Yhteenveto
- Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valittiin kaudelle 2025–2029
- Maakuntahallituksen kertomus vuosilta 2021–2025 hyväksyttiin
- Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus käsiteltiin
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valittiin kaudelle 2025–2029
Kokouksessa päätettiin Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston kokoonpanosta vuosille 2025–2029. Valtuustoon valittiin 53 jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet, perustuen jäsenkuntien asukaslukuun ja vaalituloksiin. Joensuu sai 23 paikkaa, Kontiolahti 5, Liperi 4, Rääkkylä 1, Nurmes 3, Outokumpu 2, Polvijärvi 2, Tohmajärvi 2, Kitee 3, Lieksa 3 ja Heinävesi 1. Jäsenmäärä määräytyy yhden edustajan per alkava 3 500 asukasta mukaan.
Poliittinen jakauma muodostui seuraavasti: Keskusta 17, SDP 16, Kokoomus 7, Vasemmisto 4, Perussuomalaiset 4, Vihreät 3 ja Kristillisdemokraatit 2. Varajäseniksi nimettiin myös pienempiä ryhmiä edustavia henkilöitä. Sukupuolten tasa-arvo täyttyy: molempia sukupuolia on vähintään 22 jäsentä edustettuna varsinaisissa ja varajäsenissä.
Valinnat pohjautuvat piirijärjestöjen neuvottelutulokseen. Kontiolahden varajäseneksi valittiin Mervi Karjunen Tiina Nesterisen tilalle kotikunnan vaihdoksen vuoksi. Liperin varajäsenen nimi vahvistettiin oikeaksi. Lopullinen kokoonpano hyväksyttiin yksimielisesti.
Maakuntahallituksen kertomus vuosilta 2021–2025 hyväksyttiin
Kokous hyväksyi maakuntahallituksen kertomuksen toiminnasta vuosilta 2021–2025. Kertomuksessa tuotiin esiin aluekehityksen keskeiset toimenpiteet: maakuntaohjelman POKAT 2025 toteutus, kestävän kehityksen ja ilmastokestävyyden strategiat sekä liikennejärjestelmän kehittäminen.
Aluekehitystyön rahoitus perustui pääosin EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (Uusiutuva ja Osaava Suomi, Interreg), joiden lisäksi kansallista AKKE-rahoitusta saatiin. Valtion rahoitus väheni merkittävästi säästösyistä. Maakuntakaavoituksessa hyväksyttiin Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 sekä Heinäveden osa-alue- ja energia- ja maisemakysymysten vaihemaakuntakaavat.
Ilmasto- ja energiaohjelma tähtää maakunnan asemaan ilmastokestävyyden edelläkävijänä vuoteen 2030 mennessä. Käynnissä ovat muun muassa Ilmastokestävä Pohjois-Karjala -hanke sekä kansainväliset ESR-hankkeet. Huhtikuussa valmistui ilmastonmuutoksen sopeutumisen tiekartta kunnille.
Liikennejärjestelmän kehittämisessä painopisteenä on saavutettavuuden parantaminen vuoteen 2040 ulottuvalla päivityksellä sekä Fingridin kantaverkon rakentamisen vauhdittaminen. Hallinnon puolella digitaalisten työvälineiden käyttö vakiintui ja laajakaistarakentamista tuettiin hanketoiminnan avulla. Talous pysyi vakaana kustannuspaineista huolimatta.
Maakuntahallitus esitti kertomuksen tiedoksi; kokous merkitsi sen yksimielisesti tiedoksi.
Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus käsiteltiin
Kokous merkitsi tiedoksi maakuntajohtaja Markus Hirvosen katsauksen maakuntaliiton toiminnan ajankohtaiseen tilanteeseen. Katsauksessa käytiin läpi taloudellisia näkymiä sekä toiminnan painopisteitä ilman uusia rahoituspäätöksiä tai muutoksia resursointiin. Keskusteluissa korostuivat strategiset tavoitteet ja tulevat painopistealueet.
