Yhteenveto
- Miten virastouudistus vaikuttaa taiteen alueelliseen tasa-arvoon ja autonomiaan?
- Miten maakuntaliiton kansainväliset hankkeet vahvistavat aluetta ja paljonko niihin käytetään rahaa?
- Miten Pohjois-Karjalan maakuntapäivä tukee yhteisöllisyyttä ja identiteettiä?
- Miten ruokaketjun kehityshanke parantaa huoltovarmuutta ja yhteistyötä?
- Miten valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma huomioi Itä-Suomen tarpeet?
- Miten uusi maakuntakaava mahdollistaa energiahankkeet ja ottaa huomioon maiseman?
- Mihin aurinkovoima-alueet sijoittuvat ja mitä hyötyjä ne tuovat kunnille?
- Miten lakimuutos pysyvän oleskeluluvan ehdoissa vaikuttaa osaajapulaan?
- Miten maakunnan talous toteutui vuonna 2024?
- Miten kuntavaalit vaikuttavat edustajain kokoukseen ja valtuuston kokoonpanoon?
- Miksi erityisasiantuntijan työsuhde irtisanottiin?
- Ketkä ehdolla Metsähallituksen hallitukseen Pohjois-Karjalan puolesta?
- Mitkä ovat Itäisen Suomen ohjelman painopisteet muuttuneessa turvallisuustilanteessa?
- Mitkä ajankohtaiset asiat vaikuttavat maakunnan kehitykseen juuri nyt?
- Mitä uusia rahoituspäätöksiä tehtiin EU-ohjelmien projekteissa?
Miten virastouudistus vaikuttaa taiteen alueelliseen tasa-arvoon ja autonomiaan?
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevasta lakiesityksestä. Esityksen mukaan nykyiset kymmenen virastoa yhdistettäisiin viideksi uudeksi yksiköksi hallinnon selkeyttämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Maakuntaliitto toi lausunnossaan esille huolen siitä, ettei lakiluonnoksessa huomioida Taiteen edistämiskeskuksen aluetoimipisteitä tai alueellisia taidetoimikuntia, mikä voisi heikentää taiteen alueellista tasa-arvoa. Lausunnossa korostettiin myös tarvetta kirjata lakiin taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistäminen sekä varmistaa alueellisen asiantuntemuksen merkitys päätöksenteossa. Lisäksi ehdotettiin taide- ja kulttuurineuvoston jäsenmäärän kasvattamista ja asiantuntijapankin toimintaedellytysten avoimuuden turvaamista lainsäädännössä. Lausunto hyväksyttiin yksimielisesti.
Miten maakuntaliiton kansainväliset hankkeet vahvistavat aluetta ja paljonko niihin käytetään rahaa?
Maakuntahallitus sai katsauksen maakuntaliiton kansainvälisestä hanketoiminnasta keväällä 2025. Tällä hetkellä käynnissä on kolme EU-rahoitteista hanketta: RUSTIK (maaseutualueiden sosioekonominen murros), EXPRESS (energiaomavaraisuuden strategiatyö) ja New North (liikenne- ja logistiikkajärjestelmien kehittäminen). Lisäksi toukokuussa 2025 käynnistyy EUMINDA-hanke, joka keskittyy kaivannaisalan kestävyyteen. Hankkeiden kokonaisbudjetti maakuntaliitolle on miljoona euroa, josta vain 6 % on omaa rahoitusta; loput tulevat ulkopuolisista lähteistä. Hankkeet tukevat mm. energiaskenaarioiden laatimista, liikenneinfran kehittämistä sekä vihreää siirtymää. Katsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Miten Pohjois-Karjalan maakuntapäivä tukee yhteisöllisyyttä ja identiteettiä?
Maakuntahallitus myönsi 50 000 euron avustuksen Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta vuoden 2025 maakuntapäivän järjestämiseen teemalla "Parasta Pohjois-Karjalassa". Tapahtuma järjestetään 15.–31. elokuuta 2025, pääpäivänä 30.8., ja sen tavoitteena on nostaa esiin maakunnan vahvuudet maksuttomien tapahtumien kautta. Tapahtumatuotanto kilpailutetaan käänteisenä kilpailutuksena viidelle toimijalle, joille maksetaan enintään 3 300 euroa toimeksiannosta. Päätöksellä tuetaan maakunnan identiteettiä, yhteisöllisyyttä ja positiivista tulevaisuudenuskoa.
Miten ruokaketjun kehityshanke parantaa huoltovarmuutta ja yhteistyötä?
Maakuntahallitus myönsi MTK-Pohjois-Karjala ry:n hakemuksesta 45 882 euroa AKKE-määrärahaa ruokaketjun selvitys- ja yhteistyöhankkeelle. Hankkeen kokonaisbudjetti on 57 353 euroa ja toteutusaika on maaliskuusta 2025 helmikuuhun 2026. Tavoitteena on laatia tiekartta elintarvikeketjun kehittämiseksi seuraavalle vuosikymmenelle ja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä teemaryhmissä kuten kotieläintuotannossa, viljelyssä sekä luonnontuotteiden jalostuksessa. Hankkeella pyritään parantamaan alueen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta geopoliittisesti epävarmassa tilanteessa.
Miten valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma huomioi Itä-Suomen tarpeet?
Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037 sekä ympäristöselostuksesta. Lausunnossa painotettiin perusväylänpidon rahoituksen lisäämistä, lentoyhteyksien palvelutason turvaamista sekä digitaalisten viestintäverkkojen kehittämistä erityisesti haja-asutusalueilla. Lisäksi korostettiin vientiteollisuuden kuljetusketjujen sujuvuuden varmistamista ja vaadittiin lisärahoitusta kriittisiin infrastruktuurihankkeisiin. Lausunto toimitetaan ministeriölle valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisen tueksi.
Miten uusi maakuntakaava mahdollistaa energiahankkeet ja ottaa huomioon maiseman?
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 -ehdotuksen toisen vaiheen, joka keskittyy energiaan ja maisemaan. Kaavaehdotuksesta saatiin laaja lausuntopalaute kunnista, viranomaisilta ja yrityksiltä: erityisesti tuulivoima-alueiden rajaukset sekä sähkönsiirtoverkon kapasiteettitarpeet nousivat esiin Lieksan kaupungin palautteessa. Kaavaehdotuksessa osoitetaan 18 tuulivoima-aluetta sekä vähintään 33 teollisen mittakaavan aurinkovoima-aluetta, ottaen huomioon maisema-alueet ja pohjavesivarannot. Päätös mahdollistaa uusien energiahankkeiden suunnittelun sekä tukee maakunnan omavaraisuutta ja taloudellista kehitystä.
Mihin aurinkovoima-alueet sijoittuvat ja mitä hyötyjä ne tuovat kunnille?
Kokouksessa hyväksyttiin selvitys yli 100 hehtaarin kokoisista potentiaalisista aurinkovoima-alueista Pohjois-Karjalassa jatkosuunnittelua varten. Selvityksessä tunnistettiin yhteensä 46 aluetta (34 nykyistä ja 12 tulevaisuuden kohdetta), jotka sijaitsevat sähköverkon läheisyydessä teknistaloudellisin perustein valittuina. Erityisesti arvioitiin hankkeiden kiinteistöverotuottoja: esimerkiksi Heinäveden Huuhinsalon alueelta odotetaan noin 24 miljoonan euron verotuottoa elinkaaren aikana. Päätös tukee kuntien taloutta, työllisyyttä sekä vihreää siirtymää.
Miten lakimuutos pysyvän oleskeluluvan ehdoissa vaikuttaa osaajapulaan?
Maakuntahallitus antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta ulkomaalaislain muuttamiseksi pysyvän oleskeluluvan osalta. Esityksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset opiskelijat eivät saisi samanlaista helpotusta pysyvän oleskeluluvan hakemisessa kuin yliopistosta valmistuneet, mikä herätti huolta koulutusperäisen maahanmuuton vetovoimasta etenkin sote-alalla. Maakuntahallitus vaatii, että myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollistetaan pysyvä oleskelulupa riittävällä kielitaidolla, jotta osaajapulaa voidaan lievittää.
