Yhteenveto
- Miten Pohjois-Karjalaan houkutellaan sairaanhoitajia ja kehitetään monikulttuurisia opintopolkuja?
- Millä keinoilla nuorista tehdään yrittäjiä ja miten hitsauksen tuottavuusloikka toteutetaan?
- Mitä muita rahoituspäätöksiä ja hankkeita nostettiin esiin?
- Miten ajankohtaiset kehityshankkeet tukevat maakunnan tulevaisuutta?
- Missä vaiheessa rakennerahasto-ohjelmat ja yritystukihakemukset etenevät?
- Miten kokoukset järjestetään syksyllä – jatkuuko etätyö vai palataanko läsnätapaamisiin?
- Mitä muita asioita kokouksessa käsiteltiin?
Miten Pohjois-Karjalaan houkutellaan sairaanhoitajia ja kehitetään monikulttuurisia opintopolkuja?
Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti neljä merkittävää hanketta, joiden tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamispohjaa, työvoiman saatavuutta ja alueen kilpailukykyä. Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke sai puoltavan lausunnon 1,76 miljoonan euron EU-rahoitukselle. Tällä panostuksella Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue pyrkivät vastaamaan akuuttin hoitajapulaan koulutuksen ja rekrytoinnin keinoin.
Monikulttuuriset opintopolut -hankkeelle annettiin myös myönteinen lausunto 1,72 miljoonan euron rahoituksesta. Hankkeen hakijajoukko kattaa viisi korkeakoulua, ja sen tarkoituksena on rakentaa sujuvia koulutuspolkuja eri taustoista tuleville opiskelijoille. Kokouksessa painotettiin erityisesti tarvetta tukea maahanmuuttajien kouluttautumista ja integroitumista maakunnan työelämään.
Millä keinoilla nuorista tehdään yrittäjiä ja miten hitsauksen tuottavuusloikka toteutetaan?
Ammatiksi yrittäjä – oppia yrittäjyystaitoihin -hankkeelle myönnettiin puoltava lausunto 526 698 euron EU-rahoitukselle. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sekä Karelia-ammattikorkeakoulun hanke tähtää nuorten yrittäjyysosaamisen kasvattamiseen ja uusien yritysten syntymiseen alueella. Kokouksessa korostettiin, että yrittäjyys on keskeinen osa maakunnan elinvoimaa.
Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn kasvattamiseksi HitLeap – Hitsauksen tuottavuusloikka -hankkeelle annettiin myönteinen lausunto 733 403 euron rahoituksesta. Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä hanke tähtää hitsausalan tuottavuuden nostoon modernien oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen avulla.
Mitä muita rahoituspäätöksiä ja hankkeita nostettiin esiin?
Kokouksessa merkittiin tiedoksi useita sihteeristön käsittelemää hanketta, jotka ovat saaneet myönteisen rahoituspäätöksen Etelä-Savon ELY-keskukselta. Näiden joukossa ovat Tulevaisuuden työkyky -hanke (494 440 €), TUO-hanke turvallisuusalan osaajien koulutukseen (84 855 €), LVISKA-hanke energiatehokkuuteen (137 090 €), Osaamista ja työvoimaa kiertotalouteen -hanke (491 963 €), MATKO-hanke matalan kynnyksen koulutukseen maahanmuuttajille (121 584 €) sekä CUDIS-hanke kulttuurisiin ja digitaalisiin taitoihin kansainvälisessä työelämässä (433 502 €).
Yritysten muutoskyvykkyyden parantaminen -hankkeelle hyväksyttiin lisärahoitus (255 917 €). Kahdelle hankkeelle valmisteltiin kielteinen päätös: Uusiutuvan energiantuotannon pilotin kehitys- ja investointihanke sekä Kimppakyydissä yrittäjyyteen eivät tällä kertaa saaneet tukea. Lisäksi Luovan alan kilpailuedellytysten vahvistaminen -hankkeen valmistelu etenee myönteisessä hengessä.
Miten ajankohtaiset kehityshankkeet tukevat maakunnan tulevaisuutta?
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen sekä aluekehitysjohtaja Eira Varis toivat esiin Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman etenemisen sekä painotukset digitalisaatioon, koulutukseen ja monikulttuurisuuteen. Esitellyissä hankkeissa korostui tarve varmistaa osaavan työvoiman saatavuus sekä tukea nuorten ja maahanmuuttajien integroitumista osaksi maakunnan elinkeinoelämää.
Kokouksessa käytiin laajaa keskustelua siitä, miten yhteistyötä eri sektoreiden välillä voidaan kehittää entistä vaikuttavammaksi – tavoitteena on saada jokainen euro hyödyttämään mahdollisimman laajasti koko aluetta.
Missä vaiheessa rakennerahasto-ohjelmat ja yritystukihakemukset etenevät?
Kokouksessa merkittiin tiedoksi Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman vuosikertomus sekä JTF-hakemusten tilanne. Lisäksi käytiin läpi EAKR-yritystukihakemusten vastaanotto- ja päätöstilastot huhti-toukokuulta. Kaikki tiedot löytyvät MYR-Teamsista jäsenille.
ELY-keskuksen rahoitushaut sekä niihin liittyvät infotilaisuudet ovat käynnissä, mikä mahdollistaa uusien hankkeiden valmistelun syksylle. Tämä luo pohjan tuleville investoinneille ja kehityshankkeille.
Miten kokoukset järjestetään syksyllä – jatkuuko etätyö vai palataanko läsnätapaamisiin?
Syyskaudella kokoukset järjestetään pääosin Teams-etänä: torstaina 14.9., torstaina 26.10. sekä perjantaina 15.12., jolloin kokoonnutaan läsnä Joensuussa. Itä-Suomen MYRien yhteiskokous pidetään Varkaudessa marraskuussa. Kaikki kokoukset alkavat klo 9.00, mikä mahdollistaa laajan osallistujajoukon mukanaolon myös laajoilta alueilta.
Mitä muita asioita kokouksessa käsiteltiin?
Lopuksi keskusteltiin eri toimijoiden aloitteista sekä mahdollisuuksista tehostaa resurssien käyttöä maakunnan kehittämisessä. Vaikka varsinaisia päätöksiä ei pykälässä tehty, keskustelu osoitti vahvaa sitoutumista yhteistyöhön ja jatkuvaan kehittämiseen – tavoitteena on pitää Pohjois-Karjala mukana valtakunnallisessa kasvussa.
