Yhteenveto
- Ketkä edustavat Liperiä Itä-Suomi foorumissa ja millä painotuksilla?
- Miten valtuuston päätökset etenevät käytäntöön ja mitä Viinijärven asemalle tapahtuu?
- Mistä Liperin kunta ottaa lainaa ja miten lainakanta kehittyy?
- Hyväksyykö kunta alennetut tonttikaupat vai pitäydytäänkö yleisessä hinnoittelussa?
- Miten Liperi vaikuttaa maakuntakaavaan – tuulivoimaa, aurinkoa vai maisemaa?
- Paljonko joukkoliikenteen kustannukset muuttuvat vuonna 2025?
- Missä mennään kunnan taloudessa elokuun jälkeen – mistä lisärahaa tarvitaan?
- Kuka päättää jatkossa verovapautuksista – kunta vai Verohallinto?
- Miksi Liperi hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta?
- Miten kunta puolustaa oikeuksiaan valtionosuuspäätöksissä?
- Miksi rakennusjärjestys uudistetaan nyt?
- Miten Välikankaan yritysalue laajenee – mistä rahaa kehittämiseen?
- Saako Goracing Oy pyörittää kartingia Ylämyllyn moottoriurheilukeskuksella?
- Onko Savon Kuljetuksen murskauslupa lainvastainen?
- Mitä sosiaali- ja potilasasiavastaavat kertovat palveluiden tilasta Liperissä?
Ketkä edustavat Liperiä Itä-Suomi foorumissa ja millä painotuksilla?
Kunnanhallitus nimesi Kirsi Koppisen ja Pellervo Hämäläisen Liperin edustajiksi 8. marraskuuta järjestettävään Itä-Suomi foorumiin, jossa keskitytään alueen talous- ja turvallisuustilanteeseen sekä elinvoiman ja identiteetin vahvistamiseen. Lisäksi Marja-Leena Kivivuori edustaa Liperiä Työväen Sivistysliiton Joensuun seudun opintojärjestön 80-vuotisjuhlassa 12. lokakuuta. Muiden ajankohtaisten ja ilmoitusasioiden osalta hallitus merkitsi tiedoksi muun muassa tulevat tapahtumat ja valmistelut ilman erillisiä päätöksiä.
Miten valtuuston päätökset etenevät käytäntöön ja mitä Viinijärven asemalle tapahtuu?
Kunnanhallitus totesi, että valtuuston 26.8.2024 tekemät päätökset ovat laillisia ja täytäntöönpanokelpoisia. Erityishuomion sai Virpi Erosen aloite Viinijärven rautatieaseman matkustajakatoksen siistimisestä, joka lähetetään elinympäristöpalvelujen käsittelyyn – tavoitteena parantaa kunnan vetovoimaa myös pienillä arjen ratkaisuilla. Hallitus sitoutui viemään valtuuston päätökset käytäntöön yksimielisesti.
Mistä Liperin kunta ottaa lainaa ja miten lainakanta kehittyy?
Kunnanhallitus päätti nostaa 4 miljoonan euron talousarviolainan Danske Bankilta 15 vuoden laina-ajalla, korkona 12 kk euribor marginaalin tarkistuksella viiden vuoden välein. Lainanotto perustuu valtuuston hyväksymään lainanottovaltuuteen (12 milj. €), josta huhtikuussa on jo nostettu 6 milj. €. Kunnan lainakanta oli kokoushetkellä 55,3 milj. €; lainoista kiinteäkorkoisia on noin puolet, mutta korkosuojausta ei ole käytössä. Päätös turvaa maksuvalmiuden ja mahdollistaa investoinnit sekä toimintojen rahoituksen talousarvion puitteissa.
Hyväksyykö kunta alennetut tonttikaupat vai pitäydytäänkö yleisessä hinnoittelussa?
Asunto Oy Ristipolku tarjosi kunnalle vuokraamastaan rivitalotontista 50 000 euroa, kun voimassa olevan maankäytön toteutusohjelman mukainen hinta olisi ollut yli 100 000 euroa. Elinympäristölautakunta hylkäsi tarjouksen vedoten yhdenvertaisuuteen muiden taloyhtiöiden kanssa sekä kuntatalouden vakauteen, ja kunnanhallitus esittää valtuustolle tarjouksen hylkäämistä samoin perustein. Jatkossa poikkeavat hinnat hyväksytään vain erityisin perustein.
Miten Liperi vaikuttaa maakuntakaavaan – tuulivoimaa, aurinkoa vai maisemaa?
Kunnanhallitus antoi lausunnon Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n luonnoksesta painottaen tuuli- ja aurinkovoiman mahdollistamista sekä energiaverkkojen kehittämistä Liperissä. Tuulivoima-alueita toivotaan kaavaan enemmän puolustusvoimien rajoitusten vuoksi, aurinkovoima-alueita ei haluta kaavalla rajoitettavan vaan luvitetaan tapauskohtaisesti. Huutokoski–Joensuu-siirtolinjan tehostamista kannatetaan elinkeinoelämän edistämiseksi. Lausunto toimitetaan maakuntaliitolle.
Paljonko joukkoliikenteen kustannukset muuttuvat vuonna 2025?
