Yhteenveto
- Miten Pohjois-Karjalaan houkutellaan työntekijöitä ja matkailijoita?
- Kuinka Pohjois-Karjala siirtyy kohti uusiutuvaa energiaa?
- Millä keinoilla Pohjois-Karjala vähentää päästöjä?
- Miten maaseudun kehittäminen etenee eurooppalaisella tasolla?
- Kuinka varmistetaan poliittisten päättäjien riippumattomuus?
- Miten arvioidaan maakuntaliiton toimintaa?
Miten Pohjois-Karjalaan houkutellaan työntekijöitä ja matkailijoita?
Kokouksessa esiteltiin Työntekijöitä ja matkailijoita Pohjois-Karjalaan 2022–2023 -hankkeen tulokset. Hankkeen tavoitteena oli parantaa alueen yritysten rekrytointiosaamista ja lisätä Pohjois-Karjalan veto- ja pitovoimaa työmarkkinoilla sekä kotimaanmatkailussa. Hanke toteutettiin yhteistyössä VisitKarelia Oy:n kanssa, ja sen aikana järjestettiin mm. valmennuksia yrityksille työnantajamielikuvan kehittämiseksi ja rekrytointikampanjoita, jotka toivat konkreettisia hakemuksia paikallisiin yrityksiin. Lisäksi Flow-festivaalin yhteydessä tehty markkinointiyhteistyö nosti maakunnan profiilia nuorten aikuisten keskuudessa.
Matkailun puolella hanke tuotti näkyvyyttä erityisesti ruoka- ja elämysmatkailulle, muun muassa Sami Kurosen Makumatka -ohjelman jaksojen kautta. Hankkeen talous pysyi hallinnassa: kokonaiskustannukset olivat noin 185 000 euroa, lähes budjetin mukaiset. Lautakunta päätti merkitä hankkeen selvityksen tiedoksi, mikä osoittaa hyväksynnän tehdyille toimenpiteille ja kannustaa jatkokehitykseen.
Kuinka Pohjois-Karjala siirtyy kohti uusiutuvaa energiaa?
Käsittelyssä oli EXPRESS-hanke, jonka tavoitteena on nostaa maakunnan energiaomavaraisuus 80 prosenttiin ja uusiutuvan energian osuus merkittäväksi vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on kansainvälinen Interreg Europe -projekti, jossa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osuus on noin 395 000 euroa (omavastuuosuus 23 712 €). Toiminta painottuu vertaisoppimiseen, strategiatyöhön sekä työpajoihin, joiden oppeja hyödynnetään tulevan maakuntaohjelman valmistelussa.
Lautakunta merkitsi hankkeen etenemisen tiedoksi, mikä tarkoittaa käytännössä hyväksyntää sille, että Pohjois-Karjala jatkaa aktiivisesti uusiutuvan energian edistämistä kansainvälisessä yhteistyössä.
Millä keinoilla Pohjois-Karjala vähentää päästöjä?
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala -hankkeen esittely toi esiin konkreettiset toimet kuntien ja yritysten ilmastotyön tukemiseksi. Vuonna 2023 toteutetussa hankkeessa kuusi kuntaa liittyi energiatehokkuussopimukseen, yrityksille järjestettiin koulutuksia kestävästä kehityksestä (yli 50 osallistujaa), ja julkisiin hankintoihin luotiin kestävyyttä tukevia käytäntöjä. Kokonaisbudjetti oli noin 103 000 euroa, josta valtaosa katettiin EU:n ja valtion rahoituksella.
Lautakunta hyväksyi selvityksen tiedoksi. Hankkeen vaikutukset jatkuvat uuden Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -projektin myötä.
Miten maaseudun kehittäminen etenee eurooppalaisella tasolla?
RUSTIK-projektissa Pohjois-Karjala toimii yhtenä eurooppalaisista pilottialueista ("living lab"), joissa kehitetään maaseutupolitiikkaa sosioekonomisen, digitaalisen ja vihreän siirtymän näkökulmasta. Vuonna 2023 projekti eteni suunnitelmien mukaan: dataa kerättiin alueen tarpeista ja sidosryhmät osallistuivat verkostoitumiseen sekä seminaareihin. Erityisteemana nousi kotouttaminen, jota tarkastellaan jatkossa tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen ja muiden toimijoiden kanssa.
Lautakunta totesi projektin etenemisen onnistuneeksi ja korosti datan jatkuvan keruun tärkeyttä päätöksenteon tueksi.
Kuinka varmistetaan poliittisten päättäjien riippumattomuus?
Sidonnaisuusilmoitukset käsiteltiin kuntalain vaatimusten mukaisesti. Kaikki ilmoitukset hyväksyttiin rekisteriin vietäväksi, mahdollisia täydennyksiä pyydetään tarvittaessa, ja hyväksytyt ilmoitukset julkaistaan maakuntaliiton verkkosivuilla. Toiminta lisää avoimuutta ja vahvistaa asukkaiden luottamusta päätöksenteon puolueettomuuteen.
Miten arvioidaan maakuntaliiton toimintaa?
Arviointikertomuksen laatiminen vuodelta 2023 jatkuu aiemmin sovitun mukaisesti. Lautakunta keskusteli kertomuksen sisällöstä ja päätti yksimielisesti jatkaa valmistelua saatujen selvitysten pohjalta. Kertomus on tärkeä väline toiminnan kehittämisessä ja läpinäkyvyyden varmistamisessa.
