Yhteenveto
- Miten Sillanrakentajat-hanke edistää kulttuuriyhteistyötä?
- Millä keinoilla Pohjois-Karjala aikoo vaikuttaa valtakunnallisesti vuonna 2025?
- Miten ajankohtaiset liikenne- ja energiakysymykset etenevät Pohjois-Karjalassa?
- Miten POKAT2025-maakuntaohjelman hankkeet ovat toteutuneet?
- Mitkä ovat Pohjois-Karjalan aluekehityksen suurimmat haasteet ja mahdollisuudet nyt?
- Miten maakuntakaavoituksen tilanne etenee vuonna 2024?
- Mihin suuntaan Pohjois-Karjalan talous etenee vuonna 2024?
- Millä perusteilla Fisherwoman-elokuvan tuotantoa tuetaan Pohjois-Karjalassa?
- Millä tavoin Pohjois-Karjalan maakuntapäivää tuetaan taloudellisesti?
- Miten viranhaltijapäätökset vaikuttavat aluekehitykseen?
- Miten Heinäveden osa-alueen maankäyttö muuttuu uuden maakuntakaavan myötä?
- Ketkä edustavat Pohjois-Karjalaa valtakunnallisissa ohjelmaryhmissä?
Miten Sillanrakentajat-hanke edistää kulttuuriyhteistyötä?
Maakuntahallitus sai esittelyn Taiteen edistämiskeskuksen Sillanrakentajat-hankkeesta, joka toimii Itä-Suomen maakunnissa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ammattitaiteilijoiden työllisyyttä ja kulttuuritoimijoiden verkostoja sekä rakentaa yhteistyötä taiteen, kuntien, elinkeinoelämän ja matkailun välillä. Kokonaisrahoitus hankkeelle on 480 000 euroa vuosille 2023–2026. Hanketta esittelivät taideasiantuntija Tiia-Mari Mäkinen ja kulttuuriasiantuntija Hannele Autti. Maakuntahallitus merkitsi hankkeen tiedoksi yksimielisesti, osoittaen tukensa kulttuurikehitykselle.
Millä keinoilla Pohjois-Karjala aikoo vaikuttaa valtakunnallisesti vuonna 2025?
Maakuntahallitus käsitteli Vaikuttamisen kärjet 2025 -asiakirjan valmistelua. Asiakirjaan koottiin 118 esitystä kunnista ja sidosryhmiltä, painopisteinä työllisyys, investoinnit ja yritysten toimintaedellytykset. Tavoitteena on vaikuttaa erityisesti valtion talousarvioon ja nostaa esiin teemat, joihin tarvitaan valtakunnallista päätöksentekoa. Strategisimmat kärjet kootaan ensin, jonka jälkeen seuraa laajempi katsaus ministeriökohtaisiin tavoitteisiin. Maakuntahallitus merkitsi valmistelutilanteen tiedoksi ja evästi jatkotyötä.
Miten ajankohtaiset liikenne- ja energiakysymykset etenevät Pohjois-Karjalassa?
Kokouksessa käytiin läpi ajankohtaiskatsaus maakunnan edunajamiseen liittyvistä kysymyksistä: lentoliikenteen tulevaisuus, liikennehankkeet ja kantaverkon kehittäminen olivat keskustelun ytimessä. Lentoliikenteen merkitys saavutettavuudelle sekä logistiikan ja infrastruktuurin haasteet nousivat esiin. Maakuntahallitus päätti merkitä katsauksen tiedoksi ja jatkaa aktiivista seurantaa.
Miten POKAT2025-maakuntaohjelman hankkeet ovat toteutuneet?
Maakuntahallitus käsitteli POKAT2025-ohjelman kahden vuoden kehittämishanketoteumaa: 309 hanketta, yhteensä 113 miljoonan euron rahoitus (josta 96 % EU:lta). Keskimääräinen hankekoko on kasvanut huomattavasti aiempiin ohjelmiin verrattuna. Metsäbiotalous on suurin rahoituskohde, mutta matkailu ja kaivannaisteemat ovat nousseet uudeksi painopisteeksi. Vuonna 2023 maakuntaliitto rahoitti 59 hanketta lähes 12 miljoonalla eurolla (82 % EU-rahoitusta). Toteuma merkittiin tiedoksi.
Mitkä ovat Pohjois-Karjalan aluekehityksen suurimmat haasteet ja mahdollisuudet nyt?
Aluekehittämiskeskustelujen tilannekatsauksessa todettiin väestön ikääntyminen, työikäisten määrän lasku sekä syntyvyyden heikkeneminen suurimmiksi haasteiksi. Maahanmuutto toi kuitenkin vuonna 2023 ennätysmäärän uusia asukkaita maakuntaan. Elinkeinoelämässä Venäjän hyökkäyssota on tuonut epävarmuutta, mutta metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian investoinnit ovat vireillä (1,375 mrd €). Logistiikka- ja liikennehaasteet korostuvat idänliikenteen katkeamisen myötä. Maakuntahallitus päätti merkitä tilannekatsauksen tiedoksi.
