Yhteenveto
- Ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valinta
- Ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valinta
- Varajäsen Riverian yhtymävaltuustoon
- Vuoden 2026 merkittävimmät asemakaavoitushankkeet
- Tilinpäätös 2025 sekä väestön, työllisyyden ja rakentamisen katsaus
- Osakkuus- ja hallinnointisopimus kasvurahastoon
- Hallintosäännön muutos henkilötietojen rekisterinpitäjyyteen ja tiedonhallintaan
- Työllisyysalueen kuntien järjestämisvastuusopimuksen päivitys
- Alle 18-vuotiaiden puistoruokailu kesälle 2026
- Päiväkotien pihojen luonnonmukaisuus
- Suojateiden varoitusjärjestelmät koulujen läheisille pääteille
- Kulttuurin kummilapsitoiminta
Ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valinta
Esityksenä oli myöntää Martti Havukaiselle ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä, koska hänellä on palvelussuhde Joensuun kaupunkiin, ja valita hänen tilalleen uusi varajäsen. Eron myöntämisen perusteena oli kuntalain mahdollistama ero pätevästä syystä sekä tarkastuslautakunnan vaalikelpoisuutta koskevat säännökset.
Kokouksessa Antti Lempistä esitettiin Havukaisen tilalle, eikä muita esityksiä tehty.
Päätöksenä myönnettiin Martti Havukaiselle ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja valittiin uudeksi tarkastuslautakunnan varajäseneksi Antti Lempinen. Päätös tehtiin yksimielisesti.
Ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valinta
Esityksenä oli myöntää Laura Kupiaiselle ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä, koska hänellä on palvelussuhde Joensuun kaupunkiin, ja valita hänen tilalleen uusi varajäsen. Asia perustui kuntalain eroa ja vaalikelpoisuutta koskeviin säännöksiin sekä hallintosäännön määräyksiin tarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja henkilökohtaisista varajäsenistä.
Valmistelussa esitettiin Helmi Vanhanen Kupiaisen tilalle, eikä muita ehdotuksia tehty.
Päätöksenä myönnettiin Laura Kupiaiselle ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja valittiin uudeksi tarkastuslautakunnan varajäseneksi Helmi Vanhanen. Päätös tehtiin yksimielisesti.
Varajäsen Riverian yhtymävaltuustoon
Esityksenä oli nimetä varajäsen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian yhtymävaltuustoon Vesa Martikkalalle, joka oli aiemmin valittu varsinaiseksi jäseneksi. Varajäsenen nimeäminen tehtiin, jotta edustus voidaan hoitaa myös poissaolojen tai esteiden aikana.
Päätöksenä valittiin Tuomas Honkanen Vesa Martikkalan varajäseneksi Riverian yhtymävaltuustoon. Päätös tehtiin yksimielisesti.
Vuoden 2026 merkittävimmät asemakaavoitushankkeet
Esityksenä oli hyväksyä vuoden 2026 merkittävimpien asemakaavoitushankkeiden koonti ja edistää siinä nimettyjä kaavakokonaisuuksia. Käsittelyssä korostui, että kaavatyöt kytketään kaupungin maankäytön tavoitteisiin sekä hankkeiden aikataulutukseen ja valmisteluprosessiin (aloitus–luonnos–ehdotus–hyväksyminen).
Päätöksenä hyväksyttiin vuoden 2026 merkittävimpien asemakaavoitushankkeiden kokonaisuus ja niiden eteneminen valmisteluun. Ohjelmassa nostettiin esiin erityisesti seuraavat kokonaisuudet:
Kontiosuon energia- ja teollisuusalueet: kaavoituksella osoitetaan uutta energiantuotannon ja teollisuuden aluetta Kontiosuon jätekeskuksen ja Iiksenvaaran ympäristöön, tavoitteena uusiutuvan energian ja teollisuuden sijoittumisedellytykset (esimerkiksi aurinkovoima ja muut vihreän siirtymän ratkaisut) sekä yhteiskehittäminen osallisten ja yritysten kanssa.
Papinkankaan laajennus ja työpaikkatontit: teollisuus- ja työpaikka-alueen laajentaminen ja toiminnallinen tarkastelu, mukaan lukien selvitys mahdollisuudesta sijoittaa vaarallisia kemikaaleja sisältäviä toimintoja (T/kem). Tavoitteena on yritys- ja logistiikkayhteyksien vahvistaminen ja tonttivarannon päivittäminen.
