Yhteenveto
- Kansainvälisten rekrytointipalveluiden ja maahanmuuttajatyön tilannekatsaus
- Talous- ja toiminnallinen tilanne 1–9/2025
- Palkkatukipalveluiden, starttirahan ja muutosturvan resurssit
- Vuoden 2026 talousarvio hyväksyttiin – rahoitus vähenee mutta palvelut turvataan
- Valtakunnallinen hinnoittelumalli peruspalveluiden liikkuvuudelle ja työvoimakoulutuksille otetaan käyttöön
- Viranhaltijapäätökset merkittiin tiedoksi
Kansainvälisten rekrytointipalveluiden ja maahanmuuttajatyön tilannekatsaus
Kokouksessa esiteltiin kattava katsaus kansainvälisen rekrytoinnin palveluista, maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymisestä sekä kansainväliseen työvoimaan liittyvistä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kansainvälisiin työvoimapalveluihin sisältyvät kotouttamisen työvoimapalvelut, työnantajien kansainvälistä rekrytointia tukevat palvelut sekä eurooppalaista työvoiman liikkuvuutta edistävä EURES-palvelu. Työllisyysalue tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden ekosysteemitoimijoiden kanssa edistääkseen maahanmuuttajien työllistymistä ja yritysten kansainvälistä rekrytointia. Kansainvälinen työvoima on yksi alueen kuudesta kehittämisryhmästä, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisten työnhakijoiden asemaa maakunnassa. Lautakunta merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi yksimielisesti.
Talous- ja toiminnallinen tilanne 1–9/2025
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen talous on toteutunut pääosin talousarvion mukaisesti. Yhteisten palvelujen toimintakulut, kuten toimisto- ja ICT-palvelut, ovat olleet 1 172 409 euroa (88 % talousarviosta). Asiakaskohtaiset palveluhankinnat ovat jääneet arvioitua pienemmiksi syyskuun loppuun mennessä. Valtion palkkatuen ja harkinnanvaraisten kulukorvausten sidonnaisuudet aiheuttavat epävarmuutta loppuvuoden menoihin, mutta kokonaisuutena talous pysyy ennusteiden mukaan budjetissa. Kuntien kustannukset jakautuvat valtionosuusperusteisesti ja aiheuttamisperusteen mukaan, eikä ylityksiä määrärahoihin ole odotettavissa.
Toiminnalliset tavoitteet ovat edenneet suunnitellusti: kasvokkain tapahtuvaa palvelua on lisätty, monialaisten palveluiden arviointi on osin viivästynyt järjestelmäpäivityksen vuoksi, mutta maahanmuuttajien työllistymisessä on saavutettu selkeitä parannuksia. Kotouttamissuunnitelman laatiminen onnistuu 68 %:lla asiakkaista alle 30 päivässä. Yritysyhteistyön kautta työpaikkojen täyttöaika on keskimäärin 34 vrk ja yrityskontakteja on kertynyt 505 toukokuuhun mennessä. Yli puolet koulutuksen suorittaneista työttömistä ei ole enää työttömänä kolmen kuukauden kuluttua koulutuksesta. Kaikissa kunnissa toimii yhteiset palvelupisteet nuorten monialaisella tuella.
Palkkatukipalveluiden, starttirahan ja muutosturvan resurssit
Lautakunta päätti myöntää starttirahaa yritystoiminnan käynnistämiseen ja laajentamiseen enintään 12 kuukaudeksi. Koulutusten ja yritystoiminnan tukemiseen varataan 1,5 henkilötyövuotta (htv) kattamaan neuvonnan, päätöksenteon ja seurannan kustannukset. Muutosturvapalveluihin osoitetaan 1 htv erityisesti yli 55-vuotiaiden irtisanottujen uudelleentyöllistymisen tueksi. Muutosturvaan sisältyy oikeus muutosturvarahaan, koulutukseen sekä työllistymisvapaaseen ja valmennukseen. Työllisyysalue vastaa myös paikallisen muutosturvatoimiston perustamisesta äkillisten rakennemuutosten yhteydessä yhteistyössä kuntien kanssa. Kansainvälisen työvoiman saatavuuden edistämiseen varataan 2 htv tukemaan yrityksiä kansainvälisessä rekrytoinnissa ja työvoiman liikkuvuudessa Euroopan sisällä.