Seudullisen joukkoliikenteen talousarvioehdotuksessa Liperin osuus hallinnon ja liikennöinnin menoista on yhteensä 521 000 euroa vuodelle 2025 – hieman vähemmän kuin tänä vuonna. Kunnan hallinnon kulut kasvavat Waltti-järjestelmän kustannusten vuoksi (+10 000 €), mutta liikennöinnissä Kelan koulumatkatulojen lasku (-10 000 €) kompensoi osan noususta. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen ja lausunnon annetaan seudulliselle joukkoliikennejaostolle.
Missä mennään kunnan taloudessa elokuun jälkeen – mistä lisärahaa tarvitaan?
Talouskatsauksen mukaan hyvinvointipalveluiden toimintakate heikkenee 307 000 eurolla (mm. Honkalammen koulu), mutta tätä kompensoi valtionosuuden lisäys (250 000 €). Vuosikate heikkenee nettomääräisesti siis vain 57 000 €. Elinympäristöpalveluille esitetään lisäksi 290 000 € määrärahaa Viinijärven koulun vanhan osan purkuun. Keskushallinnossa ei muutoksia. Talouden tasapainottamistyötä jatketaan tiiviisti lautakuntien kanssa.
Kuka päättää jatkossa verovapautuksista – kunta vai Verohallinto?
Kunnanhallitus päätti olla pidättämättä itselleen toimivaltaa kunnallis- tai kiinteistöverosta vapauttamisessa vuosille 2025–2027, joten Verohallinto käsittelee nämä hakemukset jatkossakin. Hakemuksia on tullut erittäin vähän eikä kunnan oma ratkaisutoimivalta tuo lisähyötyjä nykytilanteessa.
Miksi Liperi hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta?
Liperin kunnan peruspalvelujen valtionosuus laski poikkeuksellisen paljon vuodesta 2023 (256 €/asukas vs. valtakunnan keskiarvo -46 €/asukas), mikä tarkoittaa noin 2,5 miljoonan euron tulojen menetystä vuodelle 2024 ja uhkaa aiheuttaa yli kahden miljoonan euron alijäämän. Kunnanhallitus päätti hakea harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta esittämällä tasapainottamissuunnitelman liitteineen valtiovarainministeriölle määräaikaan mennessä.
Miten kunta puolustaa oikeuksiaan valtionosuuspäätöksissä?
Kunta on valittanut Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valtiovarainministeriön päätöksestä koskien vuoden 2024 peruspalvelujen valtionosuuden oikaisua ja antaa nyt vaaditun vastaselvityksen määräaikaan mennessä talousjohtajan valmisteluna. Tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen kohtelu kuntien valtionrahoituksessa.
Miksi rakennusjärjestys uudistetaan nyt?
Rakennusjärjestyksen uudistaminen käynnistettiin vastaamaan uutta rakentamislakia (voimaan alkuvuodesta 2025) sekä päivittämään ohjeet alueellisen rakentamisen, kulttuuri- ja luontoarvojen huomioimiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville syys-lokakuussa, jolloin kuntalaiset voivat vaikuttaa uudistuksen sisältöön ennen lopullista hyväksyntää ensi vuonna.
Miten Välikankaan yritysalue laajenee – mistä rahaa kehittämiseen?
Kunnanhallitus päätti hakea jopa 2,8 miljoonan euron avustusta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton JTF-hausta Välikankaan yritysalueen pohjoisosan rakentamiseen (kokonaiskustannus n. 1,45 milj. €, kunnan omarahoitusosuus max. 435 000 €). Laajennus tuo Liperille jopa viidentoista uuden yritystontin mahdollisuuden hyvien liikenneyhteyksien varrelle vuosina 2025–2026.
Saako Goracing Oy pyörittää kartingia Ylämyllyn moottoriurheilukeskuksella?
Kunnanhallitus antoi Vaasan hallinto-oikeudelle lausunnon puolustaen ympäristötarkastajan myöntämää lupaa Goracing Oy:lle karting-autojen vuokraus- ja ajattamistoimintaan Ylämyllyllä kesän–syksyn aikana. Melu- tai ympäristöhaittoja ei arvioitu syntyvän eikä toiminta ole pysyvää – siksi täytäntöönpanokieltoa ei katsota tarpeelliseksi.
Onko Savon Kuljetuksen murskauslupa lainvastainen?
Kunnanhallitus katsoo elinympäristölautakunnan perusteluihin nojaten, että Hiililampien sora-alueen murskaustoimintaan myönnetty ympäristölupa ei ole lainvastainen eikä sitä tule kumota, vaikka lupa myönnettiin ilman samanaikaista maa-aineslupaa ja pohjaveden suojaetäisyydet mietityttävätkin osaa asukkaista. Lupamääräyksiä voidaan tarkentaa esimerkiksi murskauksen ajoituksessa ympäristöhaittojen minimoimiseksi.
Mitä sosiaali- ja potilasasiavastaavat kertovat palveluiden tilasta Liperissä?
Vuonna 2023 sosiaali- ja potilasasiavastaaville tuli lähes yhtä paljon yhteydenottoja kuin aiemmin (1498 kpl), mutta perusterveydenhuollon yhteydenotot vähenivät reilusti (-41 %) samalla kun sosiaalihuollon yhteydenotot kasvoivat (+36 %). Ikääntyneiden palveluiden kysyntä kasvoi selvästi (+27 %). Asiakkaat kokevat usein, ettei heidän mielipidettään aidosti huomioida palveluprosessissa; vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun saatavuudessa on myös haasteita – hoitotakuun toteutuminen etenkin erikoissairaanhoidossa on ongelmallista asiakkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
