Yhteenveto
- Elinympäristöpalveluiden talouskatsaus paljastaa painopisteet – missä mennään, mihin panostetaan?
- Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet – miten Liperi nostetaan maakunnan kehityksen veturiksi?
- Viinijärven koulun uudistushanke etenee – mikä muuttuu oppilaille ja kunnan taloudelle?
- Kirkkolahden vesijohtourakka – miten vesihuolto turvataan tehokkaasti?
- Honkalammenrannan kaavamuutos – lisää koteja vai viheralueita?
- Rantarakentamisen poikkeamispäätös – lisää elämää järven rantaan?
- ELY-keskuksen valitus rantaosayleiskaavasta – puolustaako kunta viitasammakon elinpiiriä?
- Viinijärven koulun oppilashuoltotilat vuokralle hyvinvointialueelle – mitä hyötyä oppilaille?
- Tutju-Saariston vesi- ja viemäriosuuskunnan avustushakemus palautettiin – milloin ratkaisu saadaan?
- Kiinteistöselvitystyöryhmän perustaminen – kuka päättää kunnan tilojen tulevaisuudesta?
- Pöytäkirjat, viranomaispäätökset ja ajankohtaiset asiat tiedoksi – mitä päätettiin jättää pöydälle?
Elinympäristöpalveluiden talouskatsaus paljastaa painopisteet – missä mennään, mihin panostetaan?
Liperin elinympäristölautakunta perehtyi vuoden 2024 kolmannen neljänneksen talouskatsaukseen. Katsauksessa korostui kiinteistö-, tila- ja tukipalveluiden ylitys budjetista (119,2 %), kun taas ympäristö- ja rakennusvalvonnassa sekä infrapalveluissa havaittiin alijäämiä. Infrapalveluiden toimintakate oli -1 198 153 euroa, mikä vaatii erityistä huomiota jatkotoimenpiteissä. Vesihuoltolaitos toimi plussalla mutta jäi budjetoidusta (57 %). Kaavoitus- ja maankäyttöpalvelut saavuttivat hyvän tason (84 %).
Lautakunta hyväksyi talouskatsauksen yksimielisesti ja merkitsi tiedoksi investointiohjelman sekä seurantatiedot. Päätös ei sisältänyt suoria rahoituspäätöksiä, mutta se antaa pohjan tuleville talouden tasapainottamistoimille.
Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet – miten Liperi nostetaan maakunnan kehityksen veturiksi?
Kokouksessa hyväksyttiin Liperin kunnan esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2026 -asiakirjaan. Viisi hanketta nostettiin keskiöön: Fingridin kantaverkon kehittäminen, valtatie 9:n parantaminen Ylämyllyn kohdalla (46 milj. €, kunnan osuus 5 milj. €), henkilö- ja lähijunaliikenteen kehittäminen Joensuun seudulla, valtatie 476:n kehittäminen Heinävesi-Liperi-välillä (10 milj. €) sekä Joensuun lentoyhteyksien turvaaminen (3,5–4 milj. €/vuosi).
Lisäksi lautakunta hyväksyi Asmo Variksen ehdotuksen lisätä Lipertek Oy:n esittämä Nuijamaa-Virolahti -kanavan suunnittelun käynnistys mukaan esityksiin. Päätös etenee kunnanhallituksen kautta Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon.
Viinijärven koulun uudistushanke etenee – mikä muuttuu oppilaille ja kunnan taloudelle?
Viinijärven koulun peruskorjaus- ja uudishankkeen päivitetyt ehdotussuunnitelmat ja kustannusarvio (8 250 000 € ilman alv) sekä kokonaiskustannusarvio (8 817 720 € ilman alv) hyväksyttiin. Uudisosan urakkatarjousten maksimihinta on asetettu 6 718 000 €. Suunnitelmat kattavat uuden rakennuksen, piha-alueet sekä Taitolan ja päiväkodin peruskorjaukset. Hanke etenee kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn kilpailutusvaltuuksien osalta.
Kirkkolahden vesijohtourakka – miten vesihuolto turvataan tehokkaasti?
Lautakunta valtuutti Pohjois-Karjalan hankintatoimen kilpailuttamaan Kirkkolahden vesijohdon uusimisen ja ranta-alueen ruoppauksen urakat sekä tekemään tarvittavat vertailut ja sopimukset voittaneen urakoitsijan kanssa. Kokonaiskustannusarvio nousi noin 129 000 euroon, sisältäen Pappilan puolen rannan peruskorjauksen (50 000 €) sekä uima-alueen ruoppauksen (6 700 €). Työn suorittamisessa korostettiin rannan sortumavaaran ehkäisyä.
