Yhteenveto
- Aurinkopuistot: Missä kulkee uusiutuvan energian ja luonnonsuojelun raja?
- Aluekehityskeskustelut: Miten varmistetaan Pohjois-Karjalan kasvu ja osaaminen?
- Edunvalvonta: Mitkä asiat nousevat Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelupöytiin?
- Keretin kaivostorni: Kulttuuriperintö vai kaivostoiminnan este?
- Purnulahden asemakaava: Matkailuinvestointeja Kolin maisemiin?
- Kuntien verotulot: Miten jäsenkuntamaksut määräytyvät vuonna 2023?
- Kulttuurin tulevaisuus: Onko rahoitusratkaisu avain alan nousuun?
- Viestintä ja markkinointi: Miten maakunta näkyy ja kuuluu?
- EU-hankkeet: Mihin EAKR-rahaa käytetään Pohjois-Karjalassa?
- Maakuntajohtajan katsaus: Mitkä ovat kehityksen seuraavat askeleet?
- Muut asiat: Kokous eteni ilman yllättäviä käänteitä
Aurinkopuistot: Missä kulkee uusiutuvan energian ja luonnonsuojelun raja?
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti kannanoton, jossa aurinkopuistojen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti jo rakennettujen alueiden läheisyyteen, puuttomille alueille ja joutomaille. Taustalla on Ilmasto- ja energiaohjelma (IE2030), jonka tavoitteena on 80 %:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuoteen 2030 mennessä. Kannanotossa tuotiin esiin huoli hiilivarastojen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisesta, mikäli aurinkopuistoja sijoitetaan metsäalueille. Lisäksi maakuntaliitto käynnistää asiantuntijaselvityksen aurinkopuistojen vaikutuksista hiilitaseeseen ja luonnon monimuotoisuuteen sekä kartoittaa parhaita alueita aurinkoenergian tuotantoon. Tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto ja luonnonsuojelu järkevällä tavalla.
Aluekehityskeskustelut: Miten varmistetaan Pohjois-Karjalan kasvu ja osaaminen?
Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi vuoden 2023 aluekehittämiskeskustelujen etenemisen sekä Pohjois-Karjalan tilanne- ja kehityskuvan. Keskustelut järjestetään valtakunnallisina teemakeskusteluina helmikuussa 2023, ja painopisteinä ovat osaavan työvoiman saatavuus, alueellinen liikkuvuus sekä vihreä siirtymä. Uutena teemana nostettiin TKI-rahoituksen turvaaminen vihreän siirtymän ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Maakuntien tilanne- ja kehityskuva toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön marraskuun loppuun mennessä. Päätös mahdollistaa keskustelujen jatkovalmistelun ja korostaa yhteistyötä valtioneuvoston sekä maakuntaliittojen kesken.
Edunvalvonta: Mitkä asiat nousevat Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelupöytiin?
Maakuntahallitus kävi evästyskeskustelun tuleviin Itä-Suomen ja Itä- & Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kokouksiin liittyen. Esillä ovat muun muassa itäratojen tilanne sekä yhteiset hallitusohjelmatavoitteet vuodelle 2023. Yhteiskokouksissa linjataan laajoja kehittämistavoitteita koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle, mikä vahvistaa maakunnan edunvalvontaa valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Keretin kaivostorni: Kulttuuriperintö vai kaivostoiminnan este?
Maakuntahallitus antoi lausuntonsa ELY-keskukselle FinnCobalt Oy:n esityksestä purkaa Keretin kaivostornin ja siilojen suojelu Outokummussa. Vaikka Hautalammen kaivoshanke aiheuttaa turvallisuusriskejä vanhojen rakenteiden vuoksi, maakuntaliitto korosti tornin merkitystä matkailukohteena ja Outokummun maamerkkinä. Lausunnossa ehdotettiin, että säilyttämisen kustannukset tulisi kohdistaa valtiolle, jos suojelu jatkuu. Lausunto hyväksyttiin yksimielisesti.
Purnulahden asemakaava: Matkailuinvestointeja Kolin maisemiin?
Maakuntahallitus antoi Lieksan kaupungille lausunnon Purnulahden asemakaavaehdotuksesta Kolin kaupunginosan laajennuksessa. Kaava mahdollistaa matkailurakentamista maisemallisesti merkittävälle alueelle ottaen huomioon maisema-arvot sekä ulkoilu- ja moottorikelkkareitit. Maakuntaliitto painotti maisemavaikutusten jatkuvaa arviointia koko kaavan toteuttamisen ajan, mutta ei esittänyt muita erityisiä huomioita.
Kuntien verotulot: Miten jäsenkuntamaksut määräytyvät vuonna 2023?
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2021 kuntien verotiedot, joiden perusteella lasketaan vuoden 2023 jäsenkuntamaksuosuudet. Verotietojen mukaan Pohjois-Karjalan kokonaisverotulot olivat noin 2,4 miljardia euroa, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Päätös vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon kukin kunta maksaa maakuntaliiton toiminnasta ensi vuonna.
Kulttuurin tulevaisuus: Onko rahoitusratkaisu avain alan nousuun?
Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raportista. Raportissa esitetty valtion kulttuurirahoituksen nostaminen yhteen prosenttiin budjetista vuoteen 2027 mennessä sai vahvan tuen – tätä pidettiin tärkeänä signaalina kulttuurialan arvostuksen lisäämiseksi. Myös kunnille suunnattu kulttuuriosallistumisen tasa-arvoraha nähtiin merkittävänä toimenpiteenä saavutettavuuden parantamiseksi erityisesti harvaanasutuilla alueilla.
Viestintä ja markkinointi: Miten maakunta näkyy ja kuuluu?
Markkinointipäällikkö Heli Räsänen esitteli viestinnän ja markkinoinnin tilannekatsauksen, joka merkittiin tiedoksi ilman lisäkysymyksiä tai huolia. Tämä kertoo hallituksen luottamuksesta nykyiseen viestintästrategiaan sekä sen toteutukseen.
EU-hankkeet: Mihin EAKR-rahaa käytetään Pohjois-Karjalassa?
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi viranhaltijapäätökset useista EAKR-ohjelmakauden 2014–2020 projekteista. Rahoitusta on myönnetty muun muassa matkailuyritysten kansainvälistymiseen, teollisten ekosysteemien rakentamiseen, Keski-Karjalan matkailuyritysten kasvuun, ampumaurheilukeskuksen perusinfrastruktuuriin sekä Outokummun kestävän kaivostoiminnan kehittämiseen (OSM Business Hub). Päätökset osoittavat EU-rahoituksen monipuolisen vaikutuksen maakunnan elinkeinoihin.
Maakuntajohtajan katsaus: Mitkä ovat kehityksen seuraavat askeleet?
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen esitteli ajankohtaiskatsauksen maakunnan kehityksestä, tulevista hankkeista sekä yhteistyömahdollisuuksista eri sidosryhmien kanssa. Erityinen painotus oli elinvoiman vahvistamisessa ja infrastruktuurin kehittämisessä – näillä on ratkaiseva merkitys tulevaisuuden investoinneille ja palveluille koko Pohjois-Karjalassa.
Muut asiat: Kokous eteni ilman yllättäviä käänteitä
Kokouksen lopuksi todettiin, ettei muita asioita nostettu esiin eikä uusia päätöksiä tehty tässä kohdassa.
