Yhteenveto
- Osavuosikatsaus 1–3/2026 hyväksyttiin
- Henkilöstökertomus 2025 hyväksyttiin
- Enon taajaman viihtyisyys- ja palvelualoitteeseen annettiin vastaus ja asia päätettiin loppuunkäsitellyksi
- Lähihankintalinjausta koskeva aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi
- Pienydinvoimalan esiselvitystä koskeva aloite lähetettiin valmisteltavaksi
- Väestönsuojien kapasiteetti- ja kuntoselvitystä koskeva aloite lähetettiin valmisteltavaksi
Osavuosikatsaus 1–3/2026 hyväksyttiin
Esityksenä oli hyväksyä osavuosikatsaus, joka kokoaa kuntakonsernin taloudellisen ja toiminnallisen tilanteen sekä keskeiset riskit ja suunnitelmat tammi–maaliskuulta 2026.
Päätöksenä osavuosikatsaus 1–3/2026 hyväksyttiin.
Katsauksen mukaan peruskaupungin tulosennuste alkuvuoden tilanteesta oli 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kun mukana ovat Joensuun Vesi ja rahastot, kokonaisuus oli 12,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämän taustalla korostuivat kertaluontoiset erät, joita syntyi hyvinvointialueen kanssa tehdyistä kiinteistöjärjestelyistä. Ilman kertaluonteisia eriä vuoden 2026 talousarvion kuvattiin olevan lähes tasapainossa, ja talousarviossa on pysyviä rakenteellisia sopeutustoimia noin 8 miljoonalla eurolla.
Päätöksen perustaksi tuotiin esiin myös toteutumisen epävarmuustekijät: verotulojen kehitykseen liittyvä epävarmuus, sijoitusmarkkinoiden heilahtelut sekä käyttötalouden riskit, joista nimettiin joukkoliikenteen menokehitys ja työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvu. Verotulot tammi–maaliskuussa olivat 4,6 % edellisvuotta korkeammat, mutta erityisesti kunnallisveron kertymään liittyi epävarmuutta. Yhteisöveron näkymän todettiin olevan talousarviota hieman parempi Joensuun jako-osuuden kasvun vuoksi. Valtionosuuksiin vaikuttavat muun muassa indeksikorotuksia ja oppilasmääriä koskevat päätökset, ja peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää koskeva valitus oli edelleen käsittelyssä.
Toiminnallisessa tilannekuvassa väestö oli helmikuussa 79 143 ja vuodenvaihteen jälkeen kasvua oli 14 henkilöä. Työttömyysaste oli helmikuussa 15,8 % (0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin), työttömiä työnhakijoita 5 836 ja avoimia työpaikkoja 620.
Investointien ja omaisuudenhallinnan osalta katsauksessa kuvattiin useita hankkeita ja kustannusarvioiden tarkentumista: esimerkiksi taidemuseon peruskorjaus (arvio 6,7–7,35 milj. €), Noljakan päiväkodin hankesuunnitelma (kustannusarvio 7,1 milj. €) sekä Tikkarinne 9 -keittiön parannus (2,25 milj. €). Mehtimäen uimahallin osalta todettiin rakentamisen ajoittuminen vuosille 2026–2030 ja käyttöönoton suunnittelu vuoden 2030 lopulle tai 2031 alkuun. Rahastojen markkina-arvoksi maaliskuun lopussa raportoitiin noin 127,1 miljoonaa euroa, ja sijoitusmarkkinoiden epävarmuus nostettiin keskeiseksi riskiksi.
Henkilöstökertomus 2025 hyväksyttiin
Esityksenä oli hyväksyä henkilöstökertomus vuodelta 2025 Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan suositusten mukaisena kokonaisuutena, joka kuvaa henkilöstön määrää, rakennetta, kustannuksia, työhyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja rekrytointia.
Päätöksenä henkilöstökertomus 2025 hyväksyttiin.
Kertomuksen keskeisenä lähtötietona todettiin henkilöstömäärä 2 656 henkilöä ja henkilöstötyövuodet 2 325, mikä oli +98 HTV edellisvuoteen. Lisäys liitettiin TE-palveluiden siirtymiseen kaupungin tehtäväksi sekä työllisyysalueen siirtymiseen kaupungin alaisuuteen. Vakinaisten osuudeksi raportoitiin 75,5 % ja määräaikaisten 24,5 %.
Henkilöstökuluiksi vuodelta 2025 raportoitiin 124,8 miljoonaa euroa, kasvua 8,7 %. Palkkausjärjestelmissä kuvattiin tasopalkkakertoimen käyttöönotto KVTESin ja OVTES G:n osalta 1.10.2025 alkaen (painotuksen siirtyminen tehtävän vaativuudesta osaamiseen ja vastuuseen perustuvaan arviointiin) sekä teknisen sopimuksen henkilökohtaisen lisän arviointimenettelyn päivittäminen.
Työkyvyn ja hyvinvoinnin tilanteessa sairauspoissaoloja raportoitiin 20 679 kalenteripäivää (+806), ja henkilötyövuotta kohti 8,9 päivää. Työterveyshuollon kustannuksiksi kerrottiin noin 1 452 271 euroa (565 €/henkilö; aiemmin 497 €/henkilö), ja kasvua liitettiin muun muassa ennaltaehkäisevän toiminnan sekä psykologipalvelujen ja työpaikkaselvitysten lisääntymiseen.
