31.8.2026 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Maakuntahallitus: Pohjois-Karjala käynnistää maakuntakaavan uudistamisen vuoteen 2045

Yhteenveto

  • Yhteistoimintaneuvottelut yhden työntekijän tehtävästä
  • Vuoden 2027 talousarvion valmistelulle annettiin suuntaa
  • Lausunto uudesta alueidenkäyttölaista hyväksyttiin
  • PIONEER-hankkeen laajentamista ei käsitelty
  • Uuden maakuntakaavan laatiminen käynnistyy
  • Matkailijaveroa vastustava lausunto hyväksyttiin
  • Väylävirastolle esitetään lisää tie- ja ratainvestointien suunnittelua Itä-Suomeen
  • Ennallistamissuunnitelmasta annettava lausunto hyväksyttiin
  • Av-tuotantokannustimen käsittelyperiaatteet merkittiin tiedoksi

Yhteistoimintaneuvottelut yhden työntekijän tehtävästä

Maakuntahallitus päätti yksimielisesti aloittaa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut yhden työntekijän tehtävän tilanteesta. Maakuntajohtaja ja vt. hallinto- ja talousjohtaja valtuutettiin valmistelemaan neuvotteluesitys ja käymään neuvottelut työntekijän kanssa.

Vuoden 2027 talousarvion valmistelulle annettiin suuntaa

Maakuntahallitus kävi evästyskeskustelun vuosien 2027–2029 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2027 talousarvion valmistelusta. Kokouksessa ei tehty määrärahapäätöksiä.

Lausunto uudesta alueidenkäyttölaista hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti ympäristövaliokunnalle annettavan lausunnon hallituksen esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi ja siihen liittyvistä lakimuutoksista.

Lausunnossa vastustetaan kaavatasojen työnjaon sekoittamista ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksen heikentämistä. Maakuntaliitto pitää ongelmallisena erityisesti sitä, että maakuntakaavan oikeusvaikutus muutettaisiin muodosta ”on ohjeena” muotoon ”on otettava huomioon”. Lausunnon mukaan muutos voisi heikentää alueellisen päätöksenteon merkitystä ja hidastaa hankkeita uuden oikeuskäytännön muodostuessa.

Maakuntaliitto vaatii siirtymäsäännöksiä voimassa olevien kaavojen hallittuun yhteensovittamiseen uuden lainsäädännön kanssa. Lausunnossa arvostellaan myös ehdotettua pakkokaavoitusmenettelyä, tuulivoiman 1,25 kilometrin etäisyysvaatimusta, maanomistajan suostumusvaatimusta sekä luonnonsuojelu- ja metsätalousalueita koskevia kirjauksia.

PIONEER-hankkeen laajentamista ei käsitelty

PIONEER-hankkeen laajentamista koskeva asia poistettiin esityslistalta ennen kokousta, joten maakuntahallitus ei tehnyt päätöstä maakuntaliiton mahdollisesta laajemmasta toteutusvastuusta, EU:n cascade-rahoituksen välittämisestä tai tulevaisuusrahaston rahoituksesta.

Valmistellussa vaihtoehdossa hankkeen kokonaisbudjetti olisi ollut 835 522 euroa, josta alueen TKI-organisaatioille ja yrityksille välitettävän cascade-rahoituksen osuus olisi ollut 650 000 euroa. Maakuntaliiton omarahoitusosuudeksi oli arvioitu viiden vuoden aikana 126 155 euroa Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta. Asian valmistelussa oli vielä avoimia kysymyksiä valtiontukisääntelystä ja tarvittavasta erillissopimuksesta.

Uuden maakuntakaavan laatiminen käynnistyy

Maakuntahallitus päätti käynnistää koko Pohjois-Karjalaa koskevan maakuntakaavan 2045 laatimisen. Kaava kattaa maakunnan 13 kuntaa ja kokoaa neljän voimassa olevan maakuntakaavan tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyväksytty uusi kaava kumoaa maakuntakaavan 2040, sen 1. vaihemaakuntakaavan, Heinäveden osa-aluemaakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan.

Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen sekä raporttiluonnoksen Maakuntakaavan lähtökohdat ja alustavat tavoitteet. Asiakirjoista pyydetään lausunnot, ja asukkaat, maanomistajat, kunnat, viranomaiset, yritykset ja muut osalliset voivat antaa palautetta kaavatyön alkuvaiheessa. Maakuntaliiton toimisto valtuutettiin tekemään asiakirjoihin tarvittavat tekniset korjaukset.

Kaavassa painotetaan aiempaa yleispiirteisempää ja strategisempaa ohjausta. Tarkasteltavia teemoja ovat muun muassa työpaikka- ja teollisuusalueet, kaupan kehitys, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, luonnonsuojelu, matkailu, virkistys, turvallisuustoiminnot sekä energiaverkko. Tavoitteena on kasvattaa maakunnan työpaikkojen määrä noin 61 000:sta 67 000:een.