Törmän teollisuuskorttelit: tavoite muodostaa laaja yhtenäinen teollisuusalue ja arvioida sellaisten toimintojen edellytyksiä, jotka tarvitsevat suurta sähkökapasiteettia; etenemiseen sisältyvät ympäristö- ja liikenneyhteysselvitykset.
Mehtimäen uimahalli ja Mehtimäen kokonaiskehittäminen: kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa uuden uimahallin toteuttaminen Mehtimäen alueelle (Lähtelän tontti) osana Mehtimäen master plan -kokonaisuutta. Taustana todettiin tavoite, että nykyinen Vesikko on käytössä uuden valmistumiseen saakka ja uudelle hallille on esitetty tavoiteaikataulua vuoteen 2031.
Kotilahti pientaloalueena: tavoitteena kehittää vähähiilinen ja yhteisöllinen pientaloalue, jossa painottuvat energiatehokkuus, luonnonläheisyys ja uudet asumisratkaisut.
Reijolan ja Niittylahden palvelukokonaisuudet: Reijolassa päiväkodin sijoittaminen ja korttelin käytön selkeyttäminen; Niittylahdessa koulu- ja päiväkotiratkaisujen edellytysten turvaaminen nykyisellä tontilla ja siihen liittyvät päivitystarpeet.
Muut aluekohtaiset kaavamuutokset: esimerkiksi Reijolan kaupparaitin ja Puutarhakadun alueet sekä muita täydennys- ja käyttötarkoitusmuutoksia, joilla sovitetaan asumista, palveluja ja yritystoimintaa kysyntää vastaavaksi.
Talouteen liittyvänä taustatietona todettiin vuoden 2026 kunnallisteknisten suunnittelu- ja rakennuskohteiden nettokehys 13,2 miljoonaa euroa, josta uudisrakentamista 2,325 miljoonaa euroa, peruskorjauksia 9,765 miljoonaa euroa sekä satama- ja ulkoliikuntapaikkarakentamista 1,110 miljoonaa euroa. Lisäksi todettiin, että hankkeisiin voidaan hakea myös ulkopuolista rahoitusta, mutta rahoituspäätökset tehdään erikseen myöhemmässä vaiheessa.
Tilinpäätös 2025 sekä väestön, työllisyyden ja rakentamisen katsaus
Esityksenä oli merkitä vuoden 2025 tilikauden toteutuminen sekä väestön, työllisyyden ja rakentamisen katsaus tiedoksi, hyväksyä liitteissä esitetyt toteutumat valtuuston sitovuustasoilla ja hyväksyä sitovien tavoitteiden poikkeamat.
Päätöksenä tilinpäätöksen toteutuminen 1.1.–31.12.2025 sekä katsaukset merkittiin tiedoksi ja liitteiden mukaiset toteutumat sitovuustasoilla sekä poikkeamat hyväksyttiin. Päätös tehtiin yksimielisesti.
Käsittelyä ohjanneina keskeisinä seikkoina tuotiin esiin mm. seuraavat luvut ja muutokset:
Peruskaupungin käyttötalouden toimintakate toteutui 190,9 miljoonana euroina, kun talousarviossa oli 197,6 miljoonaa euroa, eli toimintakate alittui 6,7 miljoonaa euroa (toteuma 96,6 %).
Verotuloista kunnallisverokertymä oli 124,0 miljoonaa euroa (kasvua noin 1,2 % edellisvuodesta). Yhteisöverokertymäksi raportoitiin noin 20,1 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroiksi noin 22,6 miljoonaa euroa, ja näiden todettiin alittaneen arviot. Valtionosuuksiksi raportoitiin 52,85 miljoonaa euroa, joiden todettiin kasvaneen ja joihin vaikutti loppuvuoden oikaisut.
Investoinneissa toteuma oli 36,2 miljoonaa euroa ja nettomenot 32,1 miljoonaa euroa. Merkittävimpänä yksittäisenä muutoksena tuotiin esiin hulevesiverkoston siirtäminen Joensuun Vesi -liikelaitokselta peruskaupungille noin 10,6 miljoonan euron siirtokustannuksena. Lisäksi todettiin, että osa hankinnoista siirtyi vuodelle 2026.