Honkalammenrannan kaavamuutos – lisää koteja vai viheralueita?
Ylämyllyn Honkalammenrannan asemakaavan muutos ja laajennus hyväksyttiin tavoitteena asuinrakentamisen kasvattaminen, virkistyskäytön lisääminen ja luonnonarvojen turvaaminen. Kaava mahdollistaa kerrostalojen (max 4 krs) ja rivitalojen rakentamisen sekä määrää meluesteet suojaamaan viereisiä virkistysalueita. Kaavaan sisällytettiin myös Kiimasuon suojelu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Esitys etenee kunnanhallitukseen.
Rantarakentamisen poikkeamispäätös – lisää elämää järven rantaan?
Lautakunta myönsi poikkeamisluvan kiinteistölle 426-406-9-10 uuden asuinrakennuksen, saunan ja talousrakennuksen rakentamiseen ranta-alueelle ilman kaavaa. Ehtoina ovat mm. rakennusoikeuden enimmäismäärä (245 k-m²) sekä liittäminen kunnallistekniikkaan. Valvontamaksuksi määrättiin 550 €. Päätös tulee voimaan julkipanon jälkeen ja on voimassa kaksi vuotta lainvoimaisuuspäivästä.
ELY-keskuksen valitus rantaosayleiskaavasta – puolustaako kunta viitasammakon elinpiiriä?
Kunta antoi lausunnon ELY-keskuksen valituksesta Pyhäselkä-Telmonselkä-rantaosayleiskaavan muutokseen liittyen. ELY vaati kaavan kumoamista viitasammakon elinolosuhteiden riittämättömän selvittämisen vuoksi. Kunta perusteli, että kaavamuutokset eivät heikennä lajin lisääntymispaikkoja, vaan siirtävät rakennuspaikkoja pois mahdollisilta elinalueilta. Lautakunta esittää kunnanhallitukselle valituksen hylkäämistä perusteettomana.
Viinijärven koulun oppilashuoltotilat vuokralle hyvinvointialueelle – mitä hyötyä oppilaille?
Lautakunta päätti vuokrata Viinijärven koulun yhteyteen sijoittuvat oppilashuoltotilat (55 m²) Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle määräaikaisella sopimuksella ajalle 1.6.2027–31.5.2028, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana ellei irtisanota vähintään vuotta ennen päättymistä. Tällä turvataan oppilashuollon palvelut Viinijärven koululaisille.
Tutju-Saariston vesi- ja viemäriosuuskunnan avustushakemus palautettiin – milloin ratkaisu saadaan?
Tutju-Saariston vesi- ja viemäriosuuskunnan avustushakemus kahden kiinteistön vesi- ja viemäriliittymien rakentamiseen palautettiin jatkovalmisteluun lisäselvityksiä varten. Päätöksen taustalla oli tarve tarkastella hankkeen taloudellisia vaikutuksia sekä muita mahdollisia rahoituslähteitä ennen avustuksen myöntämistä.
Kiinteistöselvitystyöryhmän perustaminen – kuka päättää kunnan tilojen tulevaisuudesta?
Lautakunta päätti perustaa kiinteistöselvitystyöryhmän tukemaan Liperin kunnan kiinteistöjen hallintaa ja kehittämistä. Työryhmään nimettiin neljä lautakunnan jäsentä sekä tekninen johtaja Jouni Pekonen ja isännöitsijä Kari Tanskanen asiantuntijoina. Ensimmäinen kokous järjestetään alkuvuodesta 2025, jolloin työryhmä aloittaa kunnan tilojen käytön selvittämisen ja kehittämisen suunnittelun.
Pöytäkirjat, viranomaispäätökset ja ajankohtaiset asiat tiedoksi – mitä päätettiin jättää pöydälle?
Lautakunta merkitsi tiedoksi useiden viranomaisten päätökset, Keskustien peruskorjauksen jälkitarkastuspöytäkirjan sekä muiden toimielinten pöytäkirjat ilman jatkokäsittelyä kuntalain nojalla. Ajankohtaiset asiat käytiin läpi, osallistujat nimettiin tarvittaessa tuleviin toimiin, mutta suoria uusia päätöksiä ei tehty näissä kohdissa.
