Yhteenveto
- Karsikon lemmikkihoitolan toiminnan säilyttäminen ja tukeminen
- Liikkuva koulu -toiminnan, liikkumisolosuhteiden ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen Joensuussa
- Omakotitalojen ajoneuvoliittymien aurausvallien poisto
- Koirapuiston rakentaminen Penttilään
- Yhteiskäyttöiset työtilat ja työvälineet aloittavien yrittäjien ja itsensä työllistäjien tukena
- Joensuu-päivänä myönnettävä lapsi- ja perhetekojen palkinto
- Ero alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta (Hanna Suhonen)
- Ero Riverian yhtymävaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta
- Ero alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta (Teemu Arponen)
- Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja uudet valinnat (Piia Siponen)
- Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta (Anssi Jumppanen)
- Helatien ympäristön asemakaavan muutos Raatekankaalla
- Musiikki- ja kulttuuritalohankkeen toteuttaminen
Karsikon lemmikkihoitolan toiminnan säilyttäminen ja tukeminen
Valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunki selvittäisi keinot turvata Karsikon lemmikkihoitolan toiminta nykyisellä tai uudella sijainnilla sekä tukisi tilojen löytämistä, jotta lemmikkipalvelujen ja löytöeläinten säilytyksen saatavuus Joensuun alueella varmistuu.
Päätöksen taustaksi todettiin, että lemmikkihoitola toimii pääosin markkinaehtoisesti yhtiönä ja hoitaa myös löytöeläinten säilyttämistä Joensuun ja Kontiolahden alueelta sekä viranomaistehtäviin liittyvää eläinten hoitoa. Toiminnan sopimukset ja rahoitusmalli kytkeytyvät Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuoltoon, ja osa maksuista ja tilajärjestelyistä tulee valtion/AVI:n kautta.
Keskeiseksi käytännön ongelmaksi nousi tilanne, jossa hoitolan nykyinen maanvuokrasopimus Värttinäpolun alueella päättyy vuoden 2026 lopussa. Yrittäjä on ilmaissut halukkuuden luopua nykytiloista ja mahdollisesti jatkaa uudessa sijainnissa. Kaupunki varautuu purkamaan rakennukset vuokrasopimuksen päätyttyä, ja yrittäjä etsii uusia tiloja (tarve noin 500 m², rauhallinen sijainti ja noin 5 km säteellä keskustasta).
Valmistelussa Tilakeskus kartoitti kaupungin omistamia tiloja, mutta sopivaa kokonaisuutta ei löytynyt. Myöskään konserniyhtiö Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:llä ei ollut tarjolla vaatimuksia vastaavaa tilaa, ja etsintää on tuettu myös markkinapaikkojen kautta. Koska kaupungin omista tai hallinnoimista tiloista ei löytynyt toteuttamiskelpoista ratkaisua, esitettiin aloitteeseen vastaamista ja asian päättämistä.
Päätös: valtuusto hyväksyi yksimielisesti vastauksen aloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös ei sisältänyt uutta rahoitusta tai kaupungin sitoumusta järjestää tiloja hoitolalle.
Liikkuva koulu -toiminnan, liikkumisolosuhteiden ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen Joensuussa
Aloitteessa esitettiin, että Joensuussa päivitettäisiin Liikkuva koulu -toimintasuunnitelma lainsäädäntömuutokset huomioiden, kartoitettaisiin ja kehitettäisiin koulujen liikkumisolosuhteita (piha-alueet, lähiliikuntapaikat ja sisätilat), vahvistettaisiin yhteistyötä urheiluseurojen ja nuorisotoimen kanssa sekä koulutettaisiin henkilöstöä siten, että liikkuminen olisi osa arkea eikä erillinen lisätoiminto.
Valmistelussa tuotiin esiin, että Joensuussa on jo käytössä ja käynnissä useita aloitteen tavoitteita vastaavia toimia: liikuntaluokkatoimintaa (mm. Lyseon koulu ja Pataluodon koulu) sekä Pielisjoen koululla lukuvuonna 2025–2026 toteutettu harrasteaukko-malli. Harrasteaukkoa on tarkoitus laajentaa kantakaupungin yläkouluihin lukuvuoden 2026–2027 alusta. Lisäksi Harrastamisen Suomen mallin mukaisia maksuttomia ja matalan kynnyksen kerhoja sekä yhteistyötä urheiluseurojen ja urheiluakatemian kanssa viedään koulupäivän yhteyteen ja sen ulkopuolelle.
