Yhteenveto
- Miten Pohjois-Karjalan tulevaisuuden maankäyttöä ja energiatuotantoa suunnitellaan?
- Millä ehdoilla tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomessa etenee?
- Kuinka Itäisen Suomen maakunnat tiivistävät yhteistyötään?
- Mitä painopisteitä Itäisen Suomen kehittämisessä nyt korostetaan?
- Miten Pohjois-Karjala vaikuttaa EU:n metsäpolitiikkaan?
- Mihin hankkeisiin EAKR- ja JTF-rahoitusta ollaan hakemassa?
- Milloin maakuntahallituksen kevään kokoukset pidetään?
- Mitkä ovat ajankohtaisimmat haasteet ja kehityssuunnat Pohjois-Karjalassa?
- Miten EAKR- ja JTF-projektien viranhaltijapäätökset etenevät?
- Miten Metsähallituksen alueelliseen neuvottelukuntaan valittiin edustajat?
- Mitä Pohjois-Karjala vaatii Itäisen Suomen ohjelmaluonnoksessa?
- Kuinka uusia asioita voidaan ottaa nopeasti käsittelyyn?
- Miksi muita asioita ei tällä kertaa käsitelty?
Miten Pohjois-Karjalan tulevaisuuden maankäyttöä ja energiatuotantoa suunnitellaan?
Maakuntahallitus käsitteli Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n toisen vaiheen luonnosta, joka kattaa erityisesti energia- ja maisema-asiat. Kaavaluonnos oli laajalla lausuntokierroksella, ja palautetta saatiin tuulivoima-alueista, sähkönsiirtoyhteyksistä sekä maisemista ja pohjavesialueista. Merkittävimpänä linjauksena maakuntakaavatyöryhmä päätti, että seuraavassa vaiheessa pyritään osoittamaan vähintään 500 tuulivoimalaa koko maakuntaan. Sähkönsiirtolinjojen osalta tehdään tarkennuksia palautteiden perusteella, kun taas aurinkovoima-alueisiin ei odoteta merkittäviä muutoksia. Maisema- ja pohjavesialueille ei nähty muutostarpeita. Hallitus merkitsi palautteet tiedoksi ja kävi evästyskeskustelun jatkovalmistelua varten.
Millä ehdoilla tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomessa etenee?
Maakuntahallitus antoi yksimielisen lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle ja puolustusministeriölle tuulivoimarakentamisesta Itä-Suomessa. Lausunnossa korostettiin tarvetta perustaa kompensaatioalue, joka mahdollistaisi tuulivoiman rakentamisen myös niillä alueilla, joihin Puolustusvoimat on aiemmin suhtautunut kriittisesti. Pohjois-Karjalassa ei ole vielä yhtään tuulivoimalaa, vaikka potentiaalia on yli 500 voimalaan. Kompensaatioalueen tulisi kattaa myös Pohjois-Savo ja Kainuu, ja valtion tulee sitoutua kattavaan rahoitukseen – esimerkiksi jokaisesta uudesta voimalasta kerättäisiin 10 000–15 000 euron maksu kattamaan Puolustusvoimien kustannuksia. Lisäksi ehdotettiin kolmen maakunnan yhteistä kaavoitusprosessia uusien alueiden löytämiseksi.
Kuinka Itäisen Suomen maakunnat tiivistävät yhteistyötään?
Itäisen Suomen maakuntien yhteistyötä organisoidaan uudelleen vastaamaan alueen yhteisiä haasteita ja tavoitteita. Maakuntahallitus hyväksyi mallin, jossa kuuden maakunnan poliittinen ja virkamiesjohto sekä kansanedustajat kokoontuvat säännöllisesti, valmisteluryhmän johdolla. Yhteistyö jatkuu ainakin vuoden 2025 loppuun, ja kokouksia pidetään vähintään kaksi vuodessa. Tavoitteena on varmistaa ohjelmien toimeenpano, tehdä yhteisiä esityksiä elinvoiman vahvistamiseksi sekä koordinoida tavoitteita yli hallituskausien. Edustajat nimettiin sekä varsinaisiksi että varahenkilöiksi.
Mitä painopisteitä Itäisen Suomen kehittämisessä nyt korostetaan?
Valtioneuvoston asettaman valmisteluryhmän tilannekatsaus nosti esiin kestävän kasvun mahdollisuudet, puhtaan energian hyödyntämisen, digivihreän kehityksen tukemisen sekä osaavan työvoiman saatavuuden parantamisen. Lisäksi painotettiin huoltovarmuutta turvallisuuspoliittisten muutosten vuoksi sekä saavutettavuuden parantamista erityisesti liikennehankkeilla. Hallitus päätti merkitä tilannekatsauksen tiedoksi varmistaakseen ajantasaisen seurannan ohjelmatyössä.
Miten Pohjois-Karjala vaikuttaa EU:n metsäpolitiikkaan?
