Yhteenveto
- ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen tulossopimukset 2024–2027 linjaavat aluekehityksen rahoituksen
- Vihreät yritysinvestoinnit nostettiin edunajamisen kärkeen
- Aluekehittämiskeskustelut 2024: kolme pilaria tulevaisuuden maakunnalle
- Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia hyväksyttiin
- Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040: Heinäveden osa-alue yhdistää maankäytön tavoitteet
- Heinäveden osalta Etelä-Savon vanhat kaavat kumottiin – yhtenäinen kehitysalue syntyy
- Kyyrönsuolle suuri aurinkovoimapuisto – lausunto tukee ilmastotavoitteita
- Talousarvion toteuma paljastaa ylijäämää toiminnasta mutta alijäämää projekteista
- Kokousajat keväälle 2024 lyötiin lukkoon – päätökset ajoissa käsittelyyn
- Itä-Suomen liikuntaneuvoston jäsenet nimitettiin laajalla taustaedustuksella
- Maakuntajohtajan katsaus: yhteistyötä ja strategisia linjauksia tulevaan
- EAKR- ja JTF-rahoitettujen projektien viranhaltijapäätökset vietiin tiedoksi – koulutus- ja biotaloushankkeet etenivät
- Muut asiat: ei uusia päätettäviä asioita – hallituksen agenda täyttyi käsitellyillä aiheilla
ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen tulossopimukset 2024–2027 linjaavat aluekehityksen rahoituksen
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi ylijohtaja Ari Niirasen esityksen ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen tulossopimuksista vuosille 2024–2027. Päätös tarkoittaa maakunnalle selkeitä raameja valtion ohjaamalle aluekehitykselle. Tulossopimuksissa määritellään sekä rahoitus että tavoitteet, joiden pohjalta ELY-keskukset ja KEHA-keskus voivat edistää alueellista kehitystä, työllisyyttä ja infrastruktuuria Pohjois-Karjalassa. Sopimukset mahdollistavat pitkäjänteisen suunnittelun ja takaavat resurssien suuntaamisen maakunnan tarpeisiin.
Vihreät yritysinvestoinnit nostettiin edunajamisen kärkeen
Maakuntahallitus käsitteli ajankohtaiskatsauksen maakunnan edunajamiseen. Painopisteenä olivat vihreät yritysinvestoinnit, joiden nähtiin olevan ratkaisevassa roolissa alueen talouskasvun ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Ylijohtaja Ari Niiranen toi esiin investointien nykytilan ja tulevaisuuden näkymät, jotka mahdollistavat uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Maakuntahallitus osoitti yksimielistä tukea katsauksen sisällölle, mikä antaa vahvan poliittisen selkänojan vihreän siirtymän hankkeille.
Aluekehittämiskeskustelut 2024: kolme pilaria tulevaisuuden maakunnalle
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2024 aluekehittämiskeskustelujen tilannekatsauksen. Keskustelujen pohjana on EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanolain mukainen prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa maakunnan tarpeiden huomiointi kansallisessa päätöksenteossa. Tuleva maakuntaohjelma POKAT2029 rakentuu kolmen pilarin varaan: hyvinvoiva väestö, kestävä elinvoima investointeineen sekä laadukas elinympäristö monimuotoisine luontoineen. Haasteiksi tunnistettiin saavutettavuus, työvoiman saatavuus, osaaminen ja pitovoima. Uusi aluekehittämispäätös valmistuu alkuvuodesta 2024 ja ohjaa jatkossa kaikkia merkittäviä kehittämistoimia.
Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia hyväksyttiin
Maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen älykkään erikoistumisen strategian voimaan 1.1.2024 alkaen. Strategia painottaa puhtaita ratkaisuja, digitalisaatiota sekä kestävää palvelutuotantoa vastauksena globaalin kilpailun ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Strategian avulla vahvistetaan maakuntien välistä yhteistyötä, mahdollistetaan yhteiset hankkeet sekä tehostetaan EU-rahoituksen hyödyntämistä. Strategian toimeenpano tapahtuu maakuntaliittojen yhteistyöryhmien kautta.
Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040: Heinäveden osa-alue yhdistää maankäytön tavoitteet
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n Heinäveden osa-alueen kaavaselostuksen. Kaava harmonisoi Heinäveden maankäytön Etelä-Savon aiempien kaavojen sijasta osaksi Pohjois-Karjalan kokonaisuutta ja kumoaa vanhat kaavat. Suunnittelussa painotetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajoja (esim. Kiteellä ja Lieksassa 7000 k-m²), monimuotoista rantojen käyttöä, liikenneverkkojen kehittämistä sekä luonnonsuojelun uusia painotuksia kuten arvokkaat pienvedet ja saimaannorppien pesimäalueet. Kaava mahdollistaa taloudellisen kehityksen tukemalla matkailua, kulttuuria ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Heinäveden osalta Etelä-Savon vanhat kaavat kumottiin – yhtenäinen kehitysalue syntyy
Maakuntahallitus päätti kumota Heinävedellä voimassa olleet Etelä-Savon maakuntakaavat uuden Pohjois-Karjalan maakuntakaavan hyväksymisen myötä. Tämä takaa yhdenmukaiset kaavamerkinnät koko maakunnassa ja helpottaa jatkossa maankäytön suunnittelua erityisesti liikenteen, matkailun sekä virkistyksen osalta. Päätös turvaa elinkeinotoiminnan edellytyksiä sekä lisää alueen vetovoimaa asuinympäristönä.
Kyyrönsuolle suuri aurinkovoimapuisto – lausunto tukee ilmastotavoitteita
Maakuntahallitus antoi Kontiolahden kunnalle myönteisen lausunnon Kyyrönsuon osayleiskaavaehdotuksesta, joka mahdollistaa jopa 166 MWp:n aurinkovoimalan rakentamisen noin 180 hehtaarin alueelle entiselle turvetuotantoalueelle. Lausunnossa tuetaan hanketta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman mukaisesti sekä korostetaan kosteikkojen säilyttämistä voimaloiden alla ja liikenteen ohjaamista pois valtatie kuudelta. Hanke nähdään merkittävänä askeleena vähäpäästöisen energian lisäämisessä ja omavaraisuuden parantamisessa.
Talousarvion toteuma paljastaa ylijäämää toiminnasta mutta alijäämää projekteista
Maakuntahallitukselle esiteltiin talousarvion toteuma tammi–syyskuulta 2023: toimiston toimintatuotot ylittivät budjetin yli 29 000 eurolla, mutta vakinaisten palkkojen säästöt olivat poikkeuksellisen suuret (yli 564 000 euroa alle budjetoidun). Luottamushenkilöhallinto käytti vain noin puolet varoistaan, kun taas projektit toivat -91 120 euron alijäämän johtuen menojen ylityksestä suhteessa tuloihin. Tulevaisuusrahaston budjetti toteutui täysimääräisesti. Päätettiin jatkaa talouden seurantaa neljännesvuosittain läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Kokousajat keväälle 2024 lyötiin lukkoon – päätökset ajoissa käsittelyyn
Maakuntahallitus päätti kevään 2024 kokouspäiviksi seuraavat: 29.1., 26.2., 25.3., 22.4., 20.5., ja 17.6. Päätös mahdollistaa suunnitelmallisen valmistelun sekä ajankohtaisten asioiden käsittelyn ilman viivettä.
Itä-Suomen liikuntaneuvoston jäsenet nimitettiin laajalla taustaedustuksella
Maakuntahallitus valitsi Itä-Suomen liikuntaneuvostoon Tomi Haringin (Joensuun Kataja ry/Business Joensuu Oy), Jyrki Kymäläisen (Rääkkylän kunta), Sirke Katajalan (Nurmeksen Sepot ry) sekä Tomi Pyylammen (Pohjois-Karjalan Liikunta ry). Valinnassa korostettiin monipuolista osaamista, sukupuolijakaumaa sekä toimialojen laajaa edustusta liikunnan kentällä.
Maakuntajohtajan katsaus: yhteistyötä ja strategisia linjauksia tulevaan
Maakuntajohtaja Markus Hirvosen ajankohtaiskatsauksessa korostettiin tarvetta vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä kehittää palveluja asukkaille ja yrityksille tulevina vuosina. Hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi yksimielisesti – tämä antaa pohjan tuleville strategisille päätöksille.
EAKR- ja JTF-rahoitettujen projektien viranhaltijapäätökset vietiin tiedoksi – koulutus- ja biotaloushankkeet etenivät
Maakuntahallitus sai tiedoksi viranhaltijapäätökset liittyen EAKR- ja JTF-ohjelmien projekteihin vuosilta 2014–2027; näissä painottuvat muun muassa Itä-Suomen yliopiston tekniikan koulutuksen kehittäminen, biotalouskasvu BIOSCOPE-hankkeella sekä useat matkailu-, digitaali- ja infra-alan hankkeet kuten Niiralan terminaaliraiteiston kunnostus sekä pk-yritysten kasvun tukeminen teollisten ekosysteemien kautta.
Muut asiat: ei uusia päätettäviä asioita – hallituksen agenda täyttyi käsitellyillä aiheilla
Kokouksessa ei noussut esiin muita käsiteltäviä asioita; kaikki ajankohtaiset kysymykset oli käsitelty perusteellisesti kokouksen aikana.
