Yhteenveto
- Koulutuskuntayhtymä Riverian ajankohtaiset asiat ja yhteistyön kehittäminen työllisyyden edistämisessä
- Pohjois-Karjalan työllisyystilanteen heikkeneminen ja palveluiden kasvava tarve
- Taloustilanteen seuranta ja palkkatuen kohdentuminen alkuvuonna 2025
- Maakunnallisen välityömarkkinamallin kehittäminen ja ESR+-hankkeen valmistelu
- Lausunto työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden lainsäädännön uudistuksesta
- Valmennuspalvelujen järjestämisen uudet linjaukset Pohjois-Karjalassa
- Viranhaltijapäätösten läpikäynti ja lautakunnan hyväksyntä
Koulutuskuntayhtymä Riverian ajankohtaiset asiat ja yhteistyön kehittäminen työllisyyden edistämisessä
Kokouksessa käytiin perusteellinen katsaus koulutuskuntayhtymä Riverian ajankohtaisiin asioihin sekä suunnitelmiin tiivistää yhteistyötä Pohjois-Karjalan työllisyysalueen kanssa. Paikalla olivat Riverian rehtori Esa Karvinen ja prosessi- ja koulutusjohtaja Jatta Herranen, jotka toivat esiin koulutuksen muutostarpeet ja niiden vaikutukset alueen työvoimaan. Keskustelussa painotettiin erityisesti ammatillisen koulutuksen roolia työvoiman saatavuuden turvaamisessa sekä vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuuksien parantamista. Yhteistyön perustaksi nostettiin aiemmin laaditut puitesopimukset, joiden pohjalta ennakoidaan maakunnan työmarkkinoiden tarpeita ja rakennetaan sujuvampia siirtymiä koulutuksesta työelämään. Lautakunta päätti merkitä katsauksen tiedoksi ja osoitti laajaa tukea yhteistyön jatkamiselle.
Pohjois-Karjalan työllisyystilanteen heikkeneminen ja palveluiden kasvava tarve
Kokouksessa käsiteltiin kattava tilannekatsaus Pohjois-Karjalan työllisyystilanteesta sekä työllisyysalueen toiminnasta alkuvuonna 2025. Työttömyysaste oli tammikuussa noussut 15,5 prosenttiin, mikä näkyi erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuna sekä lomautusten lisääntymisenä. Tämä on kuormittanut Joensuun alkupalveluja ja vähentänyt avoimia työpaikkoja. Työllisyysalueen organisaatio on siirtymässä vakiintuneempaan vaiheeseen, vaikka yhteistoimintaneuvottelut ovat vielä käynnissä. Merkittävänä muutoksena palkkatukimäärärahat loppuivat helmikuun puolivälissä, ja asiakkaille tarjotaan nyt vaihtoehtoisia palveluita, kuten työkokeiluja. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti katsauksen tiedoksi.
Taloustilanteen seuranta ja palkkatuen kohdentuminen alkuvuonna 2025
Talouskatsauksessa esiteltiin Pohjois-Karjalan työllisyysalueen talouden toteuma tammi-helmikuulta 2025. Talous on pysynyt talousarvion mukaisena niin kunnille kuin valtionosuusperusteisesti jaettavien kustannusten osalta. Vuodelle 2025 varatusta noin 6,7 miljoonan euron palkkatukimäärärahasta valtion aiemmat päätökset sitovat 4,7 miljoonaa euroa. Alkuvuonna palkkatukea myönnettiin noin 2 miljoonaa euroa 141 työnantajalle, mutta määräraha loppui jo helmikuun puolivälissä. Kokouksessa käytiin yksityiskohtaisesti läpi kuntakohtaisten kulujen jakautuminen sekä palkkatuen käyttö alkuvuodesta. Lautakunta merkitsi talouskatsauksen ja palkkatuen kohdentumisen tiedoksi yksimielisesti.
Maakunnallisen välityömarkkinamallin kehittäminen ja ESR+-hankkeen valmistelu
Lautakunta käsitteli laajasti maakunnallisten välityömarkkinoiden kehittämistä ja uuden ESR+-rahoitteisen hankkeen suunnittelua. Kuntien vastuulle siirtyneet työvoimapalvelut ovat muuttaneet välityömarkkinoiden toimintaympäristöä, mikä nostaa esiin tarpeen kehittää yhtenäinen maakunnallinen malli erityisesti pitkäaikaistyöttömien (n. 4000 henkilöä) tukemiseksi avoimille työmarkkinoille pääsyssä. Suunniteltavassa hankkeessa huomioidaan eri asiakasryhmät – maahanmuuttajat, täsmätyökykyiset ja nuoret – sekä vahvistetaan yhteistyötä kuntien, yritysten ja järjestöjen välillä. Lautakunta valtuutti yksimielisesti työllisyysalueen jatkamaan hankkeen suunnittelua.
Lausunto työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden lainsäädännön uudistuksesta
Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti Pohjois-Karjalan työllisyysalueen lausunto hallituksen esitysluonnoksesta työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden lainsäädännön uudistamiseksi. Lausunnossa tuetaan hallitusohjelman tavoitetta keventää lakisääteistä palveluprosessia, jotta viranomaisresursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin. Uudistus lisää viranomaisten harkintavaltaa ja painottaa henkilökohtaista kohtaamista sekä yksilöllistä tukea työnhakijoille. Työnhakijoilta edellytetään jatkossa oma-aloitteista profiilin laatimista; viranomainen tekee profiilin tarvittaessa heidän puolestaan. Lausunto mahdollistaa alueellisten näkökulmien huomioinnin lainsäädäntöprosessissa.
Valmennuspalvelujen järjestämisen uudet linjaukset Pohjois-Karjalassa
Lautakunta hyväksyi kumppanuuteen perustuvan sopimusmallin valmennuspalvelujen järjestämiseksi Pohjois-Karjalan työllisyysalueella. Palvelut tarjoavat henkilöasiakkaille tukea työnhaussa, ammatinvalinnassa sekä työelämään sijoittumisessa, erityisesti nuorille työnhakijoille. Valmennus voi olla ryhmä- tai yksilömuotoista eikä sille ole määritelty enimmäiskestoa, mutta se toteutetaan lyhytjaksoisena tukipalveluna asiakkaan tarpeiden mukaan. Työllisyysalue hyväksyy palveluntuottajat ilman erillistä korvausta, mikä mahdollistaa joustavan palvelutarjonnan eri puolilla maakuntaa.
Viranhaltijapäätösten läpikäynti ja lautakunnan hyväksyntä
Kokouksessa esiteltiin seitsemän viranhaltijapäätöstä, jotka oli tehty tammi-helmikuussa 2025 työllisyysaluejohtajan ja palvelupäällikön toimesta. Päätökset koskivat muun muassa hallinnollisia toimenpiteitä alueen palveluiden järjestämisessä. Lautakunta päätti yksimielisesti merkitä päätökset tiedoksi eikä ottanut niitä erikseen käsiteltäväksi, mikä osoittaa luottamusta viranhaltijoiden toimintaan ja sujuvoittaa päätöksentekoa.
