Yhteenveto
- Uusi palvelusopimus takaa tasavertaiset Kuntaliiton palvelut kaikille maakunnille
- Yhteistoimintaneuvottelut käyntiin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa – henkilöstövähennyksiä ei luvassa
- Maakuntajohtajan katsauksessa painopisteenä talouden kestävyys ja investointien houkuttelu
- Rahoituspäätökset EAKR- ja JTF-hankkeille mahdollistavat kehityksen jatkumisen
- Heinäveden maankäytön suunnittelu yhtenäistyy osaksi Pohjois-Karjalaa vuoteen 2040 asti
- Kantaverkon investointien puute uhkaa Pohjois-Karjalan uusiutuvan energian hankkeita
- Tuulivoimarakentamisen ohjeistus kaipaa selkeyttä maakuntakaavan rooliin ja sähköverkon ongelmien ratkaisuun
- Kansainvälisen toiminnan tiekartta avaa ovet laajoihin verkostoihin ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön
- Pohjois-Karjalan puheenjohtajuus Barentsin alueneuvostossa painottaa vihreää siirtymää, logistiikkaa ja nuorisoa
- Aluekehittämiskeskustelut yhdistävät valtion ja maakunnan tavoitteet vuodelle 2024
- Talousarvion toteuma osoittaa ylijäämää – avustukset vielä maltillisia alkuvuonna
- Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu vuosille 2024–2026 etenee hallituksen tuella
Uusi palvelusopimus takaa tasavertaiset Kuntaliiton palvelut kaikille maakunnille
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti uuden palvelusopimuksen Kuntaliiton kanssa. Uudistus muuttaa aiemmat, maakunnan koon mukaan määräytyneet maksut tasasuuriin 12 000 euron vuotuisiin maksuosuuksiin kaikille maakunnille vuodesta 2024 alkaen. Sopimuksessa määritellään Kuntaliiton tarjoamien palveluiden sisältö ja edunvalvontayhteistyö, sekä tarkennetaan laskutusperiaatteet mahdollisille lisäpalveluille. