Yhteenveto
- Palvelumaksut tasavertaisiksi Kuntaliiton kanssa – mitä hyötyä maakunnalle?
- EU-toimiston henkilöstön työnkuvat tarkasteluun – miten turvataan tehokkuus ilman irtisanomisia?
- Maakunnan tilannekatsaus – mitkä ovat tulevaisuuden painopisteet?
- Rahoituspäätökset projekteille – miten EAKR- ja JTF-hankkeet etenevät?
- Heinäveden kaavaehdotus lausunnoille – miten maankäyttö yhdenmukaistetaan?
- Sähköverkon pullonkaulat tapetilla – miksi Pohjois-Karjala vaatii investointeja?
- Tuulivoiman suunnitteluohjeet päivittyvät – mitä muutoksia kaivataan?
- Kansainvälisen toiminnan tiekartta linjattiin – miten avautuvat uudet ovet maailmalle?
- Barentsin puheenjohtajuus alkaa – mihin Pohjois-Karjala aikoo panostaa?
- Aluekehittämiskeskustelut käyntiin – miten valtion ja alueen tavoitteet sovitetaan yhteen?
- Talous pysyy hallinnassa – miltä näyttää vuoden puoliväliraportti?
- Tulevien vuosien taloussuunnitelma valmisteluun – millaisin askelin eteenpäin?
Palvelumaksut tasavertaisiksi Kuntaliiton kanssa – mitä hyötyä maakunnalle?
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti uuden palvelusopimuksen Kuntaliiton kanssa. Sopimus määrittää Kuntaliiton tarjoamat palvelut ja edunvalvontayhteistyön maakunnille. Keskeinen uudistus on siirtyminen maakunnan koon mukaan porrastetuista maksuista tasasuuriin maksuihin – jatkossa kaikki maakunnat maksavat 12 000 euroa vuodessa. Sopimus astuu voimaan 1.1.2024 ja on voimassa toistaiseksi. Uuden sopimuksen taustalla oli Uudenmaan liiton irtisanoma aiempi sopimus, mikä pakotti neuvottelemaan uuden mallin, jossa maksuosuudet ovat kaikille samat. Sopimus on hieman suppeampi kuin aiemmin, mutta sisältää selkeämmät laskutusperiaatteet mahdollisille lisäpalveluille.
EU-toimiston henkilöstön työnkuvat tarkasteluun – miten turvataan tehokkuus ilman irtisanomisia?
Maakuntahallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston koko henkilöstöä koskien. Tavoitteena on kehittää toimiston tehtävien järjestämistä ja varmistaa, että jokaisen viranhaltijan rooli ja palkkaus vastaavat työn vaativuutta. Neuvottelut eivät tähtää henkilöstövähennyksiin vaan työn organisoinnin tehostamiseen. Työnantajan neuvotteluja johtaa Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja toisena työnantajan edustajana toimii IP-alueen puheenjohtaja. Yhteistoimintamenettely toteutetaan kunnallisen lainsäädännön mukaisesti.
Maakunnan tilannekatsaus – mitkä ovat tulevaisuuden painopisteet?
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen esitteli ajankohtaiskatsauksen, jossa käsiteltiin maakuntaliiton taloudellista tilannetta, käynnissä olevia ja suunniteltuja kehityshankkeita sekä yhteistyömahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Katsauksessa korostui tarve vahvistaa taloudellista kestävyyttä ja houkuttelevuutta investointikohteena. Hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi; päätös luo pohjan tuleville kehittämistoimille.
Rahoituspäätökset projekteille – miten EAKR- ja JTF-hankkeet etenevät?
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi viranhaltijapäätökset ja lausunnot, jotka liittyvät EAKR- ja JTF-rahoitteisiin projekteihin ohjelmakausilta 2014–2020 ja 2021–2027. Esiteltiin muun muassa rahoituspäätökset hankkeille kuten "Tuorehake – vähästä enemmän", "Turvallisuusalan koulutuskeskittymä", "Matkailu Goes Global" sekä "Joensuu Photonics Center". Hallitus ei ottanut päätöksiä käsiteltäväkseen, mikä mahdollistaa rahoituksen sujuvan jatkumisen hankkeille.
Heinäveden kaavaehdotus lausunnoille – miten maankäyttö yhdenmukaistetaan?
