26.8.2024 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Maakuntahallitus: Itäisen Suomen kehittämisen suunta, rahoituksen kohdentuminen ja talouden seuranta puhuttivat elokuun kokouksessa

Yhteenveto

  • Itäisen Suomen kehittämistyölle vahva tuki – valmisteluryhmän eteneminen merkittiin tiedoksi
  • Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus: rahoituslähteet ja yhteistyö keskiössä
  • Projektirahoitukset ja lausunnot: elektronisesta sädekirjoittimesta vetytalouteen
  • Itä-Suomen maakuntaohjelmien arviointi: rahoituksen kohdentuminen onnistui, mutta ketteryyttä tarvitaan lisää
  • Edustajat nimettiin POKAT2029-ohjausryhmään – ohjelmatyö alkaa syksyllä
  • Vuokon aurinkovoimapuiston kaava: uusiutuva energia etenee Juuassa
  • Lausunto ympäristöasioiden lupamenettelyjen uudistuksesta: sujuvuutta ja alueellista vaikuttamista
  • Aluehallintouudistuksen lausunto: Joensuun asemaa nostetaan – elinvoimakeskusten rooli selkeytettävä
  • Talousarvion toteuma: tuottojen alijäämä herättää huomiota – kulut pysyneet kurissa
  • Tulevien vuosien suunnittelua viedään eteenpäin – toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu käynnissä

Itäisen Suomen kehittämistyölle vahva tuki – valmisteluryhmän eteneminen merkittiin tiedoksi

Kokouksessa käsiteltiin Itäisen Suomen valmisteluryhmän tilannekatsausta, jossa korostettiin alueen taloudellisen kasvun, osaamisen kehittämisen, investointien vauhdittamisen ja työvoiman saatavuuden edistämistä. Valmisteluryhmä koostuu kuuden maakunnan johtajista ja ministeriöiden edustajista, ja sen työ tähtää Pohjoisen ja Itäisen Suomen kehittämisohjelmien laatimiseen vuoden loppuun mennessä. Painopisteet ovat kestävän kasvun vauhdittamisessa, puhtaan energian hyödyntämisessä, matkailun vetovoiman lisäämisessä, osaavan työvoiman saatavuudessa, turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamisessa sekä saavutettavuuden parantamisessa. Maakuntahallitus merkitsi tilannekatsauksen yksimielisesti tiedoksi ja osoitti näin tukensa kehittämistyölle.

Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus: rahoituslähteet ja yhteistyö keskiössä

Maakuntajohtaja Markus Hirvonen esitteli katsauksessaan alueen ajankohtaiset asiat, joissa painottuivat taloudellinen tilanne, käynnissä olevat hankkeet sekä yhteistyö muiden maakuntien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin rahoituslähteisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Katsauksessa korostettiin sidosryhmäyhteistyön merkitystä kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseksi. Maakuntahallitus merkitsi katsauksen tiedoksi yksimielisesti.

Projektirahoitukset ja lausunnot: elektronisesta sädekirjoittimesta vetytalouteen

Maakuntahallitus käsitteli viranhaltijapäätökset ja lausunnot liittyen EAKR- ja JTF-rahoitteisiin projekteihin ohjelmakaudella 2021–2027. Esillä olivat muun muassa Ebeam-projektin investointi elektroniseen sädekirjoittimeen Itä-Suomen yliopistossa, Business Joensuun vetytalouden liiketoimintamahdollisuuksien selvitys sekä sote- ja hyvinvointialan kestävien palveluiden kehittäminen. Lisäksi käsiteltiin metsänkasvatuksen monitavoitteisia hakkuut sekä SieniHarvesteri-hankkeen maksatuspäätös. Hallitus päätti yksimielisesti merkitä päätökset tiedoksi eikä ottanut niitä käsiteltäväkseen. Päätös mahdollistaa projektien suunnitellun jatkumisen ja rahoituksen käytön.