Rekrytoinnissa vakituisten täyttöasteeksi raportoitiin 99,3 %. Avoimia tehtäviä oli 267, hakijoita 6 049, ja sisäisesti haettavia tehtäviä 101 (sisäisiä hakijoita 206). Osaamisen kehittämisessä raportoitiin 6 528 koulutuspäivää ja noin 512 000 euron kustannukset (ilman liikelaitoksia). Työtyytyväisyyden Webropol-kyselyn keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1–4 ja vastausosuus 74,3 % (1 878 vastaajaa).
Enon taajaman viihtyisyys- ja palvelualoitteeseen annettiin vastaus ja asia päätettiin loppuunkäsitellyksi
Esityksenä oli antaa vastaus Vihreän valtuustoryhmän aloitteeseen, jossa vaadittiin Enon entisen terveysaseman tontilla olevan purkujätteen poistamista ja alueen siistimistä sekä tontin tulevan käytön selvittämistä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Päätöksenä valtuusto hyväksyi annetun vastauksen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätökseen liittyen todettiin, että tontilla ollut purkamisesta syntynyt betonimurske oli alun perin tarkoitus hyödyntää kiertotalouden mukaisesti maanrakennustöissä Enon alueella. Hyödyntämistä rajoitti käytännössä pohjavesivaatimus: mursketta sisältävän rakennekerroksen tuli olla vähintään metrin etäisyydellä pohjaveden enimmäiskorkeudesta, eikä sopivaa kohdetta ollut löytynyt. Tilanteen ratkaisemiseksi urakoitsija poisti murskeen loppuvuodesta, ja poistotyö oli toteutettu.
Enon taajamassa kuvattiin olevan käynnissä usean vuoden katu-, vesihuolto- ja viheralueiden peruskorjauskokonaisuus, jonka yhteydessä tehdään myös viheralueiden kunnostuksia, pienempiä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä sekä vuosittaista vieraslajitorjuntaa. Lisäksi todettiin, että vuoden 2026 yhdyskuntatekniikan investointiohjelmassa on Niskan vanhan laivalaiturin puuosien korjaus.
Tontin tulevan käytön osalta todettiin asemakaavamerkintä (sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue), eikä nykyiselle käyttötarkoitukselle nähty tarvetta. Alueen tuleva maankäyttö linjataan asemakaavamuutoksella, joka on merkitty kaavoitusprosessiin ja jota viedään eteenpäin yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja muiden osallisten kanssa.
Lähihankintalinjausta koskeva aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi
Esityksenä oli antaa vastaus aloitteeseen, jossa pyydettiin muodostamaan lähihankintalinjaus hankintatoimen tueksi, ja todeta aloite loppuun käsitellyksi. Valmistelussa painotettiin, että hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja konsernin hankintaohjeita, eikä paikallisuutta suosivaa “lähihankintalinjausta” voida sellaisenaan toteuttaa lainsäädännön puitteissa. Samassa yhteydessä kuvattiin keinoja, joilla paikallisten ja pk-yritysten osallistumista voidaan edistää lain rajoissa: markkinakartoitukset ja markkinavuoropuhelu, hankintojen ennakoiva suunnittelu ja viestintä, osatarjousten mahdollistaminen sekä vaatimusten suhteellisuus ja hankintaosaamisen koulutus.
Päätöksenä valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Kokouksessa tehtiin palautusesitys, jota kannatettiin, eikä asiassa edetty alkuperäisen päätösehdotuksen mukaiseen aloitteen loppuunkäsittelyyn.
Palautuspäätöksen taustaksi kirjautui tarve tarkentaa ja konkretisoida keinoja, joilla hankintoja voidaan suunnitella niin, että paikallisten yritysten osallistumismahdollisuudet paranevat hankintalain ja kaupungin hankintaohjeiden puitteissa. Tällä päätöksellä ei päätetty määrärahoista eikä yksittäisistä hankinnoista, vaan valmistelun jatkamisesta.
Pienydinvoimalan esiselvitystä koskeva aloite lähetettiin valmisteltavaksi
Valtuustolle jätettiin aloite pienydinvoimalan esiselvityksen aloittamisesta Joensuuhun. Aloitteessa esitettiin esiselvityksen käynnistämistä, jotta voidaan kartoittaa taustat, mahdollisuudet, kustannukset, vaikutukset ja mahdolliset jatkoaskeleet.
Päätöksenä aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Päätös koski asian siirtämistä valmisteluun, eikä siinä päätetty rahoituksesta, sijainnista tai toteutuksesta.
Väestönsuojien kapasiteetti- ja kuntoselvitystä koskeva aloite lähetettiin valmisteltavaksi
Valtuustolle jätettiin aloite, jossa esitettiin alueellista selvitystä Joensuun väestönsuojien kapasiteetista ja kunnosta sekä näihin perustuvaa toimenpideohjelmaa. Aloitteessa kuvattiin tavoitteeksi saada koottu kokonaiskuva väestönsuojien tilanteesta ja laatia aikataulutettu ohjelma mahdollisista korjauksista ja kehittämistoimista.
Päätöksenä aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Päätös ei sisältänyt vielä investointi- tai rahoituspäätöksiä, vaan käynnisti valmistelun, jossa tarvittavat tiedot ja ehdotukset kootaan jatkokäsittelyä varten.