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n Heinäveden osa-alueen ehdotuksen lausunnoille asetettavaksi. Kaavaehdotuksessa painottuvat ranta-alueiden kehittäminen, vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen, luonnonsuojelu ja kulttuuriperinnön huomiointi sekä liikenneverkon kehittäminen. Kaavan tavoitteena on integroida Heinävesi osaksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa ja kumota Etelä-Savon vanhat kaavamerkinnät alueella.
Sähköverkon pullonkaulat tapetilla – miksi Pohjois-Karjala vaatii investointeja?
Hallitus hyväksyi lausunnon Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelman luonnoksesta vuosille 2024–2033. Maakunta ilmaisi huolensa siitä, ettei suunnitelmassa ole osoitettu investointeja Pohjois-Karjalan sähköverkon vahvistamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, vaikka alueella on runsaasti uusiutuvan energian hankkeita vireillä. Lausunnossa vaaditaan konkreettisia investointeja sähkönsiirtokapasiteetin nostamiseksi sekä strategisten johtoyhteyksien rakentamista elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tuulivoiman suunnitteluohjeet päivittyvät – mitä muutoksia kaivataan?
Maakuntahallitus antoi ympäristöministeriölle lausunnon tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan päivitysluonnoksesta. Lausunnossa korostettiin oppaan päivittämisen tärkeyttä sekä nostettiin esiin Itä-Suomen erityishaasteet: tutka- ja sensorivaikutukset sekä sähköverkon kapasiteettiongelmat. Maakuntaliitto vaatii nopeita ratkaisuja näihin ongelmiin sekä maakuntakaavan roolin vahvistamista tuulivoiman ohjauksessa.
Kansainvälisen toiminnan tiekartta linjattiin – miten avautuvat uudet ovet maailmalle?
Hallitus hyväksyi yksimielisesti Pohjois-Karjalan kansainvälisen toiminnan tiekartan, joka määrittää toimintaperiaatteet, resurssit ja tavoitteet kansainvälisessä yhteistyössä. Tiekartassa painottuvat verkostojen hyödyntäminen, pitkäjänteisyys, matala osallistumiskynnys sekä aktiivinen EU-rahoituksen hakeminen. Tiekartan toteutumista arvioidaan vuosittain osana maakunnan strategista kehittämistä.
Barentsin puheenjohtajuus alkaa – mihin Pohjois-Karjala aikoo panostaa?
Pohjois-Karjala aloittaa kaksivuotisen puheenjohtajuuden Barentsin alueneuvostossa lokakuussa 2023. Puheenjohtajuuden painopisteiksi nostettiin vihreä siirtymä, liikenne ja logistiikka, ihmisten välinen yhteistyö (kulttuuri, urheilu, terveys) sekä taloudellinen yhteistyö. Ohjelmassa korostetaan nuorison, saamelaisten sekä ympäristö- ja ilmastoasioiden huomiointia. Ulkoministeriö tukee puheenjohtajuutta taloudellisesti.
Aluekehittämiskeskustelut käyntiin – miten valtion ja alueen tavoitteet sovitetaan yhteen?
Hallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2024 aluekehittämiskeskustelujen aloituksen valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen valmistelun yhteydessä. Prosessi sisältää kansallisten ja maakunnallisten kehityskuvien laatimisen sekä poliittisen johdon keskustelut syksyllä 2023 tavoitteena vahvistaa vuoropuhelua valtion ja maakunnan välillä tulevien kehityspäätösten pohjaksi.
Talous pysyy hallinnassa – miltä näyttää vuoden puoliväliraportti?
Talousarvion toteuma tammi-kesäkuulta 2023 osoittaa toimintatuottojen ylittäneen budjetoidun tason (67 % toteuma), kun taas toimintakulut jäivät alle budjetin. Henkilöstökulut olivat yhteensä noin 2,15 miljoonaa euroa; vakinaisten palkkojen osuus oli noin 806 000 euroa ja tilapäisten palkkojen osuus ylitti budjetoidun määrän. Avustustoiminta jäi alkuvuonna vähäiseksi (24 % budjetoidusta). Hallitus hyväksyi raportin yksimielisesti.
Tulevien vuosien taloussuunnitelma valmisteluun – millaisin askelin eteenpäin?
Hallitus käynnisti toiminta- ja taloussuunnitelman 2024–2026 sekä vuoden 2024 talousarvion valmistelun evästyskeskustelulla ja hyväksyi valmisteluaikataulun yksimielisesti. Päätös osoittaa hallituksen sitoutumisen pitkäjänteiseen talouden suunnitteluun sekä valmiuden tehdä tarvittavia linjauksia tulevina vuosina.
