Yhteenveto
- Miten maakunnan talous ja toiminta arvioitiin viime vuodelta?
- Toteutuiko vuoden 2023 talousarvio ja millaisia tulevaisuuden näkymiä on?
- Edistetäänkö avoimuutta sidonnaisuusilmoituksilla?
- Miksi EU:n alue- ja rakennerahat eivät liiku – mitä vaaditaan hallitukselta?
Miten maakunnan talous ja toiminta arvioitiin viime vuodelta?
Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto otti kokouksessaan tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen vuodelta 2023 yksimielisesti tiedoksi. Arviointikertomuksessa todettiin, että maakuntaliiton taloudellinen tilanne oli hyvä – tilikauden ylijäämäksi muodostui 325 120,31 euroa toimintatuottojen ollessa 5,64 miljoonaa euroa ja -menojen 5,08 miljoonaa euroa. Säästöjä syntyi erityisesti matkakuluissa ja hankkeiden henkilöstömenoissa ulkopuolisen rahoituksen kautta. Arvioinnissa nostettiin esiin Circwaste-hankkeen onnistuminen kiertotaloudessa sekä kiertotalouden tiekartan päivitys. Työllisyysnäkymissä nähtiin huolestuttava kehitys pitkäaikaistyöttömyydessä, johon lautakunta suositteli räätälöityjä palveluita. Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset edunajamiseen mainittiin tärkeinä, kuten myös maakunnan vahvistunut yhtenäisyys kansallisella tasolla Venäjän yhteistyön päättymisen jälkeen.
Toteutuiko vuoden 2023 talousarvio ja millaisia tulevaisuuden näkymiä on?
Tilinpäätös vuodelta 2023 hyväksyttiin yksimielisesti, ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille. Tilintarkastajan mukaan hallinto oli lainmukaista ja riskienhallinta asianmukaista. Vuosikate nousi 623 666,87 euroon ja toimintatuotot ylittivät toimintakulut selvästi (toimintatuotot 5,59 milj. €, kulut 5,03 milj. €). Tulevaisuusrahaston tuotot olivat merkittävät ja siirrettiin taseeseen. Keskusteluissa tunnistettiin väestön ikääntyminen ja työvoimapula tulevina haasteina. Elinkeinoelämän kehitys nähtiin riippuvaisena valtion infrarahoituksen suuntaamisesta itäiseen Suomeen.
Edistetäänkö avoimuutta sidonnaisuusilmoituksilla?
Valtuusto käsitteli sidonnaisuusilmoitusten ajantasaisen rekisterin tuomista tiedoksi. Sidonnaisuusrekisterin ylläpito on tarkastuslautakunnan vastuulla ja se on nähtävillä verkossa. Päätös vahvistaa sitoutumisen avoimuuteen ja kansalaisten mahdollisuuksiin seurata päätöksentekijöiden sidonnaisuuksia.
Miksi EU:n alue- ja rakennerahat eivät liiku – mitä vaaditaan hallitukselta?
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kannanoton maan hallitukselle EU:n alue- ja rakennerahoituksen viivästystilanteen ratkaisemiseksi. Taustalla on EURA2021-järjestelmän toimintahäiriöt, joiden vuoksi yritysten ja kehittäjien hankkeet odottavat rahoituspäätöksiä – tilannetta pidettiin kestämättömänä. Valtuusto vaati hallitukselta ripeitä toimia järjestelmän kuntoon saamiseksi, jotta Pohjois-Karjala voi hyödyntää EU-rahoitusta täysimääräisesti ja ajallaan. Asia nähtiin erityisen tärkeäksi eurovaalien alla sekä alueen kilpailukyvyn kannalta.
