Yhteenveto
- Miten EU-ohjelmat ja kehityshankkeet muuttavat maakunnan arkea?
- Mitkä hankkeet saivat vihreää valoa ja mitä niillä tavoitellaan?
- Mihin uusi rahoitus kohdistuu ja ketkä siitä hyötyvät?
- Miten rahoitushaku etenee ja kuka voi hyötyä jatkossa?
- Miten kokoukset jatkuvat tulevana vuonna?
- Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Miten EU-ohjelmat ja kehityshankkeet muuttavat maakunnan arkea?
Kokouksessa kuultiin maakuntajohtaja Markus Hirvosen ajankohtaiskatsaus sekä aluekehitysjohtaja Eira Variksen tilannekatsaus Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmasta. Hankejohtaja Sari Kaasinen esitteli European Region of Gastronomy -hankkeen, joka nostaa maakunnan ruokakulttuurin kansainväliseen valokeilaan – tavoitteena on hyödyntää alueen gastronomisia vahvuuksia elinvoiman ja matkailun kasvattamiseksi. Lisäksi EU-ohjelmapäällikkö Tuija Astikainen avasi yhteistyöryhmän roolia ohjelmien toteuttajana.
Joensuun kaupungin Innokaupunki-hanke tuotiin esiin Business Joensuu Oy:n palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsän toimesta. Hankkeessa panostetaan innovaatioihin ja elinkeinoelämän uudistumiseen. Kaikki esitykset merkittiin tiedoksi – tämä alleviivaa maakunnan sitoutumista laajaan kehitystyöhön, jossa hyödynnetään EU-rahoitusta monipuolisesti.
Mitkä hankkeet saivat vihreää valoa ja mitä niillä tavoitellaan?
Yhteistyöryhmä antoi puoltavat lausunnot useille hankkeille, jotka hakevat merkittäviä EU-tukia:
- Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React Itä-Suomi): Kokonaiskustannus 822 926 euroa, josta haettu rahoitus 288 000 euroa. Tavoitteena on parantaa yritysten sopeutumiskykyä muutoksiin, edistää vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.
- ICT Hub Joensuu -kasvuohjelma: Kokonaiskustannus 710 078 euroa, haettu rahoitus 532 559 euroa. Ohjelma tähtää Joensuun IT-sektorin kasvun vauhdittamiseen.
- Innokaupunki Joensuu (ryhmähanke), Puu-TKI kehittämishanke sekä Puu-TKI investointihanke: Nämä kolme ryhmähanketta hakevat yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Ne liittyvät osaamisen vahvistamiseen, puurakentamisen tutkimukseen ja investointeihin.
Päätökset perustuivat siihen, että hankkeet tukevat alueen kestävää kasvua, elinkeinoelämän uudistumista sekä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Esteelliset jäsenet poistuivat asian käsittelyn ajaksi varmistaen päätöksenteon puolueettomuuden.
Mihin uusi rahoitus kohdistuu ja ketkä siitä hyötyvät?
Kokouksessa merkittiin tiedoksi useita myönteisiä rahoituspäätöksiä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kautta:
- Luontoavusteiset palvelut hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tukena: Rahoitusta yhteensä 401 220 euroa (ELY:n osuus 160 488 €) – panostus hyvinvointipalveluihin.
- Latvavesiltä osaksi Saimaan matkailu- ja satamaverkostoa: Kokonaisrahoitus nousi lisärahoituksen myötä 382 800 euroon – matkailuinfrastruktuuri vahvistuu.
- Taidolla töihin 2020–2022: Yhteissumma nousi lisärahoituksen jälkeen 415 312 euroon – tukea työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen.
- Turvallisuusalan koulutuskeskittymä, Ilmastokaupunki Joensuu 2025, Puhoksen teollisuusalueen liikennejärjestelmän kehittäminen, Joensuun asemanseudun saavutettavuus sekä Digitaalinen Joensuu 3.0: Kaikki nämä hankkeet saivat myönteisen rahoituspäätöksen – panostukset ulottuvat koulutuksesta ilmastotyöhön ja liikenneverkkoihin.
Sen sijaan DigiMetsäKoulutus-hanke jäi ilman rahoitusta.
Miten rahoitushaku etenee ja kuka voi hyötyä jatkossa?
Kokouksessa käytiin läpi kaikki syksyn aikana ESR+ ja EAKR -haussa jätetyt hakemukset sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kertakorvaushankehakuun saapuneet hakemukset. Lisäksi esiteltiin EAKR-yritystukihakemusten tilanne lokakuulta sekä marraskuulta. Päätöksenä oli merkitä kaikki tiedot hakemuksista ja myönnetyistä yritystuista tiedoksi.
Tämä käytäntö lisää avoimuutta: kaikki kiinnostuneet voivat seurata rahoitushaut ja päätökset osoitteesta www.rakennerahastot.fi/ita-suomi. Yritykset ja yhteisöt pysyvät näin kartalla tulevista mahdollisuuksista hakea EU-rahoitusta omiin kehityshankkeisiinsa.
Miten kokoukset jatkuvat tulevana vuonna?
Yhteistyöryhmä päätti kevään kokousaikatauluista: seuraavat kokoukset järjestetään helmikuussa, huhtikuussa sekä kesäkuussa. Helmikuun ja huhtikuun kokoukset toteutetaan hybridimallilla (paikan päällä tai etänä), kun taas kesäkuun kokous pidetään läsnäolotilaisuutena. Tämä järjestely mahdollistaa laajan osallistumisen – myös niille, jotka eivät pääse paikan päälle.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kokous päättyi virallisesti klo 11.19 kaikkien asioiden käsittelyn jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmän työ jatkuu tiiviinä: uudet hankkeet valmistellaan seuraaviin kokouksiin, joissa päätetään jälleen kymmenien tuhansien eurojen suuntaamisesta Pohjois-Karjalan tulevaisuuden rakentamiseen.