Miten maakuntakaavoituksen tilanne etenee vuonna 2024?
Maakuntakaavoituskatsaus 2024 hyväksyttiin tiedoksi. Katsauksessa kuvattiin käynnissä olevat kaavaprosessit, kuten maakuntakaava 2040:n energia- ja maisemavaiheen valmistelu sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutukset Pohjois-Karjalaan. Katsaus auttaa kuntia omien kaavoituskatsauksien laadinnassa alkuvuonna.
Mihin suuntaan Pohjois-Karjalan talous etenee vuonna 2024?
Maakuntahallitus hyväksyi vuoden 2024 talousarvion käyttösuunnitelman. Maakuntaliiton toimiston toimintatulot ovat arviolta 3,325 miljoonaa euroa ja menot samalla tasolla. Henkilöstökulut nousevat hieman (2,060 milj. €). Tulevaisuusrahaston tulot ja menot budjetoitiin kumpikin 675 000 euroon; projektiosuudessa ei ole tuloja eikä menoja vuodelle 2024. Päätös varmistaa talouden hallinnan tuleville vuosille.
Millä perusteilla Fisherwoman-elokuvan tuotantoa tuetaan Pohjois-Karjalassa?
Films Films Films Oy haki tukea elokuvatuotannolle "Fisherwoman", jonka kuvaukset sijoittuvat Pohjois-Karjalaan talvella 2024. Koko elokuvan budjetti on noin 14,5 miljoonaa euroa, josta maakuntaan kohdistuu arviolta 650 000 euroa tuotantokuluja. Maakuntajohtajalle annettiin valtuudet myöntää Letter of Commitment enintään 100 000 eurolle sekä tehdä lopullinen rahoituspäätös tulevaisuusrahastosta. Tuen ehtona on tuotannon alueelliset vaikutukset – erityisesti työvoiman käyttö ja paikalliset palveluhankinnat.
Millä tavoin Pohjois-Karjalan maakuntapäivää tuetaan taloudellisesti?
Maakuntahallitus myönsi yksimielisesti "Makujen Pohjois-Karjala" -maakuntapäivälle 50 000 euron avustuksen ajalle 1.2.–30.11.2024 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta. Tapahtuma järjestetään elo–syyskuussa eri puolilla maakuntaa osana European Region of Gastronomy -kokonaisuutta ruoan ja kulttuurin teemalla. Toteutus kilpailutetaan käänteisenä kilpailutuksena; viidentoista tuottajan kanssa solmitaan sopimus (max 3 300 €/toimeksianto). Hankkeen yhteyshenkilöksi nimettiin markkinointipäällikkö Heli Räsänen.
Miten viranhaltijapäätökset vaikuttavat aluekehitykseen?
Maakuntahallitukselle esiteltiin yhteensä 34 EAKR- ja JTF-rahoitteista päätöstä ohjelmakausilta 2014–2020 sekä 2021–2027 – muun muassa metsäbiotalouden kansainvälistymishankkeita sekä matkailualan kehittämistä koskevia projekteja – sekä seitsemän hylkäyspäätöstä (mm. AVOTDIGI-hanke). Hallitus merkitsi päätökset tietoon saatetuiksi eikä ottanut niitä erikseen käsiteltäväksi; näin rahoitettavat hankkeet voivat edetä nopeasti käytännön toteutukseen.
Miten Heinäveden osa-alueen maankäyttö muuttuu uuden maakuntakaavan myötä?
Maakuntahallitus päätti panna täytäntöön Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakaava 2040:n Heinäveden osa-alueelle siten, että kaava tulee voimaan kuulutuksella 15. helmikuuta alkaen. Kaavaprosessi alkoi keväällä 2021 tavoitteena sovittaa yhteen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kaavat sekä ohjata Heinäveden maankäyttöä vuoteen 2040 asti; aiemmat Etelä-Savon kaavat kumotaan tältä osin. Laaja vuoropuhelu sidosryhmien kanssa johti kompromisseihin erityisesti saimaannorpan pesimäalueiden osalta, eikä päätöksestä jätetty valituksia hallinto-oikeuteen määräajassa.
Ketkä edustavat Pohjois-Karjalaa valtakunnallisissa ohjelmaryhmissä?
Valtioneuvoston kanslia pyysi nimeämään jäsenet Itäisen Suomen ohjelman valmisteluryhmään sekä neuvottelukuntaan osana pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaa (Pohjoisen ohjelma & Itäinen visio). Maakuntajohtaja nimettiin valmisteluryhmän jäseneksi; hänellä on valtuudet nimetä lisäksi yksi jäsen ja varajäsen neuvottelukuntaan määräaikoihin mennessä (9.–29. helmikuuta). Päätös tehtiin yksimielisesti osoittaen sitoutumisen valtakunnalliseen kehittämisyhteistyöhön.