Väestö kasvoi vuoden lopussa 79 205 asukkaaseen (+0,6 %), nettomuutto oli positiivinen (noin +690). Työttömyysaste oli joulukuussa 15,9 % ja koko vuoden keskimäärin 15,0 %, ja pitkäaikaistyöttömien määrän todettiin jatkaneen kasvua.
Rakentamisessa valmistui 135 asuntoa (edellisvuonna 193). Uusia lupia myönnettiin noin 182 kappaletta, ja rakentamisen suhdanteen todettiin pysyneen heikkona.
Osakkuus- ja hallinnointisopimus kasvurahastoon
Esityksenä oli hyväksyä osakkuus- ja hallinnointisopimus North Karelia Growth Fund II Ky -rahastoon liittymisestä sekä rahaston keskeiset ehdot. Joensuun kaupunki tulee rahastoon äänettömäksi yhtiömieheksi.
Päätöksenä hyväksyttiin sopimus ja liittyminen rahastoon siten, että Joensuun kaupungin nimellinen pääomapanos on 1 200 000 euroa äänettömänä yhtiömiehenä. Rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii Redstone Nordics Oy.
Sopimuksen keskeisinä ehtoina käsiteltiin rahaston koko (tavoite 10 miljoonaa euroa, enimmäiskoko 15 miljoonaa euroa, alaraja 6 miljoonaa euroa), pääomakutsujen periaatteet (ensimmäinen pääomapanos 3 % sitoumuksesta maksetaan 14 arkipäivää ensimmäisestä sulkemisesta) sekä uusien sijoittajien hyväksyminen ennen lopullista sulkemista. Lisäksi käsiteltiin uusien sijoittajien liittymiseen liittyvä lisämaksu (7 % IRR -perusteisesti) ja se, että lisämaksut ovat rahaston varoja.
Voitonjaon järjestys kirjattiin sopimuksen mukaisesti: ensin pääomien palautus sijoittajille, sen jälkeen 6 % IRR:n mukainen tuotto sijoittajille ja vastuunalaiselle yhtiömiehelle suhteessa pääomiin, ja lopuksi ns. carry-jako (20 % vastuunalaiselle yhtiömiehelle ja 80 % sijoittajille).
Hallinnointipalkkioksi kirjattiin 2,5 % vuodessa rahaston alkuvaiheessa sopimuksessa määritellyin jaksoin ja myöhemmässä vaiheessa 1 % vuodessa rahaston purkuun saakka sopimusehtojen mukaisesti. Tilintarkastajiksi kirjattiin KHT Minna Tyrväinen (MHT Audit Oy) ja varatilintarkastajaksi KHT Mika Leino.
Hallintosäännön muutos henkilötietojen rekisterinpitäjyyteen ja tiedonhallintaan
Esityksenä oli muuttaa hallintosääntöä siten, että kaupungin eri rekistereihin liittyvä rekisterinpitäjyyden määrittely selkeytyy, ja että rekisterinpitäjän operatiiviset tehtävät sekä tiedonhallinnan vastuut keskitetään kaupunginhallitukselle hallintosäännössä määritellyllä tavalla.
Päätöksenä hallintosääntömuutos hyväksyttiin yksimielisesti ja tuli päätöksen mukaan voimaan 3.4.2026.
Muutoksissa lisättiin uusi pykälä, jonka mukaan rekisterinpitäjä on lähtökohtaisesti Joensuun kaupunki, jollei laissa toisin säädetä, ja rekisterinpitäjän operatiivisista tehtävistä vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen tehtäviin lisättiin rekisterinpitäjän operatiivisten tehtävien hoitaminen (kuten tietosuojavastaavaan, ohjeistuksiin sekä teknisiin ja organisatorisiin toimiin liittyvät velvoitteet) sekä tiedonhallinnan vastuiden ja valvonnan määrittely. Samalla poistettiin kaupunginjohtajan ratkaisuvallasta kohta, joka koski tiedonhallintayksikön vastuiden määrittämistä.
Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtäviä sidonnaisuusasioissa täsmennettiin siten, että sidonnaisuusrekisteriin liittyvä rekisterinpitäjyys kytkeytyy kuntalain säännöksiin ja hallintosäännön kokonaisuuteen selkeämmin.
