Yhteenveto
- Heinäveden maakuntakaava 2040 yhdistää alueet ja tukee elinvoimaa
- Taloussuunnitelma ja budjetti: maksuosuudet ennallaan, panostus elinvoimaan jatkuu
- Virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi lisää joustavuutta henkilöstöhallintoon
- Luottamushenkilömuutokset: Kontiokorpi ja Koskinen jättävät hallituksen tehtävät – uudet jäsenet nimettiin
Heinäveden maakuntakaava 2040 yhdistää alueet ja tukee elinvoimaa
Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Heinäveden osa-aluetta koskevan maakuntakaavan osaksi maakuntakaavaa 2040. Päätös on historiallinen, sillä Heinävesi siirtyi Pohjois-Karjalan maakuntaan vuonna 2021 oltuaan aiemmin osa Etelä-Savoa. Nyt hyväksytty kaava yhtenäistää alueen maankäytön suunnittelun ja kumoaa kaikki Etelä-Savon aikaiset kaavamerkinnät Heinävedellä.
Kaavaprosessi käynnistyi keväällä 2021 ja siihen osallistui laajasti sidosryhmiä sekä asiantuntijoita. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla, joiden pohjalta tehtiin tarkennuksia. Lopullisessa kaavassa painotetaan erityisesti liikenneverkkojen, kulttuuriympäristöjen ja luonnonvarojen huomioimista sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita.
Kaavan hyväksyminen mahdollistaa taloudellisten resurssien suuntaamisen Heinäveden kehittämiseen – erityisesti infrastruktuurin parantamiseen ja elinkeinoelämän tukemiseen. Päätöksellä tuetaan alueen vetovoimaa ja Pohjois-Karjalan kilpailukykyä sekä selkeytetään maankäytön tavoitteita vuoteen 2040 asti.
Taloussuunnitelma ja budjetti: maksuosuudet ennallaan, panostus elinvoimaan jatkuu
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2026 sekä vuoden 2024 talousarvion. Suunnitelmassa linjataan maakunnan kehittämisen strategiset tavoitteet: osallistava ohjelmatyö, kestävä alueidenkäyttö, vaikuttava edunvalvonta ja maakunnallinen yhteistyö. Erityisiä painopisteitä ovat elinvoiman vahvistaminen, liikennejärjestelmän kehittäminen ja kulttuuritoiminta.
Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät vuodesta 2023 tuttuun tapaan neljässä miljoonassa eurossa. Maksuosuudet perustuvat viimeksi vahvistettuihin verotuloihin eikä niihin tehty muutoksia, vaikka yksi kunta esitti alennusta. Maakuntaliitto on sopeuttanut toimintaansa vuodesta 2015 lähtien ja onnistunut hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä taloudellisista haasteista huolimatta.
Keskusteluissa nousi esiin myös ehdotuksia kumulatiivisen ylijäämän vähentämisestä, mutta hallitus suhtautui varauksella riskienhallinnan vuoksi. Maakuntaliiton toimisto sai valtuudet tehdä teknisluonteisia muutoksia suunnitelmaan tarvittaessa.
Virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi lisää joustavuutta henkilöstöhallintoon
Valtuusto antoi maakuntahallitukselle laajemmat valtuudet muuttaa virkasuhteita työsuhteiksi tarpeen mukaan organisaation kehittämiseksi. Muutoksen taustalla ovat työmarkkinoiden muutokset sekä tarve lisätä joustavuutta henkilöstöhallinnossa ja parantaa työhyvinvointia. Päätös astuu voimaan vuoden 2024 alusta.
Muutoksella varmistetaan, että maakuntaliitto pystyy houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä ja mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin ilman, että työntekijöiden oikeudet tai työehdot vaarantuvat.
Luottamushenkilömuutokset: Kontiokorpi ja Koskinen jättävät hallituksen tehtävät – uudet jäsenet nimettiin
Valtuusto myönsi Anniina Kontiokorvelle eron maakuntahallituksen jäsenyydestä hänen omasta pyynnöstään. Hänen tilalleen nimitettiin Krista Mikkonen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi yksimielisesti. Sari Koskisen eronpyyntö varajäsenyydestä hyväksyttiin myös yksimielisesti, ja hänen tilalleen varajäseneksi nimettiin Anniina Kontiokorpi.
Päätökset tehtiin kuntalain mukaisesti ilman vastalauseita. Muutokset takaavat hallituksen jatkuvuuden ja toimintakyvyn.
