26.8.2024 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Maakuntahallitus: Itäisen Suomen kehitys, energiahankkeet ja talouden seuranta vahvasti esillä – päätöksissä painoa alueen tulevaisuudelle

Yhteenveto

  • Itäisen Suomen kehitystyö etenee laajassa yhteistyössä
  • Ajankohtaisten asioiden katsauksessa painotuksia rahoitukseen ja yhteistyöhön
  • Projektirahoitukset ja viranhaltijapäätökset mahdollistavat kehityshankkeiden jatkumisen
  • Itä-Suomen maakuntaohjelmien arviointi nosti esiin osaajapulan ja vihreän siirtymän tarpeet
  • POKAT2029-ohjelman ohjausryhmään nimettiin maakuntahallituksen edustajat
  • Aurinkovoimapuiston kaavalausunto tukee uusiutuvan energian kasvua
  • Ympäristölupamenettelyjen sujuvoittamista kannatetaan – lausunto Lupa- ja valvontavirastosta annettiin
  • Aluehallintouudistuksen lausunnossa painotettiin alueellista asiantuntemusta ja Joensuun roolia
  • Talousarvion toteumassa poikkeamia tuotoissa ja palkkamenoissa – seuranta tehostuu
  • Tulevien vuosien taloussuunnitelman valmistelu käynnissä aikataulun mukaisesti
  • Kokouksessa ei muita asioita – päätökset pysyvät ennallaan

Itäisen Suomen kehitystyö etenee laajassa yhteistyössä

Kokouksessa käsiteltiin Itäisen Suomen valmisteluryhmän tilannekatsausta. Valmisteluryhmän tavoitteena on edistää itäisen Suomen kehitystä erityisesti talouskasvun, elinvoiman, investointien, osaamisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Työtä johtaa valtioneuvosto, mukana maakuntajohtajat kuudesta maakunnasta sekä ministeriöiden edustajat. Toimenpiteet painottuvat kestävään kasvuun, puhtaan energian hyödyntämiseen, matkailun vetovoimaan, osaavan työvoiman saantiin, huoltovarmuuteen sekä saavutettavuuteen fyysisesti ja digitaalisesti. Ohjelmaehdotukset valmistuvat vuoden 2024 loppuun mennessä ja niitä seurataan hallituksen tasolla säännöllisesti. Maakuntahallitus merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi yksimielisesti osoittaen tukensa kehittämistyölle.

Ajankohtaisten asioiden katsauksessa painotuksia rahoitukseen ja yhteistyöhön

Maakuntajohtaja Markus Hirvonen esitteli ajankohtaiskatsauksen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tilanteeseen. Katsauksessa korostui alueen taloudellinen tilanne, käynnissä olevat hankkeet sekä tarve tiivistää yhteistyötä muiden maakuntien ja sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin rahoituslähteisiin ja tulevaisuuden näkymiin, jotta alueen kilpailukyky säilyy. Hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi yksimielisesti.

Projektirahoitukset ja viranhaltijapäätökset mahdollistavat kehityshankkeiden jatkumisen

Maakuntahallitus käsitteli EAKR- ja JTF-rahoitteisten projektien päätökset sekä niihin liittyvät lausunnot ohjelmakaudelta 2021–2027. Esillä olivat muun muassa Ebeam-projektin investointi Itä-Suomen yliopiston elektroniseen sädekirjoittimeen, Business Joensuun vetytalouden liiketoimintamahdollisuudet, sote-alan kestävät palvelut Karelia-ammattikorkeakoulussa sekä metsänkasvatuksen monitavoitteiset hakkuut Luonnonvarakeskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyönä. Lisäksi hyväksyttiin maksatuspäätöksiä aiempien ohjelmakausien projekteista, kuten SieniHarvesteri-hankkeesta. Hallitus ei ottanut viranhaltijapäätöksiä käsiteltäväkseen, mikä mahdollistaa projektien etenemisen suunnitellusti.

Itä-Suomen maakuntaohjelmien arviointi nosti esiin osaajapulan ja vihreän siirtymän tarpeet

Maakuntahallitus käsitteli arviointiraportin Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmista vuosille 2022–2025. Arvioinnissa todettiin ohjelmien reagoineen osittain onnistuneesti muutoksiin, mutta esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota on vaikeuttanut Pohjois-Karjalan kehittämistä. Osaavan työvoiman saatavuus, energiamurros ja saavutettavuus nousivat keskeisiksi haasteiksi. Rahoitusta on kohdennettu pääosin oikein (113 miljoonaa euroa 309 hankkeeseen), mutta toivottiin pitkäjänteisyyttä ja rohkeampia kokeiluja. Hallitus hyväksyi raportin suosituksineen – painopisteet tulee tarkistaa säännöllisesti ja vihreään siirtymään panostaa enemmän. Lisäksi digitaalisten osallistumismenetelmien lisääminen ohjelmatyöhön nähtiin tärkeänä.