Työllisyysalueen kuntien järjestämisvastuusopimuksen päivitys
Esityksenä oli hyväksyä liitteen mukaiset muutokset Pohjois-Karjalan työllisyysalueen kuntien järjestämisvastuusopimukseen. Päivityksen keskeinen tavoite oli mahdollistaa lakisääteisten työvoimapalvelujen lisäksi myös muiden työllisyyttä edistävien palvelujen järjestäminen, mukaan lukien maakunnallisen työllistämislisän kaltaiset ei-lakisääteiset tukimuodot.
Päätöksenä sopimusmuutokset hyväksyttiin yksimielisesti.
Muutoksissa täsmennettiin, että Joensuun kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja vastaa operatiivisen toiminnan järjestämisestä sekä toimii rekisterinpitäjänä asiakirjahallinnon ja tietosuojakäytäntöjen osalta. Käsittelyssä käytiin läpi käytännön vaikutuksia henkilöstöön, tiloihin ja kustannusten jakamiseen:
TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta siirtyvä henkilöstö sijoittuu Joensuun kaupungin palvelukseen. Joensuu vastaa henkilöstön organisoinnista, tehtävänkuvista ja palvelussuhderatkaisuista, ja viranhaltijaryhmän rooli palvelusuunnitelman ja talousarvion valmistelussa todettiin.
Toimitilojen ja välineistön osalta Joensuu vastaa työllisyysalueen päätoimipisteen käytännöistä sekä henkilöstön tietokoneista ja puhelintekniikasta, ja kustannukset jaetaan sopimuksessa määritellyillä perusteilla. Julkisten työvoimapalvelujen toteuttamisessa käytetään valtion asiakastietojärjestelmää, ja tietosuojan sekä arkistoinnin vastuut täsmennettiin Joensuun rooliin rekisterinpitäjänä.
Rahoituksessa ja kustannustenjaossa täsmennettiin vuosittainen tarkistaminen talousarvion yhteydessä sekä periaate, että asiakaskohtaiset ostopalvelu- ja palkkatukikulut jaetaan sopimuksen mukaisesti, ja investointien poistot käsitellään niin, ettei kustannuksia veloiteta kunnista kahteen kertaan.
Alle 18-vuotiaiden puistoruokailu kesälle 2026
Esityksenä oli hyväksyä kaupungin vastaus valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin alle 18-vuotiaille suunnattua puistoruokailun pilottia kesälle 2026. Valmistelussa tuotiin esiin, että vuoden 2026 talousarviossa ei ole varattu rahoitusta puistoruokailuun ja että toteuttaminen edellyttäisi erillistä resursointia.
Päätöksenä hyväksyttiin yksimielisesti esitys antaa valmisteltu vastaus valtuustoaloitteeseen.
Vastauksessa tuotiin päätöksenteon pohjaksi kustannusarviot: yhden kaupunginosan kuukauden pilotti noin 100 osallistujalla päivässä arvioitiin ruokien valmistuksen ja toimituksen osalta 10 500 euroksi (alv 0 %, Polkka Oy:n arvio). Lisäksi arvioitiin vähintään kahden työntekijän tarve valmisteluun, koordinointiin ja toteutukseen kolmen kuukauden ajalle noin 20 000 euron palkkakustannuksina. Jakelun päivittäinen henkilöstötarve todettiin, ja vaihtoehtona mainittiin kumppanit tai vapaaehtoiset, mutta tarvittaessa kaupunki joutuisi palkkaamaan tekijöitä. Erikoisruokavalioiden kustannuksia ei sisällytetty arvioihin.
Valmistelussa tuotiin esiin myös alueellisen tasapuolisuuden haasteet sekä tausta, että leikkipuistotoiminta lakkautettiin 2023 ja sen viimeisen vuoden kustannus oli noin 25 000 euroa.
Päiväkotien pihojen luonnonmukaisuus
Esityksenä oli hyväksyä kaupungin vastaus valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin päiväkotien pihojen kehittämistä luonnonmukaisemmiksi. Valmistelussa korostui, että ohjaus tehdään suunnittelun ja toteutuksen yhtenäisillä periaatteilla, ei erillisellä määrärahapäätöksellä tässä yhteydessä.
Päätöksenä hyväksyttiin yksimielisesti, että kaupunki antaa valmistellun vastauksen aloitteeseen.