Liikenteessä tarkastellaan erityisesti valtatie 6:n, Karjalan radan, Joensuun lentoaseman ja Saimaan syväväylän muodostamaa Kuutoskäytävää. Kaavatyössä arvioidaan myös tie-, raide-, lento- ja vesiliikenteen yhteyksiä, logistisia solmupisteitä, rajanylityspaikkoja sekä sähköverkon tarpeita. Selvitettäviin energiayhteyksiin kuuluu muun muassa Imatran ja Joensuun välinen mahdollinen 400 kilovoltin sähkönsiirtoyhteys.

Luonnon osalta päivitetään suojelualueverkostoa, selvitetään luonnon monimuotoisuuden ydinalueita ja ekologisia yhteyksiä sekä tarkistetaan esimerkiksi saimaannorpan pesimäalueita. Kaavassa arvioidaan myös matkailu- ja virkistysverkostoa, mahdollisuutta laajentaa Hiidenportin kansallispuistoa Pohjois-Karjalan puolelle sekä ampumaratojen, puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen alueita.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään syksyllä 2026. Kaavaluonnos on tavoitteena asettaa nähtäville vuonna 2027, kaavaehdotus valmistella vuosina 2027–2028 ja kaava viedä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa 2028.

Matkailijaveroa vastustava lausunto hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti lausunnon matkailijaverolainsäädännön luonnoksesta. Maakuntaliitto vastustaa alueellisen matkailijaveron käyttöönottoa ja katsoo, ettei vero ole Pohjois-Karjalassa ajankohtainen tai edistettävä toimenpide.

Esityksessä kunnille annettaisiin vapaaehtoinen mahdollisuus periä majoituksesta 2–5 prosentin vero majoituksen arvonlisäverottomasta hinnasta. Vero tilitettäisiin kunnalle, ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2028 alusta.

Maakuntaliitto perustelee kantaansa Pohjois-Karjalan matkailun kotimaisuudella, hintaherkkyydellä ja luontopohjaisuudella. Lausunnon mukaan lisämaksu voisi heikentää kysyntää ja alueen hintakilpailukykyä sekä lisätä erityisesti mikro- ja pienyritysten hallinnollista taakkaa.

Väylävirastolle esitetään lisää tie- ja ratainvestointien suunnittelua Itä-Suomeen

Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti Väylävirastolle annettavan lausunnon vuosien 2026–2034 investointi- ja suunnitteluohjelmista sekä perusväylänpidon suunnitelmasta.

Lausunnossa katsotaan, ettei perusväylänpidon rahoitus riitä pysäyttämään korjausvelan kasvua. Maakuntaliitto esittää lisää tie- ja ratasuunnittelukohteita Itä-Suomeen sekä Karjalan ja Savon ratojen kokonaisvaltaisen kehittämisen suunnittelua. Tavoitteiksi esitetään ratojen välityskyvyn parantamista, henkilöliikenteen nopeuttamista 200 kilometriin tunnissa ja tavaraliikenteen häiriöherkkyyden vähentämistä.

Maakuntaliitto esittää suunnittelukohteiksi muun muassa Joensuu–Kontiomäki-rataa, Joensuu–Varkaus–Pieksämäki-radan sähköistystä, valtatie 9:n Outokummun Kuusjärven kohtaa sekä valtatie 6:n Joensuun Raatekankaan ja Kontiolahden Uuron välistä keskikaiteista 2+2-tietä. Seuraavaan investointiohjelmaan esitetään lisäksi Karjalan radan Imatra–Joensuu-välin kehittämistä, Joensuu–Uimaharju-rataosuuden sähköistämistä, valtatie 9:n Välikangas–Honkalampi-hanketta ja valtatie 6:n Onkamo–Honkavaara-välin parantamista.

Ennallistamissuunnitelmasta annettava lausunto hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle annettavan lausunnon Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta.

Maakuntaliitto pitää ennallistamista merkittävänä keinona parantaa luonnon tilaa, vesistöjä, virkistysmahdollisuuksia ja yhteiskunnan säänkestävyyttä. Pohjois-Karjalan kannalta keskeisinä pidetään suoluontotyyppien ja metsien ennallistamista. Lausunnossa korostetaan, että kohteita on valittava vaikuttavuuden perusteella ja että yksityisten maanomistajien osallistumisen tulee säilyä vapaaehtoisena. Suojelusta ja ennallistamistoimista tulee maksaa korvauksia.

Av-tuotantokannustimen käsittelyperiaatteet merkittiin tiedoksi

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi av-tuotantokannustinhakemusten käsittelyperiaatteet. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston harkinnanvaraista kannustinta ei myönnetä tuotannoille, joilla on venäläisiä kytköksiä.

Hakemuksissa arvioidaan tuotannon rahoitusta, yhteistyökumppaneita ja tiedossa olevia levityssuunnitelmia. Kannustinta ei myönnetä, jos tuotannossa on venäläistä rahoitusta tai venäläisiä osatuottajia tai jos levitystä Venäjällä suunnitellaan. Maakuntaliitto noudattaa käsittelyssä EU:n yleistä pakotelinjausta.