Päätöksen perusteluissa korostettiin myös hankerahoitusten (Liikkuva koulu, MOVE!, Suomi liikkeelle -ohjelma) seuraamista ja hyödyntämistä, uudisrakennusten suunnittelua liikkumista tukeviksi sekä olemassa olevien liikuntapaikkojen parantamistarpeiden arviointia Tilakeskuksen ja liikuntapalvelujen kanssa. Perusopetuslain uudistuksen etenemistä seurataan, ja paikallista opetussuunnitelmaa on tarkoitus päivittää keväällä 2026 uudistuvien perusteiden mukaisesti, jolloin liikkumisen edistäminen kytketään osaksi opetuksen kokonaisuutta.
Päätös: valtuusto hyväksyi yksimielisesti (keskustelutta) vastauksen aloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös ei sisältänyt uutta erillistä määrärahaa, vaan toimet kytkettiin nykyisiin ohjelmiin ja mahdollisiin haettaviin hankerahoituksiin.
Omakotitalojen ajoneuvoliittymien aurausvallien poisto
Aloitteessa esitettiin, että kaupunki poistaisi talviaikaan aurausvallit omakoti- ja paritalokiinteistöjen ajoneuvoliittymien kohdalta, erityisesti tilanteissa, joissa asukkaat ovat iäkkäitä (aloitteessa viitattiin yli 75-vuotiaisiin).
Valmistelussa korostettiin kunnossapitolain mukaista työnjakoa: kiinteistön omistaja vastaa tontin ja liittymien kunnossapidosta, ja kaupungin vastuu kohdistuu katualueen yleiseen kunnossapitoon. Lisäksi todettiin, että aurausvallien poistaminen liittymien kohdalta edellyttäisi merkittävää lisäresursointia, kalustoa ja työaikaa, mikä kasvattaisi kunnossapidon kustannuksia. Taustaksi tuotiin esiin myös, että Joensuun alueella on noin 2200 omakotitaloa, joissa vähintään yksi asukas on yli 75-vuotias, ja suuri osa näistä sijaitsee alueilla, jotka eivät kuulu kaupungin kunnossapitovastuun piiriin (valtion tiet tai yksityistiet).
Valmistelussa viitattiin Taitamo-palvelun kokeiluun talvella 2022–2023, jossa ikäihmisiä autettiin lumitöissä palvelusetelillä tilattavan aurauspalvelun avulla. Kokeilun todettiin osoittaneen toimintamallin mahdollisuuksia, mutta sen edellyttävän huolellista kohdentamista ja resursointia.
Kokouksessa esitettiin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mutta esitys raukesi kannatuksen puuttuessa.
Päätös: valtuusto hyväksyi yksimielisesti vastauksen aloitteeseen ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös tarkoittaa, ettei kaupunki ota vastuulleen omakoti- ja paritalokiinteistöjen tonttiliittymien aurausvallien poistamista, eikä päätös muuttanut talousarviota tai kunnossapidon resursointia.
Koirapuiston rakentaminen Penttilään
Valtuustoaloitteessa esitettiin koirapuiston rakentamista Penttilän alueelle. Aloitteessa perusteltiin tarvetta alueen kasvulla ja sillä, että Koivuniemen koirapuiston sulkeminen on vähentänyt lähialueen koirien ulkoilumahdollisuuksia. Aloitteessa korostettiin aidatun ja turvallisen ulkoilualueen merkitystä sekä koirien sosiaalistamisen ja asuinalueen viihtyisyyden näkökulmaa.
Päätös: valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Päätös ei vielä ratkaissut koirapuiston sijaintia, toteutustapaa tai kustannuksia.
Yhteiskäyttöiset työtilat ja työvälineet aloittavien yrittäjien ja itsensä työllistäjien tukena
Aloitteessa esitettiin, että kaupunki selvittäisi mahdollisuudet tarjota aloittaville yrittäjille ja itsensä työllistäjille yhteiskäyttöisiä työtiloja (esimerkiksi coworking- ja pop-up-tiloja) sekä yhteiskäyttöisiä työvälineitä ja laitteita (esimerkiksi tietotekniikkaa, digitaalisia työvälineitä ja toimialakohtaisia välineitä). Tavoitteena oli madaltaa alkuvaiheen kustannuskynnystä työtilojen vuokrissa ja välinehankinnoissa sekä mahdollistaa kokeilut ilman, että toimintamalli vääristäisi kilpailua.
