Yhteenveto
- Tilastokatsaus maakunnan kehitykseen
- Liikennejärjestelmä 2040 -suunnitelman eteneminen lausuntojen kautta viimeistelyyn
- Kulttuuripankin laajennushanke ja Pohjois-Karjalan vastuut
- POKAT 2025 -ohjelman kehittämishankkeiden toteuma 2022–2025
- Arviointikertomus 2025:n laatiminen eteni
Tilastokatsaus maakunnan kehitykseen
Kokouksessa esiteltiin ajantasainen tilannekuva väestöstä, työmarkkinoista, taloudesta ja investoinneista Pohjois-Karjalassa. Esittelyn pohjalta todettiin, että luonnollinen väestönmuutos on edelleen selvästi miinuksella: vuonna 2025 syntyi 992 lasta ja kuoli 2 028 ihmistä. Syntyneitä on näin alle puolet kuolleiden määrästä, vaikka syntyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 18:lla. Muuttoliike tasapainottaa kokonaiskuvaa: maahanmuutto toi +1 391 henkilöä, mutta maan sisäinen muutto oli -944, joten kokonaismuuttovoitto jäi +447 henkilöön.
Työmarkkinoista tuotiin esiin, että työllisyysaste vuonna 2025 oli 66,0 % (maakunnista matalin) ja työttömyysaste 10,9 % (maakunnista korkein). Pk-yrityksistä 47 % kertoi työvoiman saatavuuden olevan kasvun este (Pk-yritysbarometri 1/2026). Sote-alalla korostui ikärakenne: 55–64-vuotiaiden osuus on 26,3 % (3 520 henkilöä), mikä nostaa esiin rekrytoinnin, koulutuksen ja työssä pysymisen tarpeita.
Talous- ja investointipuolella todettiin, että poikkeukselliset olosuhteet ovat pitkittäneet epävarmuutta ja liikevaihdon kehitys on jähmettynyt koronasta toipumisen jälkeen. Maakunnan liikevaihdon indeksi oli 9/2025 tilanteessa 135,9 (vertailu 1/2021 = 100), mikä on maakunnista neljänneksi matalin. Rakentamisen alavire ja konkurssien korkeahko taso nostettiin esiin. Samalla esiteltiin näkymä useista suurista hankkeista: tiedossa on noin 30 investointia, yhteensä arviolta noin 2,3 miljardin euron kokonaisvolyymilla (mm. datakeskukset, biojalostamot, vihreän vedyn tuotantolaitos ja aurinkopuistot). Keskeiseksi pullonkaulaksi tunnistettiin Fingridin kantaverkko, joka voi rajoittaa sekä investointien toteuttamista että energian toimitusvarmuutta.
Päätös: Selvitys merkittiin tiedoksi. Tarkastuslautakunta merkitsi saadun tilastokatsauksen tietoonsa saatetuksi.
Liikennejärjestelmä 2040 -suunnitelman eteneminen lausuntojen kautta viimeistelyyn
Esittelyssä käytiin läpi Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040:n valmistelua, vuorovaikutusta ja jatkoaskelia. Valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä: sidosryhmäkyselyllä (9 organisaatiota), työpajalla (mukana viranomaisia, järjestöjä ja 7 kuntaa) sekä seminaarilla (noin 35 osallistujaa). Asiantuntijapalvelun tuottajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Sitowise Oy, ja työtä ohjasi POKAT-liikennejärjestelmäryhmä.
Suunnitelman painotuksissa korostuivat toimintaympäristön muutos 2020–2025 (geopoliittinen tilanne, rahoituksen niukkeneminen, ilmastotavoitteet ja teknologinen kehitys). Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin (SOVA-ryhmän käsittely 28.1.2026) perusteella esiin nostettiin erityisesti huoltovarmuus, Karjalan radan kapasiteetin parantamisen tarve sekä käyttövoimamuutosten konkretisointi esimerkiksi biokaasun roolina raskaassa liikenteessä. Suunnitelmassa huomioitiin myös TEN‑T-verkko ja kansallinen Liikenne12-kehys sekä EU-rahoituksen mahdollisuudet (CEF) ja niihin liittyvät vaatimukset ja mahdolliset vapautukset.
Toteutuksen reunaehtoina tuotiin esiin kustannustaso: suunnitelman toimenpiteiden kokonaisuus asettuu satojen miljoonien eurojen luokkaan etenkin valtateiden ja rataverkon osalta. Rahoituksessa keskeiseksi riskiksi todettiin valtion perusväylänpidon rahoituksen riittävyys, samalla kun valtio on osoittanut 4 miljardia euroa uusien liikennehankkeiden käynnistämiseen koko maassa, mikä vaikuttaa maakunnalliseen priorisointiin ja edunvalvontaan. Suunnitelmaan kirjattiin toteutumisen seuranta kolmella tasolla: seudullinen työ ja joukkoliikenteen seuranta, mittarit (mm. liikenneturvallisuus ja matkustajamäärät) sekä maakunnallinen strateginen seuranta (kärkihankkeiden eteneminen ja rahoituspäätökset).
Päätös: Liikennejärjestelmäsuunnitelma eteni lausuntokierrokselle maakunnan lausuntopyyntönä, ja suunnitelma viimeistellään saatujen lausuntojen sekä SOVA-ryhmän arvion perusteella. Lausuntojen käsittelyn jälkeen valmis suunnitelma viedään maakuntahallituksen hyväksyttäväksi.