Miten maakunnan talous toteutui vuonna 2024?
Talouden toteuma vuodelta 2024 oli maakuntaliitolle myönteinen: toimintatuottoja kertyi yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa eli yli budjetoidun tason, kun taas toimintakulut jäivät noin 136 600 euroa alle budjetin (yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa). Henkilöstökuluissa säästettiin lähes 22 000 euroa budjetoituun nähden; asiantuntijapalveluissa säästö oli yli 35 000 euroa. Talouden toteuma merkittiin tiedoksi ilman lisäehdotuksia.
Miten kuntavaalit vaikuttavat edustajain kokoukseen ja valtuuston kokoonpanoon?
Maakuntahallitus päätti edustajain kokouksen menettelytavoista vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen: edustajain kokous pidetään Joensuussa elokuussa (11.8.), jolloin jäsenkunnat nimeävät edustajat asukasluvun perusteella viimeistään juhannukseen mennessä. Joensuu saa yhden lisäpaikan valtuustoon väkiluvun kasvaessa, Lieksa menettää yhden paikan suhteessa aiempaan jakoon. Lisäksi noudatetaan tasa-arvolakia: molempia sukupuolia tulee olla vähintään 40 % valtuustossa.
Miksi erityisasiantuntijan työsuhde irtisanottiin?
Maakuntahallitus kävi yhteistoimintaneuvottelut erityisasiantuntijan tehtävän osalta taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen sekä päätti irtisanoa kyseisen työntekijän työsuhteen huhtikuun alusta alkaen. Päätös perustuu maakuntaliiton taloudellisiin haasteisiin sekä henkilöstöresurssien sopeuttamistarpeeseen strategian mukaisesti.
Ketkä ehdolla Metsähallituksen hallitukseen Pohjois-Karjalan puolesta?
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi yhteiset mies- ja naisehdokkaat Metsähallituksen hallitukseen yhdessä muiden liittojen kanssa maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä. Ehdokkaat tulee nimetä niin, että heillä on osaamista Metsähallituksen toimialoista sekä alueellinen edustus toteutuu.
Mitkä ovat Itäisen Suomen ohjelman painopisteet muuttuneessa turvallisuustilanteessa?
Itäisen Suomen ohjelma hyväksyttiin osana valtioneuvoston strategiaa alueen taloudellisen kasvun, turvallisuuden ja osaamisen vahvistamiseksi muuttuneessa geopoliittisessa ympäristössä Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. Ohjelman painopisteitä ovat investoinnit puhtaaseen energiaan, matkailuun sekä työvoiman saatavuuteen – toteutus tapahtuu pääosin nykyrahoituksen puitteissa mutta EU-tukia hyödynnetään mahdollisimman laajasti.
Mitkä ajankohtaiset asiat vaikuttavat maakunnan kehitykseen juuri nyt?
Maakuntajohtajan katsauksessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita kuten taloustilanne, meneillään olevat hankkeet sekä tulevaisuudensuunnitelmat yhteistyön kehittämiseksi eri toimijoiden kanssa. Katsaus merkittiin yksimielisesti tiedoksi osoittaen luottamusta johtoryhmän linjauksiin.
Mitä uusia rahoituspäätöksiä tehtiin EU-ohjelmien projekteissa?
Maakuntahallitus käsitteli viranhaltijapäätökset liittyen EAKR- ja JTF-hankkeisiin ohjelmakaudella 2021–2027: mainittuja olivat mm. Geologian Tutkimuskeskuksen vedenkäsittelyinnovaatioalusta sekä ICT Hub Joensuu -kasvuohjelma. Päätökset merkittiin tiedoksi eikä niihin tehty muutoksia – kaikki pysyvät voimassa sellaisenaan.