Kuntien palvelutuotanto työnantaja-asiakkaille säilyy tiiviissä yhteistyössä ekosysteemitoimijoiden kanssa, mutta kunnille jää vastuu paikallisten elinvoimapalveluiden kehittämisestä. Päätös perustui palvelutarpeiden arviointiin, työllisyyden edistämisen tavoitteisiin sekä talousarvion supistumiseen vuosina 2023–2026 noin 23 %, mikä vaatii resurssien tehokasta kohdentamista.
Vuoden 2026 talousarvio hyväksyttiin – rahoitus vähenee mutta palvelut turvataan
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vuoden 2026 talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti. Kokonaisrahoitus on 20,6 miljoonaa euroa eli noin 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2025. Vähennys johtuu valtionosuuden laskusta sekä palkkatuen myöntämisen keskeyttämisestä helmikuussa 2025 määrärahan riittämättömyyden vuoksi. Palvelutaso pyritään säilyttämään heikentyneestä resurssitilanteesta huolimatta.
Kuntien maksuosuudet perustuvat valtionosuuskriteereihin ja aiheuttamisperusteisiin kustannuksiin: Joensuun osuus on noin 1,3 miljoonaa euroa, Kiteen noin 1,2 miljoonaa euroa, Nurmeksen noin 1,05 miljoonaa euroa ja Kontiolahden noin 1,5 miljoonaa euroa. Myös Lieksan ja Tohmajärven osuudet ovat hieman kasvaneet tai pysyneet ennallaan.
Talousarviossa henkilöstöresurssit pysyvät vuoden 2025 tasolla (170 htv), joista osa jatkuu määräaikaisena ja osa vakinaistetaan. Henkilöstökulut ovat noin 8,8 miljoonaa euroa. Palkkatuki-, starttiraha- ja työllistämislisämääräraha on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa; ostopalveluihin varataan noin 4,1 miljoonaa euroa etenkin kotouttamiskoulutuksiin ja työvoimakoulutuksiin. Työterveyshuollon KELA-korvauksiin varataan noin 100 000 euroa.
Talousarvion toteutumista seurataan säännönmukaisesti erityisesti kustannusten aiheuttamisperiaatteen osalta. Kokouksessa painotettiin tarvetta ehkäistä kuntien eriarvoistumista siirtymävaiheessa sekä varmistaa palvelujen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.
Valtakunnallinen hinnoittelumalli peruspalveluiden liikkuvuudelle ja työvoimakoulutuksille otetaan käyttöön
Joensuun kaupungin pohjois-karjalainen työllisyysalue ottaa käyttöön uuden valtakunnallisen hinnoittelumallin peruspalveluiden liikkuvuuden ja työvoimakoulutusten kustannusten korvaamiseen tilanteissa, joissa asiakkaat asioivat muilla kuin kotikunnan alueilla. Malli perustuu lakiin (380/2023), jonka mukaan työnhakijan kotikunta korvaa muualla saadun palvelun kustannukset.
Muualla kuin kotikunnassa asioivan asiakkaan peruspalveluista korvaus on jatkossa kiinteästi 400 €/vuosi per asiakas kirjallisen ilmoituksen perusteella. Työvoimakoulutuksen kustannukset laskutetaan opiskelijapäivien hinnan mukaan lisättynä järjestämiskustannuksella (esim. opiskelijapäivän hinta +8 %). Laskutus tehdään kolme kertaa vuodessa selkeällä erittelyllä asiakkaista ATMT-tunnisteineen.
Mallin käyttöönotolla selkeytetään korvauskäytäntöjä valtakunnallisesti sekä mahdollistetaan tehokkaampi kustannusseuranta asiakkaiden liikkuvuustilanteissa.
Viranhaltijapäätökset merkittiin tiedoksi
Lautakunta päätti yksimielisesti merkitä viranhaltijapäätökset tiedoksi eikä ottanut niitä käsiteltäväksi kuntalain nojalla. Viranhaltijapäätökset koskivat aluejohtajan tehtäviä ja niiden hoitoa.
