Yhteenveto
- Maakunnan vaikuttamisen kärjet 2025 etenevät valmistelussa
- Kansainväliset hankkeet tuovat miljoonaluokan rahoituksen maakuntaan
- Aluekehittämiskeskustelut käyntiin – TEM:n ohjeistus hyväksyttiin
- Rahoituspäätös: Lieksa uuteen kasvuun -hanke saa merkittävän tuen
- Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hanke saa rahoituksen tulevaisuusrahastosta
- EU-hankerahoitushakemus CERAT: Ilmastosopeutumisen suunnitelma Pohjois-Karjalaan
- Talous toteutui ylijäämäisenä – toimintatuotot kasvoivat, kulut jäivät alle budjetin
- Maakuntajohtajan katsauksessa painotus tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin ja yhteistyöhön
- Viranhaltijapäätökset: EAKR- ja JTF-hankkeita eteenpäin – robotiikkaosaamista yrityksille
- Sidosryhmät vaativat vahvempaa yhteistyötä – kyselyn tulokset esillä
Maakunnan vaikuttamisen kärjet 2025 etenevät valmistelussa
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus jatkoi Vaikuttamisen kärjet 2025 -asiakirjan valmistelua. Syksyllä 2023 käynnistettyyn valmisteluun on kerätty 118 esitystä kunnista ja sidosryhmiltä. Asiakirjan tavoitteena on tehostaa edunvalvontaa kokoamalla ministeriökohtaisesti maakunnan tärkeimmät ajankohtaiset hankkeet, erityisesti työllisyyttä, investointeja ja kasvua tukevat kohteet. Maakunnan omassa päätösvallassa olevat, kuten EU-hankkeet, rajataan ulkopuolelle. Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi valmistelutilanteen sekä saapuneet esitykset ja kävi evästyskeskustelun jatkotyöstä. Toimisto valtuutettiin muotoilemaan kärkihankelistauksen tekstit annetun evästyksen mukaisesti. Lopullinen hyväksyminen on suunniteltu maaliskuun kokoukseen.
Kansainväliset hankkeet tuovat miljoonaluokan rahoituksen maakuntaan
Kokouksessa esiteltiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kolme keskeistä kansainvälistä EU-hanketta: RUSTIK (maaseudun kestävä siirtymä), EXPRESS (energiaomavaraisuuden kehittäminen) ja New North (liikenne- ja logistiikkajärjestelmät pohjoisessa). Näiden hankkeiden kokonaisbudjetti maakuntaliiton osalta on 0,8 miljoonaa euroa, josta peräti 94 % katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Hankkeet vahvistavat maaseudun elinvoimaa, uusiutuvan energian käyttöä ja logistiikan kehitystä sekä tukevat maakunnan tulevaisuuden investointeja. Maakuntahallitus merkitsi katsauksen yksimielisesti tiedoksi ja vahvisti sitoutumisensa kansainväliseen hanketoimintaan.
Aluekehittämiskeskustelut käyntiin – TEM:n ohjeistus hyväksyttiin
Maakuntahallitus hyväksyi Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen vuoden 2024 aluekehittämiskeskustelujen toteutuksesta. Keskusteluissa painotetaan pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaista aluekehittämispäätöstä sekä päivitettyjä maakuntaohjelmia. Pohjois-Karjala osallistuu itäisen Suomen keskusteluun huhtikuussa sekä mahdollisuuksien mukaan muihin alueellisiin tapaamisiin. Keskustelujen tavoitteena on edistää valtion ja alueen yhteistyötä sekä varmistaa Pohjois-Karjalan äänen kuuluminen valtakunnallisessa kehittämistyössä.
