Yhteenveto
- Aluekehittämiskeskustelut: Miten valtio ja maakunta rakentavat tulevaisuutta yhdessä?
- Aluekehittämispäätös 2024–2027: Mihin suuntaan Pohjois-Karjalaa viedään?
- EAKR- ja JTF-rahoitushakemukset: Kuka saa tukea kehityshankkeisiin?
- Joensuun suorat EU-rahat: Miten kaupunki hakee tehokkaammin eurot kotiin?
- Maakuntakaava etenee: Mitkä ovat seuraavat askeleet energian ja maiseman suunnittelussa?
- Vetylaitos Joensuuhun: Miksi Kontiosuon kaavamuutos saa vahvan tuen?
- Retulahden satama: Kuinka Juuan vesiliikennepalvelut kehittyvät?
- Koli matkailukeskuksena: Miten maisema säilytetään matkailun kasvaessa?
- Loma-Kolin ranta-asemakaava: Miten matkailu yhdistetään maiseman arvoihin?
- Hautalammen kaivos: Onko Outokummun uusi kaava linjassa maakunnan tavoitteiden kanssa?
- Talousarvion toteuma alkuvuodelta: Missä mennään eurojen suhteen?
- Itäinen Suomi yhteistyössä: Mikä on valmisteluryhmän viesti hallitukselle?
- Maakuntajohtajan katsaus: Mitkä ajankohtaiset asiat vaikuttavat Pohjois-Karjalaan juuri nyt?
- Viranhaltijapäätökset ja lausunnot: Mitkä projektit saavat rahoitusta nyt?
- Muut asiat: Uusia aiheita ei noussut esiin
Aluekehittämiskeskustelut: Miten valtio ja maakunta rakentavat tulevaisuutta yhdessä?
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi 16.4.2024 käytyjen aluekehittämiskeskustelujen toteuman ja aineistot. Keskusteluissa korostettiin valtion ja alueiden yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti vihreän siirtymän investointien, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä liikennejärjestelmän toimintavarmuuden osalta. Pohjois-Karjala toimi keskustelujen puheenjohtajana ja valmisteli aineistot. Maakuntakohtaisessa osuudessa painotettiin puhtaita energiaratkaisuja ja siirtoverkon kehittämistä. Päätös osoittaa maakuntahallituksen sitoutumisen valtakunnallisiin tavoitteisiin ja yhteistyöhön.
Aluekehittämispäätös 2024–2027: Mihin suuntaan Pohjois-Karjalaa viedään?
Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman aluekehittämispäätöksen vuosille 2024–2027 ohjaamaan maakunnan kehittämistä. Päätöksessä painotetaan kestävää elinvoimaa, investointeja, hyvinvoivaa väestöä, vetovoimaista elinympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti esiin nostettiin TKI-panostusten kasvattaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sekä kokonaisturvallisuuden merkitys muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa. Maakuntaliitto ryhtyy laatimaan konkreettista toimeenpanosuunnitelmaa kevään aikana.
EAKR- ja JTF-rahoitushakemukset: Kuka saa tukea kehityshankkeisiin?
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi EAKR- ja JTF-rahoitushakuihin saapuneet hakemukset: EAKR-hakuun jätettiin 14 hakemusta yhteensä 4,1 miljoonan euron edestä (rahoitusvaraus 3,5 milj. €) ja JTF-hakuun neljä hakemusta 1,3 miljoonan euron edestä (rahoitusvaraus 2 milj. €). Hakemuksista laaditut yhteenvedot käytiin läpi. Esteellisyyssyistä Anniina Kontiokorpi ei osallistunut käsittelyyn.
Joensuun suorat EU-rahat: Miten kaupunki hakee tehokkaammin eurot kotiin?
Joensuun kaupungille myönnettiin AKKE-määrärahaa enintään 47 964 euroa (80 % kokonaiskustannuksista) hankkeeseen, jossa kehitetään toimintamalli suorien EU-rahoitusten hakemiseksi kaupunkikehitykseen. Hanke sisältää osaamistarpeiden selvitystä, koulutusta, toimintamallin luomista ja hankeaihioiden sparrausta. Tavoitteena on moninkertaistaa Joensuun elinkeinoallianssin suorat EU-rahoitukset tulevaisuudessa. Päätös oli yksimielinen; Jussi Wihonen oli esteellisenä poissa.
Maakuntakaava etenee: Mitkä ovat seuraavat askeleet energian ja maiseman suunnittelussa?
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n toisen vaiheen valmistelutilanteen. Kaavatyössä painopisteinä ovat energiainfrastruktuuri, tuuli- ja aurinkovoima sekä maisemaselvitykset. Asiantuntijaryhmien työskentely on ollut aktiivista erityisesti energiaryhmän ja maisemaryhmän osalta. FCG:n laatimat selvitykset tuulivoima-alueiden teknistaloudellisista näkökohdista sekä ympäristövaikutusten arvioinnit ovat olennainen osa jatkotyötä kohti kesän kaavaluonnosta.