Päätös: valtuusto lähetti aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Tämä siirtää kaupunginhallitukselle tehtäväksi arvioida toteutusvaihtoehdot, mahdollinen kokeilumalli sekä vaikutukset ja kustannukset ennen mahdollisia jatkopäätöksiä.
Joensuu-päivänä myönnettävä lapsi- ja perhetekojen palkinto
Aloitteessa esitettiin uuden, Joensuu-päivänä (29.11.) jaettavan lapsi- ja perhetekojen palkinnon perustamista. Aloitteessa kuvattiin, että palkinto tunnistaisi arkea konkreettisesti parantavan teon, kuten lapsiperheiden turvallista ja saavutettavaa toimintaa lisäävän työn, yhteisöllisyyden vahvistamisen tai perheiden taloudellista tilannetta helpottavan käytännön. Aloitteessa esitettiin myös periaate, ettei palkintoa myönnettäisi kaupungin omalle työntekijälle tai yksikölle, ja että kriteereissä huomioitaisiin yhdenvertaisuus, kestävyys ja luovuus sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen paikallisesti.
Päätös: valtuusto lähetti aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valmistelussa on tarkoitus tarkentaa palkinnon kriteerit, hakeminen ja valintatapa, aikataulu sekä mahdolliset talousvaikutukset ennen päätöstä palkinnon käyttöönotosta.
Ero alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta (Hanna Suhonen)
Hanna Suhonen pyysi eroa alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä 12.1.2026 alkaen palvelussuhteen vuoksi Puhas Oy:öön. Eron myöntäminen käsiteltiin kuntalain mukaisena pätevään syyhyn perustuvana erona.
Päätös: valtuusto myönsi eron yksimielisesti ja valitsi Suhosen tilalle alueelliseen jätelautakuntaan Aino Henttisen. Valinta tehtiin esityksen perusteella, eikä muita esityksiä tehty.
Ero Riverian yhtymävaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta
Kalle Haataja pyysi eroa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian yhtymävaltuuston jäsenyydestä henkilökohtaisiin syihin vedoten. Käsittelyssä huomioitiin kuntalain ja Riverian perussopimuksen edellytys siitä, että eron jälkeen valittavan tulee edustaa samaa poliittista ryhmää kuin väistyvä jäsen.
Päätös: valtuusto myönsi eron yksimielisesti ja valitsi Haatajan tilalle Riverian yhtymävaltuuston jäseneksi Vesa Martikkalan. Muita esityksiä ei tehty.
Ero alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta (Teemu Arponen)
Teemu Arponen pyysi eroa alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisella perusteella. Eron myöntäminen käsiteltiin kuntalain mukaisena pätevään syyhyn perustuvana erona.
Päätös: valtuusto myönsi eron yksimielisesti ja valitsi Arposen tilalle alueelliseen jätelautakuntaan Veijo Oinosen. Valinta tehtiin kokouksessa tehdyn esityksen perusteella, eikä muita vaihtoehtoja esitetty.
Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja uudet valinnat (Piia Siponen)
Piia Siponen pyysi eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä, koska hänellä on palvelussuhde Joensuun kaupunkiin. Käsittelyssä todettiin tarkastuslautakunnan vaalikelpoisuutta koskevat kuntalain rajoitukset sekä hallintosäännön mukainen lautakunnan kokoonpano.
Päätös: valtuusto myönsi eron yksimielisesti ja valitsi Siposen tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi Vuokko Tanskasen. Samalla päätettiin valita Anneli Kukkonen Tanskaselta vapautuneelle varajäsenen paikalle. Päätös tehtiin esityslistan mukaisesti.
Ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta (Anssi Jumppanen)
Anssi Jumppanen pyysi eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä palvelussuhteen vuoksi Joensuun kaupungissa. Käsittelyssä todettiin kuntalain mukaiset vaalikelpoisuusehdot tarkastuslautakuntaan.
Päätös: valtuusto myönsi eron yksimielisesti ja valitsi Jumppasen tilalle tarkastuslautakunnan jäseneksi Teemu Arposen. Valinta tehtiin kokouksessa tehdyn esityksen perusteella, eikä muita ehdotuksia esitetty.
