Yhteenveto
- Palkkatuen loppumisen vaikutukset Pohjois-Karjalassa
- Ajankohtaiskatsaus Pohjois-Karjalan työllisyysalueen toiminnasta
- Pohjois-Karjalan työllisyysalueen palvelusuunnitelma vuodelle 2026 hyväksyttiin
- Vuoden 2026 talousarvio ja kuntien maksuosuudet hyväksyttiin
Palkkatuen loppumisen vaikutukset Pohjois-Karjalassa
Kokouksessa käsiteltiin Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry:n toteuttaman selvityksen tuloksia palkkatuen päättymisen vaikutuksista maakunnan kuntiin ja yhdistyksiin. Selvitys toteutettiin syyskuusta 2024 syyskuuhun 2025 AKKE-rahoituksella ja Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuella. Palkkatuen myöntäminen keskeytettiin helmikuussa 2025 määrärahojen loputtua, ja hallinnointi siirtyi kuntien vastuulle TE-uudistuksen myötä rahoituksen pienentyessä 37 miljoonalla eurolla vuoden alusta.
Selvityksen mukaan yhdistyksille kohdentuu vuonna 2025 yhteensä 7,03 miljoonaa euroa valtionavustuksia eri lähteistä, painottuen mielenterveyskuntoutujien, iäkkäiden, lasten ja nuorten tukemiseen sekä työttömien osallisuuden edistämiseen. Valtionavustusten leikkaukset kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään työhön ja vapaaehtoistoimintaan. Yhdistykset saivat palkkatukea vuodelle 2025 noin 50 % hakemuksista, mikä on huomattava pudotus vuoden 2024 tilanteeseen (1 588 työllistämishanketta). Arvioiden mukaan maakunnassa menetetään noin 249 työpaikkaa, mikä vaikuttaa erityisesti yhdistysten tarjoamiin palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Kyselyn perusteella lähes puolet yhdistyksistä sai palkkatukea vuodelle 2025, mutta tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat. Yli 18 % vastaajista ilmoitti toiminnan päättyvän ilman palkkatukea, mikä supistaa kohtaamispaikkoja, kulttuuritapahtumia, nuorisotyötä ja hyvinvointipalveluita. Toiminnan supistuminen vaikuttaa alueen elinvoimaan, vetovoimaan ja lisää sosiaali- sekä terveyspalveluiden tarvetta. Yhdistykset menettävät tärkeän työllistämisen rakenteen, mikä vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille ja lisää kunnille sekä hyvinvointialueille kohdistuvaa taakkaa.
Vaihtoehtoiset työllistämismuodot eivät selvityksen mukaan täysin korvaa palkkatuen mahdollisuuksia. Kokous merkitsi yksimielisesti tiedoksi selvityksen tulokset ja tilanteen vakavuuden yhdistystoiminnan jatkumisen turvaamiseksi.
Ajankohtaiskatsaus Pohjois-Karjalan työllisyysalueen toiminnasta
Kokouksessa käsiteltiin Pohjois-Karjalan työllisyystilanteen nykytilaa sekä alueellisen työllisyyden ekosysteemin toimintaa. Työttömyysaste on edelleen korkea useissa kunnissa (yli 15 %), vaikka työvoiman määrä on hieman kasvanut. Kontiolahdella tilanne on parempi kuin muualla maakunnassa. Yritysten investointihalukkuus näkyy kasvuna, mutta osaajapula, nuorten työmarkkina-asema ja työnantajien vastaanottokyky muodostavat haasteita.
Työllisyyden parantaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä sekä piilotyön ja uusien työllistymiskanavien aktiivista hyödyntämistä. Työllisyysalue on järjestänyt syksyn aikana useita tapahtumia kohtaannon edistämiseksi. Kokous hyväksyi yksimielisesti tiedoksi ajankohtaiskatsauksen.
Pohjois-Karjalan työllisyysalueen palvelusuunnitelma vuodelle 2026 hyväksyttiin
Kokouksessa hyväksyttiin Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vuoden 2026 palvelusuunnitelma. Suunnitelma määrittää lakisääteisten työllisyyspalvelujen järjestämisen noin 20 000 asiakkaalle Joensuun kaupungin vastuukuntamallilla. Palvelut toteutetaan neljän vastuualueen kautta: henkilöasiakkaan palvelut Joensuu, maakunta, erityispalvelut sekä työnantajapalvelut ja ekosysteemi.
Palveluprosessi sisältää alkuhaastattelun, työnhaun käynnistyspalvelut sekä perus- ja erityispalvelut kuten koulutus- ja valmennuspalvelut. Henkilöstöresurssit budjetoitiin 161,5 henkilötyövuoteen ja organisaatio rakentuu johtotiimin, palvelupäälliköiden sekä tiimivastaavien ympärille.
Vuosittaiset resurssit vähenevät noin 23 % vuosina 2023–2026; vuoden 2026 budjetti on noin 20,6 miljoonaa euroa. Kustannusten jakautumisessa siirrytään vaiheittain aiheuttamisperusteiseen malliin palveluiden tuotteistamisen kautta.
Palvelujen toteutus sisältää kasvokkaiset lähipalvelut sekä sähköiset palvelukanavat kuten Työmarkkinatorin. Asiakasosallisuutta vahvistetaan palautekyselyillä ja asiakasraadeilla. Työnantajapalveluissa painotetaan työpaikkojen ilmoittamista, starttirahan myöntämistä sekä kansainvälisen työvoiman saatavuutta EURES-verkoston avulla.
Kokous hyväksyi suunnitelman yksimielisesti tavoitteena kehittää alueellisia työllisyyspalveluja vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Vuoden 2026 talousarvio ja kuntien maksuosuudet hyväksyttiin
Kokouksessa hyväksyttiin Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vuoden 2026 talousarvio ja kuntien maksuosuudet. Kokonaisrahoitus on ensi vuonna 20,7 miljoonaa euroa eli noin 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2025 johtuen valtionosuuden laskusta (20,6 miljoonaa euroa) sekä huomioiduista KELA-korvauksista (noin 100 000 euroa). Vähennys ei vaaranna palvelutasoa, koska määrärahasidonnat eivät ole kasvaneet eikä palkkatuen määrärahaa enää ole käytössä helmikuun jälkeen.
Kuntien maksuosuudet perustuvat valtionosuuksiin sekä aiheuttamisperusteisiin kustannuksiin. Kuntien kokonaisosuus kustannuksista on noin 14,1 miljoonaa euroa; suurimmat kustannukset kohdistuvat Joensuulle (n. 7,4 miljoonaa euroa), Liperille ja Kontiolahdelle. Tavoitteena on siirtyä kokonaan aiheuttamisperusteiseen jakoon kahden vuoden kuluessa.
Henkilöstöresurssit säilyvät noin 170 henkilötyövuodessa; määräaikaisen henkilöstön vakinaistamista jatketaan (14,5 htv) sekä ylläpidetään yksi vakinainen tehtävä. Henkilöstökulut ovat noin 8,8 miljoonaa euroa. Palkkatukeen, starttirahaan ja työvoimakoulutuksiin varataan yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Talousarvioesitys lähetetään kuntiin lausuntoja varten viimeistään marraskuun alkuun mennessä ennen lopullista hyväksyntää vastuukunnan valtuustossa. Kokouksessa todettiin talousarvion heikkenevän ilman muutoksia jakoperusteisiin tai lisärahoitukseen mutta nykyinen suunnitelma turvaa palveluiden jatkuvuuden nykyrahoituksen puitteissa.
