Yhteenveto
- Päätös vuoden 2025 talousarvion täytäntöönpanosta
- Toiminta- ja taloussuunnitelma 2026–2028 sekä talousarvio 2026
- Väestörakenteen muutos ja palvelurakenteiden uudistaminen
- Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden päivitys
- Tarkastuslautakunnan jäsenten nimeäminen
Päätös vuoden 2025 talousarvion täytäntöönpanosta
Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion täytäntöönpanon. Päätöksessä määritellään, miten varat käytetään ja mitä menoeriä vähennetään tai lisätään. Kokouksessa korostettiin kustannusten hallintaa ja resurssien tehokasta kohdentamista maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrärahat jaettiin eri kohteisiin aiemmin hyväksytyn talousarvion mukaisesti, ja mahdolliset säästöt suunnattiin kriittisimpiin toimintoihin. Kehittämishankkeiden rahoitus säilytettiin suunnitellulla tasolla. Päätös pohjautui perusteelliseen keskusteluun talouden tasapainottamisesta ja toiminnan tehostamisesta, jonka tuloksena kustannuksia vähennettiin tietyillä hallinnonaloilla ja lisärahoitusta ohjattiin tärkeiksi katsottuihin kehittämishankkeisiin.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2026–2028 sekä talousarvio 2026
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hyväksyi toimintasuunnitelman vuosille 2026–2028 sekä talousarvion vuodelle 2026. Tavoitteena on vähentää vuoden 2025 noin 150 000 euron alijäämää. Vuoden 2026 talouden alijäämäksi arvioidaan 405 000 euroa, minkä vuoksi jäsenmaksuja aiotaan palauttaa vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2026 toimintatuotot ovat yhteensä 4 614 050 euroa, joista jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat suurimman osan (3 655 000 €). Jäsenmaksut pienenevät noin viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2025. Toimintamenot ovat yhteensä 5 019 050 euroa, sisältäen hallintokulut, toimistopalvelut, EU-toimiston kustannukset sekä hankehallinnon kulut.
Henkilöstön määrä on noin 31 vakinaista työntekijää, joista palkkakuluista noin kaksi miljoonaa euroa katetaan hankerahoituksella. Palkankorotukset ovat keskimäärin 2,87 % työehtosopimuksen mukaisesti. EU:n ja kansallisten ohjelmien rahoitukset, kuten EAKR- ja JTF-rahastot, sisältyvät hankkeiden rahoitukseen. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston varoja käytetään maakunnan kehittämishankkeisiin. Riskienhallinta painottuu erityisesti hankerahoituksen hallinnointiin.
Päätöksen myötä maakuntaliitto jatkaa aluekehityksen edistämistä EU-rahoituksen kautta, vahvistaa edunvalvontaa sekä yhteistyötä kuntien ja sidosryhmien kanssa. Talouden tasapainottamiseksi jäsenmaksuja alennetaan ja toimintaa tehostetaan hankerahoituksen avulla.
Väestörakenteen muutos ja palvelurakenteiden uudistaminen
Kokouksessa hyväksyttiin strategian linjaukset väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi. Päätöksen mukaan ikääntyvä väestö ja laskeva syntyvyys edellyttävät palvelurakenteiden uudistamista Pohjois-Karjalassa. Palveluja kootaan tehokkaammin, painopiste siirtyy ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin sekä kotona asumisen tukemiseen. Resursseja kohdennetaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
Hyvinvointialueen vastuulla on palvelurakenteiden muuttaminen vastaamaan väestön tarpeita: digitalisaatiota lisätään, kotipalveluja vahvistetaan ja ikääntyviä tuetaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan kaikille väestöryhmille sosiaalisen eheyden turvaamiseksi.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden päivitys
Maakuntavaltuusto päätti päivittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet vastaamaan nykytilannetta ja lainsäädännön vaatimuksia. Uudet perusteet otetaan käyttöön vuoden 2026 alussa ja vanhat kumotaan samassa yhteydessä. Päivitys tehtiin yksimielisesti niin valtuustossa kuin maakuntahallituksessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje päivitetään myöhemmin operatiivista toimintaa varten.
Tarkastuslautakunnan jäsenten nimeäminen
Maakuntavaltuusto nimesi Jertta Harisen tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja Susanna Turusen hänen varajäsenekseen maakuntahallituksen esityksen mukaisesti. Päätös oli yksimielinen eikä siihen liittynyt muita toimenpiteitä.