Maakuntahallitus hyväksyi Euroopan metsäisten alueiden verkoston (ERIAFF) yhteisen kannanoton metsien ja metsätalouden merkityksestä jäsenalueille. Kannanotto vaatii EU:lta parempaa aloitteiden koordinaatiota, alueellisen asiantuntemuksen hyödyntämistä päätöksenteossa sekä biotalousstrategian uudistamista korostaen kestävää metsätaloutta ja hyvinvointipalveluja. Lisäksi vaaditaan lisärahoitusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen torjuntaan kuten metsäpalojen ehkäisyyn.
Mihin hankkeisiin EAKR- ja JTF-rahoitusta ollaan hakemassa?
Maakuntahallitus käsitteli EAKR- ja JTF-hakujen tilanteen: JTF:n kuntainvestointihakuun saapui yksi miljoonan euron hakemus (rahaa varattu 2,8 miljoonaa), EAKR:n liikenne- ja logistiikkahankkeisiin kuusi hakemusta (1,57 miljoonaa euroa haettu / 1,6 milj. varattu), EAKR-kehittämishankkeisiin kolme hakemusta kahdesta hankkeesta (820 000 euroa haettu / 2,5 milj. varattu) sekä Joensuun ekosysteemisopimuksen hakuun viisi hakemusta (1,14 miljoonaa euroa haettu / 1,132 milj. varattu). Hallitus merkitsi tiedoksi hakemusyhteenvedot.
Milloin maakuntahallituksen kevään kokoukset pidetään?
Kevään 2025 kokousaikataulu hyväksyttiin seuraavasti: kokoukset pidetään 27.1., 24.2., 24.3., 28.4., 26.5. sekä 16.6. Päätös mahdollistaa hallinnon suunnitelmallisen toiminnan kevätkaudella.
Mitkä ovat ajankohtaisimmat haasteet ja kehityssuunnat Pohjois-Karjalassa?
Maakuntajohtajan katsauksessa nostettiin esiin alueen taloudellinen tilanne, kehityshankkeiden eteneminen sekä yhteistyö muiden maakuntien kanssa. Hankkeet vaativat jatkuvaa seurantaa ja resurssien kohdentamista; hallitus päätti merkitä katsauksen tiedoksi osoittaen sitoutumisensa aktiiviseen aluekehitykseen.
Miten EAKR- ja JTF-projektien viranhaltijapäätökset etenevät?
Maakuntahallitus käsitteli viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä EAKR- ja JTF-projekteista ohjelmakaudella 2021–2027 – mukana oli mm. Karelia Ammattikorkeakoulun älykkään valmistuksen investointeja sekä BIOTER-hanke kestävien ratkaisujen kehittämiseksi. DirtyRacing Finland ry:n projekti hylättiin rahoituksen osalta. Hallitus hyväksyi kaikki viranhaltijapäätökset yksimielisesti eikä ottanut niitä käsiteltäväkseen; päätökset julkaistaan verkkosivuilla.
Miten Metsähallituksen alueelliseen neuvottelukuntaan valittiin edustajat?
Maakuntahallitus nimesi yksimielisesti uudet edustajat Metsähallituksen Pohjois-Karjalan alueelliseen neuvottelukuntaan vuosille 2025–2028: kuntia edustaa Marjut Ahokas (varalla Pirre Seppänen), elinkeinoelämää Tuomo Turunen (varalla Merja Blomberg) ja kansalaisjärjestöjä Ritva Purhonen (varalla Heli Hjälm). Valinnat tehtiin edustavuuden, asiantuntemuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi eri sektoreiden välillä.
Mitä Pohjois-Karjala vaatii Itäisen Suomen ohjelmaluonnoksessa?
Lausunnossaan Itäisen Suomen ohjelmaluonnoksesta maakuntahallitus korosti erityistalousalueen perustamista itään yritystoiminnan kasvun vauhdittamiseksi – mukaan lukien vihreät investoinnit ja houkuttelevampi verotus – sekä kantaverkon rakentamisen aloittamista Huutokosken–Kontiolahden välillä jo vuonna 2025. Lisäksi esitettiin tuulivoiman kompensaatioalueen perustamista Pohjois-Karjalaan, kansainvälisen kestävän matkailuhankkeen käynnistämistä (30 miljoonan euron budjetti), koulutuksen vahvistamista erityisesti datatekniikassa sekä mittavia panostuksia liikenneinfraan (mm. Karjalan rata) ja ruokaketjujen kehittämiseen (200 miljoonan euron investoinnit). Lausunto hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuinka uusia asioita voidaan ottaa nopeasti käsittelyyn?
Hallitus päätti yksimielisesti ottaa lisälistalla olevat asiat käsittelyyn mahdollistaakseen nopean reagoinnin ajankohtaisiin tarpeisiin tai muutoksiin päätöksenteossa.
Miksi muita asioita ei tällä kertaa käsitelty?
Kokouksessa ei noussut esille uusia asioita tai päätettävää pykälän "muut asiat" kohdalla; hallituksen työskentely jatkuu aiemmin sovituilla linjauksilla ilman ylimääräisiä muutoksia tai rahoitussiirtoja.