Itä-Suomen maakuntaohjelmien arviointi: rahoituksen kohdentuminen onnistui, mutta ketteryyttä tarvitaan lisää

Arviointiraportissa tarkasteltiin Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmien toteutumista vuosille 2022–2025. Ohjelmat ovat osin onnistuneet tavoitteissaan, mutta niiden sopeutuminen nopeasti muuttuviin olosuhteisiin on ollut haastavaa erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi. Pohjois-Karjalassa 113 miljoonaa euroa on kohdennettu 309 hankkeeseen vuosina 2022–2023, pääosin EU-rahoituksella. Suosituksissa korostetaan painopisteiden säännöllistä tarkastelua, panostuksia vihreään siirtymään sekä digitaalisten osallistumismenetelmien lisäämistä ohjelmatyöhön. Hallitus hyväksyi raportin suositukset sekä vahvisti maakuntien välisen yhteistyön huoltovarmuuden ja elinvoiman osalta.

Edustajat nimettiin POKAT2029-ohjausryhmään – ohjelmatyö alkaa syksyllä

Maakuntahallitus nimesi Birgitta Muukkosen (varalla Krista Mikkonen), Helena Pakarisen (varalla Timo Puustinen) ja Esko Saastamoisen (varalla Aulikki Sihvonen) Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT2029 valmistelun ohjausryhmään. Ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa ohjelman laadinnan sujuvuus vuosille 2026–2029 sekä laaja sidosryhmäyhteistyö. Työskentely alkaa syyskuussa 2024.

Vuokon aurinkovoimapuiston kaava: uusiutuva energia etenee Juuassa

Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon Vuokon aurinkovoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta Juuan kunnalle. Hanke kattaa noin 78 hehtaaria ja tavoitteena on rakentaa noin 50 MWp:n aurinkovoimapuisto yksityisten maanomistajien maille. Lausunnossa todetaan hankkeen olevan perusteltu eikä se ulotu valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai peltobiotalouden ydinalueille. Maakuntaliitto painottaa puhtaan energian edistämistä Pohjois-Karjalassa.

Lausunto ympäristöasioiden lupamenettelyjen uudistuksesta: sujuvuutta ja alueellista vaikuttamista

Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Lausunnossa kannatetaan lupamenettelyjen sujuvoittamista mutta korostetaan, ettei viranomaisille saa tulla lisäresurssitarpeita eikä selvitysvelvoitteet saa hidastaa hankkeita. Natura-arviointien aikarajan lyhentämistä pidetään hyvänä muutoksena. Lisäksi esitetään, että lausuntoja pyydetään aina myös vaikutusalueen kunnilta ja maakuntaliitoilta.

Aluehallintouudistuksen lausunto: Joensuun asemaa nostetaan – elinvoimakeskusten rooli selkeytettävä

Lausunto valtion aluehallintouudistuksesta hyväksyttiin yksimielisesti. Maakuntaliitto painottaa alueellisen asiantuntemuksen säilyttämistä sekä kattavaa toimipisteverkkoa uudistuksessa. Lupa- ja valvontaviraston päätoimipaikaksi esitetään Joensuuta konkreettisena tukena itäiselle Suomelle. Elinvoimakeskusten roolia tulee selkeyttää suhteessa maakuntaliittoihin eikä tehtäväkenttä saa päällekkäistyä; EU-rahoitustehtävät ehdotetaan siirrettäväksi elinvoimakeskuksille seuraavalla ohjelmakaudella.

Talousarvion toteuma: tuottojen alijäämä herättää huomiota – kulut pysyneet kurissa

Talousarvion toteuma tammi–kesäkuulta 2024 osoittaa toimintatuottojen jääneen budjetoidusta erityisesti myyntituottojen osalta (66,7 %), mikä aiheutti yli miljoonan euron poikkeaman talousarvioon nähden. Maksutuotoissa oli myös merkittävä alijäämä ennakoimattomien vähennysten vuoksi. Toimintakulut pysyivät maltillisina (51,6 % budjetista), erityisesti henkilöstövähennysten myötä palkkakustannukset jäivät alle budjetoidun tason. Hallitus merkitsi toteuman tiedoksi ja seuraa taloustilannetta tarkasti jatkossa.

Tulevien vuosien suunnittelua viedään eteenpäin – toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu käynnissä

Hallitus kävi evästyskeskustelun toiminta- ja taloussuunnitelman 2025–2027 sekä vuoden 2025 talousarvion valmistelusta. Liitteen aikataulu hyväksyttiin ohjaamaan jatkovalmistelua yksimielisesti.