Rahoituspäätös: Lieksa uuteen kasvuun -hanke saa merkittävän tuen
Lieksan Kehitys Oy LieKe:n "Lieksa uuteen kasvuun (PÄRM)" -hankkeelle myönnettiin 150 000 euron AKKE-rahoitus (80 % kokonaiskustannuksista, jotka ovat 187 500 euroa). Hanke vastaa Lieksan heikentyneeseen työllisyys- ja aluetaloustilanteeseen kehittämällä yritystoiminnan kasvuedellytyksiä sekä monipuolistamalla elinkeinorakennetta erityisesti metsäbiotalouden, elintarviketeollisuuden ja matkailun aloilla. Päätös mahdollistaa uusien projektien käynnistämisen ja työpaikkojen luomisen alueella vuosina 2024–2025.
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hanke saa rahoituksen tulevaisuusrahastosta
Maakuntahallitus hyväksyi "Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030" -hankkeen kustannusarvioksi 553 738 euroa ja myönsi sille tulevaisuusrahastosta avustusta enintään 53 748 euroa (9,7 % kustannuksista). Hanke tukee maakunnan ilmastokestävyyttä, vihreää siirtymää, kiertotaloutta sekä Hinku-päästövähennystavoitteiden saavuttamista kunnissa ja yrityksissä. Lisäksi hanke edistää turpeesta luopumista energiantuotannossa sekä uusien työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä.
EU-hankerahoitushakemus CERAT: Ilmastosopeutumisen suunnitelma Pohjois-Karjalaan
Maakuntahallitus käsitteli Climate resilient Karelia (CERAT) -hankkeen rahoitushakemuksen etenemistä EU:n Pathways2Resilience-ohjelmassa. Pohjois-Karjala hakee yhdessä Etelä-Karjalan kanssa yhteensä noin 210 000 euron täysrahoitusta (Pohjois-Karjalalle osuus 110 000 euroa). Hankkeen tavoitteena on laatia konkreettinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma Pohjois-Karjalaan vuosina 2024–2025 tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Suunnitelma sisältää riskianalyysin sekä toimenpiteet, jotka viedään kuntien käytännön ilmastotyöhön.
Talous toteutui ylijäämäisenä – toimintatuotot kasvoivat, kulut jäivät alle budjetin
Vuoden 2023 talousraportin mukaan maakuntaliiton toimintatuotot olivat yhteensä noin 3,382 miljoonaa euroa eli yli budjetin (+57 500 €). Toimintakulut jäivät alle budjetoidun tason ollen noin 2,987 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluissa vakinaisten palkkamenot alittuivat mutta tilapäisten palkkojen tarve ylitti budjetoidun selvästi. Talouden toteuma merkittiin tiedoksi hallintosäännön mukaisesti.
Maakuntajohtajan katsauksessa painotus tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin ja yhteistyöhön
Maakuntajohtaja Markus Hirvosen katsauksessa esiteltiin ajankohtaisia asioita alueen taloudellisesta tilanteesta, yhteistyöstä muiden maakuntien kanssa sekä käynnissä olevista hankkeista. Erityistä huomiota annettiin tulevien EU-ohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin Pohjois-Karjalalle.
Viranhaltijapäätökset: EAKR- ja JTF-hankkeita eteenpäin – robotiikkaosaamista yrityksille
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi viranhaltijapäätökset liittyen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoittamiin projekteihin. Näihin kuuluvat muun muassa Niiralan terminaaliraiteiston kunnostus, matkailun kestävän kehityksen hanke sekä COBOT-robotiikkaosaamisen kehittäminen yritysten kanssa. Hallitus ei ottanut päätöksiä käsiteltäväkseen vaan antoi niiden edetä viranhaltijoiden päätösten mukaisesti.
Sidosryhmät vaativat vahvempaa yhteistyötä – kyselyn tulokset esillä
Sidosryhmäkyselyn tulokset osoittivat tarpeen tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä parantaa viestintää ja tiedonkulkua maakunnassa. Kyselyssä nousi esiin toive osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä päätöksentekoon sekä maakunnallisen yhteistyön kehittämisestä entistä laajemmalle pohjalle. Tulokset merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