Vetylaitos Joensuuhun: Miksi Kontiosuon kaavamuutos saa vahvan tuen?
Maakuntaliitto antoi yksimielisen lausunnon Joensuun kaupungin Kontiosuon teollisuusalueen asemakaavan muutoksesta, jonka tavoitteena on mahdollistaa vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantolaitos. Maakuntaliitto pitää hanketta tärkeänä osana ilmasto- ja energiaohjelmaa sekä kansallista vetyklusteria – eikä näe esteitä kaavamuutokselle. Tukesin ennakkolausunto puoltaa hanketta.
Retulahden satama: Kuinka Juuan vesiliikennepalvelut kehittyvät?
Retulahden asemakaavan luonnoksesta annettu lausunto tukee sataman kehittämistä Pielisen vesiliikenteen ja matkailun edistämiseksi, mutta huomauttaa, ettei satama täytä vielä maakuntakaavan syvyyskriteereitä (nykyinen väylän syvyys 1,8 m vs tavoite 2,4 m). Maakuntaliitto ehdottaa sataman uudelleenarviointia myöhemmin liikennejärjestelmän kehittämisen yhteydessä sekä vaatii liikenneselvitystä vaikutusten arvioimiseksi.
Koli matkailukeskuksena: Miten maisema säilytetään matkailun kasvaessa?
Lieksan kaupungin Kolin keskusta-alueen osayleiskaavan muutos (Ylä-Kolintie) sai maakuntaliiton lausunnon, jossa korostetaan matkailupalvelujen kehittämistä Kolin kansallispuiston läheisyydessä mutta edellytetään maisema-alueen arvon huomioimista näkyvyysanalyysien avulla. Myös Ylä-Kolintie 25 asemakaavaluonnoksesta annettiin lausunto; siinä korostetaan matkailupalvelujen laajuuden perustelua sekä kevyen liikenteen järjestelyjen tarkentamista.
Loma-Kolin ranta-asemakaava: Miten matkailu yhdistetään maiseman arvoihin?
Rintasenvaaran ranta-asemakaavan muutoksesta Lieksassa annettu lausunto tukee matkailupalveluiden kehittämistä mutta vaatii virkistyksen tarpeiden tarkempaa selvittämistä sekä rakentamisen vaikutusten arviointia maisema-analyysillä ennen kaavan hyväksymistä.
Hautalammen kaivos: Onko Outokummun uusi kaava linjassa maakunnan tavoitteiden kanssa?
Outokummun Hautalammen kaivoksen asemakaavasta annettu lausunto toteaa kaavan olevan täysin yhdenmukainen maakuntakaavan kanssa – kaikki kaivosalueelle asetetut vaatimukset täyttyvät eikä huomautettavaa ole. Myös moottorikelkkareitin linjaus ja kulttuuriympäristön suojelu on huomioitu asianmukaisesti.
Talousarvion toteuma alkuvuodelta: Missä mennään eurojen suhteen?
Hallitus merkitsi tiedoksi talousarvion toteuman vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä: toimintatuottoja kertyi noin kolmannes budjetoidusta (1,14 milj./3,33 milj.), toimintakulut jäivät alle neljännekseen budjetoidusta (0,77 milj./3,13 milj.). Suurimmat poikkeamat olivat myyntituotoissa sekä henkilöstökuluissa. Raportointi täyttää hallintosäännön vaatimukset talouden seurannasta.
Itäinen Suomi yhteistyössä: Mikä on valmisteluryhmän viesti hallitukselle?
Valmisteluryhmän tilannekatsauksessa korostettiin Itäisen Suomen kasvun edellytysten vahvistamista: investoinnit, osaavan työvoiman saatavuus, saavutettavuus sekä kestävän energian hyödyntäminen ovat ohjelman ytimessä. Ryhmän tehtävänä on laatia ohjelmat hallituskauden ajaksi – työstä raportoidaan ministeriryhmälle säännöllisesti.
Maakuntajohtajan katsaus: Mitkä ajankohtaiset asiat vaikuttavat Pohjois-Karjalaan juuri nyt?
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen esitteli katsauksen keskeisistä ajankohtaisista asioista; hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi ilman lisäpäätöksiä tai -toimenpiteitä.
Viranhaltijapäätökset ja lausunnot: Mitkä projektit saavat rahoitusta nyt?
Hallitus merkitsi tiedoksi viranhaltijoiden tekemät päätökset EAKR- ja JTF-projektien rahoituksesta mm. Innokaupunki Joensuu -projektille sekä Kalattomantien kevyen liikenteen väylähankkeelle Outokumpuun ja Vihreää siirtymää elintarviketeollisuuteen -projektille Pielisen Karjalassa. Päätökset julkaistaan nähtäväksi verkkosivuille.
Muut asiat: Uusia aiheita ei noussut esiin
Kokouksessa ei ollut muita asioita käsiteltävänä eikä uusia päätöksiä tehty esityslistan ulkopuolelta.