Vastauksessa linjattiin, että käyttöön otetaan päiväkotipihojen suunnitteluohje, jota sovelletaan tilakeskuksen päiväkotikohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjeessa käsitellään luonnonmateriaalien käyttöä ja turvallisuutta, kulkuväylien pinnoitteita, varjopaikkoja, monipuolisia liikkumis- ja leikkimahdollisuuksia, olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämistä ja luontoalueiden integrointia, hulevesien hallintaa sekä vuodenaikojen vaikutuksia turvallisuuteen ja valvontaan. Suunnittelun tukena viitattiin RT-ohjekortteihin ja Viherkerroin-työkaluun.
Valmistelussa tuotiin esiin Noljakan päiväkodin hanke esimerkkinä: hankkeelle haetaan Rakennustiedon ympäristöluokitusta (neljä tähteä), ja suunnittelussa painotetaan lapsilähtöistä osallisuutta sekä alueen metsän ja kasvillisuuden huomioimista. Päätös ei sisältänyt uutta rahoitusvarausta, vaan vastaus ohjaa tulevia suunnittelu- ja rakennushankkeita.
Suojateiden varoitusjärjestelmät koulujen läheisille pääteille
Esityksenä oli hyväksyä kaupungin vastaus valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin suojateiden varoitusjärjestelmien (esimerkiksi vilkkuvalojen tai tunnistimella aktivoituvien merkkien) asentamista koulujen läheisyydessä sijaitsevien pääteiden suojateille sekä mahdollisten valtion tai EU-avustusten hyödyntämistä.
Päätöksenä hyväksyttiin yksimielisesti, että annetaan valmisteltu vastaus ja todetaan aloite loppuun käsitellyksi.
Vastauksessa käytiin läpi, että liikenneturvallisuustoimia priorisoidaan kaupungin käytössä olevalla pisteytysjärjestelmällä ja että suojateiden turvallisuutta on parannettu myös rakenteellisin ratkaisuin, kuten korotuksin ja alikulkukäytävillä. Lisäksi tuotiin esiin kokemukset suojatien ylittäjän havaitsemista ilmaisevista järjestelmistä: kokeiluissa havaittiin epäluotettavuutta, kuten viiveitä ja tilanteita, joissa laite ei havainnut kulkijaa, minkä todettiin olevan riski, jos kuljettajat luottavat laitteeseen. Teknologian kehittymistä seurataan, ja Siilaisen terveysaseman läheisyyteen kerrottiin olevan suunnitteilla pilotti suojatien havaittavuuden parantamiseksi, jonka kokemuksia voidaan hyödyntää jatkossa. Avustushakuja todettiin seurattavan.
Kulttuurin kummilapsitoiminta
Esityksenä oli hyväksyä kaupungin vastaus valtuustoaloitteeseen kulttuurin kummilapsitoiminnan käynnistämisestä ja todeta aloite loppuun käsitellyksi. Valmistelussa tarkasteltiin kulttuuripalveluiden nykyisiä rakenteita ja kulttuurikasvatusohjelmien kehittämistä.
Päätöksenä hyväksyttiin yksimielisesti valmisteltu vastaus aloitteeseen ja todettiin aloite loppuun käsitellyksi.
Vastauksessa kuvattiin, että kaupungin kulttuuripalveluiden kokonaisuuteen kuuluvat mm. kirjasto-, museo- ja orkesteripalvelut, kansalaisopisto, konservatorio, yleinen kulttuuritoiminta ja lastenkulttuurikeskus. Valmistelussa tuotiin esiin kulttuurikasvatusohjelmien laajentamisen suunta: 3–6-vuotiaiden osalta kehittämistä tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa ja koululaisryhmille on Kulttuuripolku-toimintaa. Alle 2-vuotiaille nostettiin esiin mahdollisuus selvittää maksuttomia kulttuurisisältöjä ja toteutustapoja yhteistyössä neuvolatoiminnan ja kansalaisopiston kanssa (esimerkiksi vauvoille ja taaperoille suunnatut kokeilut).
Keskeisenä päätöksen taustatekijänä todettiin rahoitusmallin tarve: maksuttomien sisältöjen laajentaminen edellyttää rahoitus- ja toteutustavan selvittämistä, ja ulkopuolisten rahoituslähteiden mahdollisuuksia tuotiin esiin osana jatkovalmistelun kokonaisuutta.