Kulttuuripankin laajennushanke ja Pohjois-Karjalan vastuut
Kokouksessa esiteltiin Kulttuuripankin laajennushankkeen tilanne, tavoitteet ja käytännön toteutus. Kulttuuripankki kuvattiin maksuttomaksi verkkopalveluksi, joka kokoaa taiteen ja kulttuurin ammattilaiset yhteen ja auttaa tilaajia löytämään tekijöitä yhdellä haulla. Palvelu ei ole verkkokauppa: tekijät vastaavat itse tietojensa oikeellisuudesta ja hinnoittelusta, ja profiilien julkaisu perustuu sovittuihin kriteereihin. Alueelliset moderaattorit hyväksyvät oman alueensa tekijöitä palveluun.
Laajennuksen todettiin kattavan Pirkanmaan lisäksi 14 maakuntaa, mukaan lukien Pohjois-Karjala. Esittelyssä painotettiin tavoitetta rakentaa valtakunnallista näkyvyyttä kulttuuri- ja taidepalveluille sekä vahvistaa yhteistyötä kuntien kulttuuripalveluiden, aluehallinnon sekä mahdollisten muiden toimijoiden välillä. Kuntien näkökulmasta esiin tuotiin mahdollisuus tukea taiteellisen työn edellytyksiä laissa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Kustannuksista kerrottiin täsmällisesti: alueellisen toiminnan ja hallinnoinnin kokonaiskustannus on noin 80 540 euroa vuodessa, ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osuus on noin 2 609,50 euroa vuodessa (noin 2 610 euroa). Pohjois-Karjalassa moderointi ja hallinto jakautuvat maakuntaliiton ja Joensuun kaupungin kulttuuritoimen kesken. Ohjausryhmässä Pohjois-Karjalaa edustaa Hannele Autti (varajäsen Katriina Leppänen), ja koordinaattorina toimii Tampereen kaupungin Eerika Lehtinen. Lisäksi esiteltiin suunnitelmia koulutuksista tekijöille (mm. hinnoittelu ja palvelumuotoilu) sekä infotilaisuuksista tilaajille vuoden 2026 aikana.
Päätös: Esittely merkittiin tiedoksi.
POKAT 2025 -ohjelman kehittämishankkeiden toteuma 2022–2025
Kokouksessa esiteltiin maakuntaohjelma POKAT 2025:n kehittämishanketoteuma tarkastuslautakunnan työohjelman arviointikohteena (jakso 2022–2025). Esittelyssä kuvattiin ohjelman valmistelua laajassa sidosryhmä- ja viranomaisyhteistyössä sekä ohjelman teemat: saavutettavuus, kasvava elinvoima, osaava elo, hyvä olo sekä ilmastokestävyys ja luonnon lumo. Älykkään erikoistumisen painopisteinä korostuivat yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, uudistuva teollisuus ja kehittyvät teknologiat, puhtaat ratkaisut ja vihreä siirtymä sekä innovatiiviset ja kestävästi tuotetut palvelut.
Toteutuksen laajuus avattiin numeroina: rahoitettuja hankkeita on yhteensä 518, kokonaisrahoitus 214 miljoonaa euroa, rahoitusohjelmia 13 ja hakijoita 139. Rahoituslähteissä EU-rahoituksen osuus on 97 %, kansallisen rahoituksen 2 % ja alueellisen rahoituksen 1 %. EU-rahoitus jakautuu esittelyn mukaan ohjelmittain: EAKR (sis. JTF) 35 %, Horisontti 27 %, ESR 20 %, muu suora EU-rahoitus 11 %, Maaseuturahasto 5 % ja Interreg 4 %.
Vuosikohtaisista toteumista nostettiin esiin keskeiset luvut: vuonna 2024 oli 78 hanketta (maakuntaliiton rahoitusosuus 19,0 milj. €, kokonaisuus 30,0 milj. €, EU-osuus 86 %), vuonna 2023 oli 59 hanketta (maakuntaliiton rahoitus 11,8 milj. €, kokonaisuus 13,5 milj. €, EU-osuus 82 %) ja 1.1.–30.6.2025 oli 40 hanketta (maakuntaliiton rahoitusosuus 5,7 milj. €, kokonaisuus 8,8 milj. €, EU-osuus 68 %). Eniten rahoitusta saaneina toimijoina mainittiin kokonaisuudessa erityisesti Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäinstituutti (EFI) ja Karelia-ammattikorkeakoulu, ja lisäksi Joensuun kaupunki sekä Business Joensuu. Vuositason esimerkeissä tuotiin esiin myös eniten rahoitusta saaneet hakijat kyseisinä vuosina.
Päätös: Esittely merkittiin tiedoksi.
Arviointikertomus 2025:n laatiminen eteni
Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2025 arviointikertomuksen sisältöä, laadinnan periaatteita ja jatkotyötä saatujen selvitysten pohjalta. Keskustelun perusteella arviointikertomuksen kirjoittamista jatkettiin kokouksessa saadun aineiston pohjalta.
Päätös: Päätösehdotus arviointikertomuksen laatimisen jatkamisesta saatujen selvitysten pohjalta hyväksyttiin yksimielisesti.
