Yhteenveto
- Miten vaikuttamisen kärjet rakentavat Pohjois-Karjalan edunvalvontaa?
- Mitä kansainvälisiä hankkeita Pohjois-Karjala vie eteenpäin keväällä 2024?
- Miten aluekehittämiskeskusteluilla vaikutetaan Pohjois-Karjalan asemaan?
- Mihin Lieksan kasvu- ja elinvoimahanke kohdistuu?
- Miten Pohjois-Karjala ottaa ilmastokestävyyden haltuun?
- Millä keinoin Pohjois-Karjala varautuu ilmastonmuutokseen CERAT-hankkeella?
- Mikä oli vuoden 2023 talouden toteuman saldo?
- Mitkä ajankohtaiset asiat nousivat esiin maakuntajohtajan katsauksessa?
- Mitä viranhaltijapäätöksiä ja lausuntoja hallitus käsitteli?
- Miten sidosryhmät arvioivat maakuntaliiton toimintaa?
Miten vaikuttamisen kärjet rakentavat Pohjois-Karjalan edunvalvontaa?
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus kävi perusteellisen keskustelun Vaikuttamisen kärjet 2025 -asiakirjan valmistelusta. Syksyllä 2023 käynnistyneeseen prosessiin saatiin peräti 118 esitystä kunnilta ja sidosryhmiltä, ja tavoitteena on tiivistää niistä maakunnan ministeriökohtaiset strategiset hankkeet, jotka edistävät erityisesti työllisyyttä, investointeja ja kasvua. Maakunnan omassa päätösvallassa olevat hankkeet, kuten EU-hankkeet, rajataan ulkopuolelle. Hallitus päätti merkitä tiedoksi valmistelutilanteen ja evästi toimistoa jatkamaan asiakirjan tekstimuotoilua palautteen pohjalta. Lopullinen hyväksyminen on odotettavissa maaliskuun kokouksessa.
Mitä kansainvälisiä hankkeita Pohjois-Karjala vie eteenpäin keväällä 2024?
Maakuntaliitto esitteli kolme merkittävää EU-rahoitteista hanketta: RUSTIK (maaseudun kestävän siirtymän työkalut), EXPRESS (energiaomavaraisuuden ja uusiutuvan energian strategiatyö) sekä New North (pohjoisen liikenne- ja logistiikkajärjestelmien kehittäminen). Näiden hankkeiden yhteenlaskettu budjetti on 0,8 miljoonaa euroa, josta valtaosa tulee ulkopuolisesta rahoituksesta. Päätöksen mukaan hallitus merkitsi tiedoksi katsauksen kansainväliseen hanketoimintaan ja vahvisti maakunnan aktiivisen roolin eurooppalaisissa kehityshankkeissa.
Miten aluekehittämiskeskusteluilla vaikutetaan Pohjois-Karjalan asemaan?
Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen vuoden 2024 aluekehittämiskeskustelujen toteutuksesta. Keskustelut ovat osa lakisääteistä yhteistyötä valtion kanssa ja tähtäävät hallitusohjelman mukaisten kehittämistavoitteiden edistämiseen. Maakunta osallistuu erityisesti Itä-Suomen keskusteluun huhtikuussa, jossa painopisteinä ovat poikkihallinnolliset teemat sekä alueiden välinen yhteistyö. Tämä päätös varmistaa Pohjois-Karjalan äänen kuulumisen valtakunnallisessa kehityksessä.
Mihin Lieksan kasvu- ja elinvoimahanke kohdistuu?
Lieksan Kehitys Oy LieKe sai merkittävän rahoituspäätöksen "Lieksa uuteen kasvuun (PÄRM)" -hankkeelle, jonka kokonaisbudjetti on 187 500 euroa. Maakuntaliitto myöntää siitä 150 000 euroa AKKE-määrärahaa eli 80 % kustannuksista. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritystoiminnan kasvuedellytyksiä sekä monipuolistaa Lieksan elinkeinorakennetta erityisesti metsäbiotalouden, elintarviketeollisuuden ja matkailun aloilla. Toteutus kestää toukokuulle 2025, ja sen odotetaan tuovan uusia projekteja ja työpaikkoja alueelle.
Miten Pohjois-Karjala ottaa ilmastokestävyyden haltuun?
Maakuntahallitus hyväksyi rahoituksen "Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030" -hankkeelle, jonka kokonaiskustannus on 553 738 euroa. Tulevaisuusrahastosta myönnetään avustusta enintään 53 748 euroa (9,7 %). Hanke tukee kunnianhimoisia Hinku-päästövähennystavoitteita sekä vihreän siirtymän toimenpiteitä, joilla edistetään kiertotaloutta, kestävää kasvua ja turpeen energiakäytöstä luopumista.
Millä keinoin Pohjois-Karjala varautuu ilmastonmuutokseen CERAT-hankkeella?
Hallitus merkitsi tiedoksi Pathways2Resilience-ohjelman kautta haettavan Climate resilient Karelia (CERAT) -hankkeen hakemuksen etenemisen. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 210 000 euroa, josta Pohjois-Karjala saa 110 000 euroa. Tavoitteena on laatia konkreettinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma yhdessä Etelä-Karjalan kanssa. Suunnitelma sisältää riskianalyysin ja toimenpiteet kuntien ilmastotyön tueksi.
Mikä oli vuoden 2023 talouden toteuman saldo?
Maakuntaliiton vuoden 2023 talous ylitti toimintatuottojen osalta budjetin lähes kaikilla osa-alueilla: kokonaistuotot olivat 3,382 miljoonaa euroa (57,5 tuhatta yli budjetin). Toimintakulut jäivät alle budjetoidun (2,987 miljoonaa euroa), mikä johtui erityisesti vakinaisten palkkojen alibudjetoinnista mutta tilapäisten palkkojen ylityksestä. Talouden toteuma merkittiin tiedoksi ilman poikkeamia hallintosäännön mukaisesti.
Mitkä ajankohtaiset asiat nousivat esiin maakuntajohtajan katsauksessa?
Maakuntajohtaja Markus Hirvosen esitys käsitti talousnäkymiä, maakuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia sekä käynnissä olevia kehityshankkeita. Lisäksi painotettiin tulevia EU:n rahoitushakuja ja niiden merkitystä alueen elinvoimalle. Hallitus hyväksyi katsauksen yksimielisesti tiedoksi.
Mitä viranhaltijapäätöksiä ja lausuntoja hallitus käsitteli?
Kokouksessa merkittiin tiedoksi EAKR- ja JTF-projektien maksatuspäätökset liittyen mm. Niiralan terminaalin kunnostukseen, matkailun kehittämiseen sekä robotiikkaosaamisen vahvistamiseen yritysten kanssa. Hallitus ei ottanut päätöksiä erikseen käsiteltäväkseen.
Miten sidosryhmät arvioivat maakuntaliiton toimintaa?
Sidosryhmäkyselyn tuloksissa korostui tarve lisätä yhteistyötä sekä kehittää viestintää ja osallistumismahdollisuuksia maakunnan päätöksenteossa. Hallitus merkitsi palautteet tiedoksi yksimielisesti; niiden pohjalta tullaan kehittämään maakuntaliiton toimintatapoja jatkossa.
