan kokoonpanoon. Kriisiryhmän tehtävänä on laatia toimintasuunnitelmat ja kouluttautua vuoden aikana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Mitä tapahtuu Mattisenlahden koululle?
Lautakunta käynnisti Mattisenlahden koulun lakkauttamisen valmistelun osana kouluverkon uudistusta, jossa siirrytään kolmen taajamakoulun malliin kahden kyläkoulun lakkauttamisen myötä. Mattisenlahden koulussa aloittaa enää vain yksi ekaluokkalainen lukuvuonna 2025–26 – tämän vuoksi päätettiin olla ottamatta uusia oppilaita enää elokuusta 2025 alkaen. Kuulemiset järjestetään tammikuussa 2025 ennen lopullista päätöstä keväällä valtuustossa; koulu suljetaan toukokuussa 2026.
Miten oppilaaksiotto Mattisenlahden kouluun muuttuu?
Päätettiin yksimielisesti olla ottamatta uusia oppilaita Mattisenlahden kouluun elokuusta 2025 lähtien koulun lakkautuksen valmistelujen vuoksi. Tavoitteena on turvata oppilaiden siirtymä toiseen lähikouluun mahdollisimman sujuvasti – vaikka tämä saattaa tuoda lisäkustannuksia koulukuljetuksiin yhden vuoden ajaksi.
Kuka palkitaan vuoden liikuttajana ja muilla tunnustuksilla?
Hyvinvointilautakunta valitsi vuoden lapsi- ja nuorisotyön, seniorityön sekä kulttuuriteot sekä vuoden liikuttajan kuntalaisten ehdotusten pohjalta avoimen Webropol-kyselyn kautta. Palkinnot julkistetaan valtuuston kokouksessa joulukuussa ja vuoden liikuttaja palkitaan Pohjois-Karjalan urheilugaalassa tammikuussa soveltavan liikunnan teemalla. Näillä tunnustuksilla halutaan kannustaa kuntalaisia aktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen.
Mitä muuta ajankohtaista lautakunta käsitteli?
Kokouksessa kuultiin vammaisneuvoston, ikäihmisten neuvoston sekä nuorisovaltuuston terveiset sekä Viinijärven kyläyhdistyksen kirjeen sisällöt. Lisäksi keskusteltiin kulttuuriohjelman valmistelusta ja järjestöyhteistyön asiakirjan julkaisemisesta kunnan verkkosivuilla. Urheilugaalan edustajaksi nimettiin Jani Salomaa osoituksena lautakunnan tuesta paikalliselle urheilutoiminnalle.
Millaisia asiakirjoja lautakunta käsitteli tiedoksi?
Lautakunta merkitsi tiedoksi muun muassa vammaisneuvoston ja ikäihmisten neuvoston muistioita sekä musiikkiopiston johtokunnan jäsenten valinnan vahvistamisen, vanhusasiavaltuutetun kirjeen sekä Voimaa vanhuuteen -ohjelmahakemuksen. Näitä ei otettu jatkokäsittelyyn vaan ne jäävät tiedoksiannon asteelle hallintosäännön mukaisesti.