Helatien ympäristön asemakaavan muutos Raatekankaalla
Valtuusto hyväksyi Helatien ympäristön asemakaavan muutoksen, joka käynnistettiin kaupungin aloitteesta yritysten laajentumistarpeiden vuoksi. Muutoksen ydin on korttelialueen 2106 laajentaminen sekä korttelin 2121 osan laajennus, joilla tarkennetaan tonttien toiminnallisuutta ja rakennusoikeutta.
Kaavassa tehtiin myös käyttötarkoitusmuutos: aiempi TK-merkintä (TKL) muutettiin KTT-merkinnäksi (yhdistetty teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue). Tämä laajentaa mahdollisuuksia sijoittaa samalle alueelle useampia käyttötarkoituksia ja antaa joustoa toimitilaratkaisuihin.
Valmistelussa käsiteltiin lausuntoja ja selvityksiä. Lausuntoja annettiin viisi; osa viranomaisista ei esittänyt huomautettavaa. Joensuun Vesi ja Caruna nostivat esiin johtoverkkoihin ja mahdollisiin siirtotarpeisiin liittyviä huomioita, jotka liittyvät toteutusvaiheeseen. Luontoselvityksissä (mm. Faunatica 2025) todettiin, ettei alueella ole Natura-alueita tai suojeltuja luontotyyppejä, ja vaikutuksia suojeltaviin lajeihin arvioitiin vähäisiksi; hulevesien hallinnan todettiin edellyttävän tonttikohtaisia ratkaisuja.
Talousvaikutuksista tuotiin esiin, että vesijohtojen siirtämisestä voi aiheutua arviolta noin 50 000 euron lisäkustannus, jos rakennusvaiheessa joudutaan tekemään muutoksia länsipuolen vesi- ja vesihuoltojohdoille. Muut mahdolliset maansiirto- ja toteutuskustannukset täsmentyvät rakennusvaiheessa.
Päätös: valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. Toteutukseen voidaan edetä, kun kaava on lainvoimainen ja tarvittavat kiinteistömuutokset on tehty.
Musiikki- ja kulttuuritalohankkeen toteuttaminen
Valtuusto päätti hyväksyä hankkeen toteuttamisen mallilla, jossa ulkopuolinen toimija vastaa tilojen rakentamisesta, kalustamisesta, ylläpidosta ja operoinnista, ja kaupunki vuokraa tarvitsemansa tilat pitkäaikaisella sopimuksella. Päätöksellä siirrytään kilpailutuksessa seuraavaan vaiheeseen eli tarjouspyyntövaiheeseen mahdollisimman pian neuvotteluvaiheen lopputuloksen mukaisesti.
Päätöksen mukaiset sopimusrajat ovat täsmälliset: sopimuksen kokonaisarvo 25 vuodelle on enintään 30 miljoonaa euroa (alv 0 %), ja hankinnan arvo vuositasolla enintään 1,2 miljoonaa euroa (alv 0 %). Sopimuskausi on 25 vuotta, ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.
Neuvotteluvaiheen lopputuloksessa hankkeen sijainniksi kuvattiin keskustan alue hotelli Kimmelin ja Pielisjoen välinen PKO:n omistama tontti. Tilakokonaisuuteen sisältyy noin 1000-paikkainen konserttisali sekä 180–250-paikkainen pienempi sali oheistiloineen, ja kaupunginorkesterin harjoitus- ja työtilat. Päätöksen kirjauksen mukaan ulkopuolinen toimija (neuvotteluissa esillä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa) vastaisi kokonaisuudessaan rakentamisesta, kalustamisesta, ylläpidosta ja operoinnista.
Keskustelussa tehtiin palautusesitys, jossa vaadittiin kustannuserittelyn tarkempaa avaamista sekä vaihtoehtojen, mukaan lukien kaupungin oma operointimalli, vertailua. Palautusesitys ei tullut hyväksytyksi, ja asian käsittely eteni päätökseen esityksen mukaisesti.
Päätös: valtuusto hyväksyi hankkeen toteuttamisen kuvatulla 25 vuoden sopimusmallilla ja päätti käynnistää tarjouspyyntövaiheen. Lisäksi todettiin, että hankkeen eteneminen voi edellyttää asemakaavamuutosta, joka käynnistetään, jos hanke etenee.
