Yhteenveto
- Talousarvion toteuma: Ylijäämää ja säästöjä – mistä rahat ja minne ne jäävät?
- Toiminta- ja taloussuunnitelma: Jäsenkuntien maksuosuudet alas – investointien aika myöhemmin?
- POKAT2025-ohjelma: Miljoonia euroja hankkeisiin – mitkä alat hyötyvät eniten?
- Pohjois-Savon maakuntakaava: Tuulivoima-alueet takaisin kartalle – mitä Pohjois-Karjala vaatii naapuriltaan?
- Liperin Korpivaaran tuulipuisto: Ensimmäinen laatuaan – miksi voimalat vähenivät?
- Kulttuuripoliittinen selonteko: Lisää tukea omaehtoiselle kulttuurille – riittääkö hallituksen visio?
- Varajäsen vaihtuu: Eropyyntö hyväksyttiin – kuka tilalle?
- Itäinen Suomi tähtää kasvuun: Mitkä ovat uuden kehittämistyön pääkohteet?
- Maakuntajohtajan katsaus: Mihin suuntaan Pohjois-Karjala liikkuu nyt?
- EU-rahoitteiset hankkeet etenevät: Mitkä projektit muuttavat Pohjois-Karjalaa?
- Muut asiat: Ei uusia aloitteita – päätökset pysyvät ennallaan
Talousarvion toteuma: Ylijäämää ja säästöjä – mistä rahat ja minne ne jäävät?
Maakuntahallitus sai tarkasteltavakseen talousarvion toteuman tammi–syyskuulta 2024. Toimintatuotot olivat 3,39 miljoonaa euroa, mikä ylitti budjetoidun noin 51 000 eurolla. Erityisesti tuet ja avustukset kasvoivat odotettua enemmän. Toimintakulut jäivät selvästi alle budjetoidun, vain 2,27 miljoonaan euroon, mikä toi merkittäviä säästöjä erityisesti vakinaisten palkkojen osalta (säästöä yli 400 000 euroa). Kokonaisuutena maakuntaliiton talous etenee ylijäämäisenä ja hallitusti, vaikka budjetissa oli poikkeamia. Päätöksenä maakuntahallitus merkitsi toteumaraportin tiedoksi ja totesi taloudellisen tilanteen olevan vakaalla pohjalla.
Toiminta- ja taloussuunnitelma: Jäsenkuntien maksuosuudet alas – investointien aika myöhemmin?
Maakuntaliiton vuosien 2025–2027 toiminta- ja taloussuunnitelma sekä vuoden 2025 talousarvio hyväksyttiin. Keskeinen päätös oli jäsenkuntien maksuosuuden tilapäinen alentaminen 150 000 eurolla kuntien taloustilanteen vuoksi, mikä tiputtaa toimintatuotot 3,85 miljoonaan euroon. Vastaavasti toimintamenot kasvavat maltillisesti 0,4 % edellisvuodesta, ollen yhteensä 4,017 miljoonaa euroa. Investointeja ei sisälly ensi vuoden budjettiin. Maakuntaliitto jatkaa EU-hankerahoituksen aktiivista hakua ja painottaa erityisesti Itä-Suomen yhteistyötä sekä kestävää kehitystä. Strategisina painopisteinä korostuvat osallistava ohjelmatyö, kansainvälinen yhteistyö ja alueidenkäytön suunnittelu. Kulttuuri- ja luovat alat sekä matkailu nostetaan kehittämisen kärkeen.
POKAT2025-ohjelma: Miljoonia euroja hankkeisiin – mitkä alat hyötyvät eniten?
Maakuntahallitus hyväksyi POKAT2025-maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille 2025–2026. Suunnitelma linjaa strategiset painopisteet ja rahoituksen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi: yhteensä 405 hanketta ja peräti 177 miljoonan euron kokonaisrahoitus, josta valtaosa tulee EU:lta (EAKR/ESR). Eniten rahoitusta ohjataan metsäbiotalouteen, ilmasto- ja energia-asioihin sekä hyvinvointiin. Suurimpia toimijoita ovat Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäinstituutti ja Joensuun kaupunki. Maakunnan yhteistyöryhmä ja kunnanhallitukset saavat suunnitelman tiedoksi lokakuun lopussa. Päätöksen taustalla on tarve vastata yritysten liikevaihdon laskuun ja korkeaan työttömyyteen.
Pohjois-Savon maakuntakaava: Tuulivoima-alueet takaisin kartalle – mitä Pohjois-Karjala vaatii naapuriltaan?