POKAT2029-ohjelman ohjausryhmään nimettiin maakuntahallituksen edustajat

Maakuntahallitus nimesi jäsenet Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT2029 valmistelun ohjausryhmään: Birgitta Muukkonen (varalla Krista Mikkonen), Helena Pakarinen (varalla Timo Puustinen) sekä Esko Saastamoinen (varalla Aulikki Sihvonen). Ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa ohjelman laadinta vuosille 2026–2029 yhdessä maakuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Työ käynnistyy syyskuussa 2024 ja jatkuu ohjelman hyväksyntään asti.

Aurinkovoimapuiston kaavalausunto tukee uusiutuvan energian kasvua

Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon Juuan Vuokon aurinkovoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta ilman huomautuksia. Kaavahanke mahdollistaa noin 50 MWp:n aurinkovoimalan rakentamisen yksityisille maille Juuan kirkonkylän pohjoispuolelle – suunnittelualue kattaa 78 hehtaaria, josta suurin osa on peltoa tai metsää. Maakuntaliitto piti kaavaluonnosta perusteltuna eikä nähnyt estettä hankkeen etenemiselle, koska se ei ulotu peltobiotalouden ydinalueille tai arvokkaille maisema-alueille. Lausunnossa korostettiin puhtaan energian merkitystä alueelle.

Ympäristölupamenettelyjen sujuvoittamista kannatetaan – lausunto Lupa- ja valvontavirastosta annettiin

Hallitus hyväksyi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä siihen liittyvistä laeista. Lausunnossa kannatettiin lupamenettelyjen sujuvoittamista ja ennakoitavuuden parantamista, mutta varoitettiin lisäämästä viranomaisille uusia resursseja vaativia velvoitteita. Natura-hankkeiden arviointiajan lyhentämistä pidettiin hyvänä ratkaisuna kaavoituksen nopeuttamiseksi. Lisäksi esitettiin pykälään 17 § vaatimus kuulla kuntia ja maakuntaliittoja merkittävissä hankkeissa.

Aluehallintouudistuksen lausunnossa painotettiin alueellista asiantuntemusta ja Joensuun roolia

Maakuntahallitus antoi lausunnon valtion aluehallintouudistusta koskevasta lainsäädäntöesityksestä korostaen alueellisen asiantuntemuksen säilyttämistä sekä uusien viranomaisten toimipisteverkoston kattavuutta. Lausunnossa esitettiin Joensuuta Lupa- ja valvontaviraston päätoimipaikaksi signaalina itäisen Suomen kehittämisestä. Elinvoimakeskusten roolin selkeyttäminen suhteessa maakuntaliittoihin sekä EU-rahoitustehtävien siirto elinvoimakeskuksille nähtiin myös tärkeänä.

Talousarvion toteumassa poikkeamia tuotoissa ja palkkamenoissa – seuranta tehostuu

Talousarvion toteumaraportti 1.1.–30.6.2024 osoitti toimintatuottojen jääneen noin miljoona euroa alle budjetoidun erityisesti myynti- ja maksutuottojen osalta (66,7 % toteuma). Toimintakulut olivat 51,6 % budjetoidusta; erityisesti palkkamenot jäivät mataliksi henkilöstövähennysten vuoksi ja asiantuntijapalveluihin käytettiin vain viidennes budjetista. Hallitus merkitsi toteuman tiedoksi korostaen tarvetta tiiviiseen talouden seurantaan jatkossa.

Tulevien vuosien taloussuunnitelman valmistelu käynnissä aikataulun mukaisesti

Toiminta- ja taloussuunnitelman 2025–2027 sekä vuoden 2025 talousarvion valmistelu etenee liitteen mukaisen aikataulun mukaan. Hallitus kävi evästyskeskustelun suunnitelmien linjauksista ja merkitsi aikataulun tiedoksi yksimielisesti.

Kokouksessa ei muita asioita – päätökset pysyvät ennallaan

Muita käsiteltäviä asioita ei kokouksessa ollut eikä uusia päätöksiä syntynyt tältä osin.