Maakuntahallitus antoi lausunnon Pohjois-Savon maakuntakaavan uudelleen nähtävillä olleesta ehdotuksesta. Suurimmat muutokset koskivat laajojen metsäalueiden suojelumerkintöjen poistamista sekä seitsemän tuulivoimapotentiaalisen alueen palauttamista kaavaan Joroisten, Kaavin, Kuopion, Leppävirran ja Rautavaaran alueille. Pohjois-Karjala kiitti perusteellista valmistelua mutta painotti rajakysymyksiä: esimerkiksi Rajarimpen alueen laajentuminen Karjalan puolelle on sähkölinjan suojaetäisyyksien takia rajattu. Maakuntaliitto vaati myös Loukun tuulivoima-alueen vaikutusten arviointia Tiilikkajärven kansallispuistoon sekä kompensaatioalueiden määrittelyä tuulivoiman edistämiseksi. Lausunto hyväksyttiin yksimielisesti.
Liperin Korpivaaran tuulipuisto: Ensimmäinen laatuaan – miksi voimalat vähenivät?
Maakuntahallitus antoi lausunnon Liperin Korpivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Alun perin yhdeksän voimalan kokonaisuus supistui puolustusvoimien vaatimuksesta neljään voimalaitokseen (teho yhteensä arviolta 24–40 MW). Maakuntaliitto pitää hanketta tärkeänä avauksena Pohjois-Karjalan tuulivoimatuotannolle. Kaava ei vaikeuta maakuntakaavan toteutumista, mutta kaavaselostuksessa tulee huomioida eteläosassa sijaitsevat kiviaineksen ottoalueet. Korpivaaran alue on osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi myös tulevassa maakuntakaavassa – mahdollisia laajennuksia siis pohjustetaan jo nyt.
Kulttuuripoliittinen selonteko: Lisää tukea omaehtoiselle kulttuurille – riittääkö hallituksen visio?
Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta. Maakuntaliitto tukee kulttuuripolitiikan visiota mutta kritisoi kahta neljästä tavoitteesta: kansalaislähtöisyys harvaan asutuilla alueilla kaipaa vahvistamista ja omaehtoista kulttuuria tulisi tukea nykyistä laajemmin. Lausunnossa esitetään muun muassa epätyypillisten työsuhteiden parempaa turvaa kulttuurialalla, lahjoitusten verovähennysoikeutta sekä Sitran roolin vahvistamista kulttuurin tukijana. Lisäksi vaaditaan toimeenpanosuunnitelmaa selonteolle ja alueellisen kulttuuritoiminnan resurssien turvaamista.
Varajäsen vaihtuu: Eropyyntö hyväksyttiin – kuka tilalle?
Timo Väänänen jätti eropyynnön maakuntahallituksen varajäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Ero myönnettiin yksimielisesti kuntalain mukaisesti, ja samalla päätettiin esittää uuden varajäsenen nimeämistä tulevassa kokouksessa. Päätös varmistaa hallituksen täysimääräisen toimintakyvyn jatkossakin.
Itäinen Suomi tähtää kasvuun: Mitkä ovat uuden kehittämistyön pääkohteet?
Valtioneuvoston käynnistämä Itäisen Suomen kehittämistyö etenee – valmisteluryhmän tilannekatsaus merkittiin tiedoksi ilman keskustelua. Ohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoiset: kestävän kasvun vauhdittaminen, puhtaan energian hyödyntäminen, matkailun vetovoiman lisääminen, osaamisen kehittäminen sekä saavutettavuuden parantaminen niin fyysisesti kuin digitaalisesti. Ryhmän ehdotukset valmistuvat vuoden loppuun mennessä.
Maakuntajohtajan katsaus: Mihin suuntaan Pohjois-Karjala liikkuu nyt?
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen esitteli ajankohtaiset näkymät maakunnan taloudesta, investointitarpeista sekä yhteistyömahdollisuuksista muiden maakuntien kanssa. Infrastruktuurin kehittäminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen nousivat keskeisiksi teemoiksi elinvoiman turvaamisessa. Hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi ja sitoutui seuraamaan esitettyjä asioita jatkossa.
EU-rahoitteiset hankkeet etenevät: Mitkä projektit muuttavat Pohjois-Karjalaa?
Maakuntahallitus käsitteli viranhaltijapäätökset liittyen EAKR- ja JTF-rahoitettuihin projekteihin ohjelmakaudella 2021–2027. Merkittäviä hankkeita ovat muun muassa Puu-TKI-kehittämishanke, turvallisuusalan koulutuskeskittymä Kontiolahdelle sekä Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -projekti. Päätökset merkittiin tiedoksi ilman lisäkäsittelyä; julkisuus varmistetaan julkaisemalla ne verkkosivuilla määräajan.
Muut asiat: Ei uusia aloitteita – päätökset pysyvät ennallaan
Kokouksen lopuksi todettiin, ettei muita asioita noussut käsiteltäväksi eikä uusia päätöksiä tehty tai rahoituksia siirretty mihinkään suuntaan.
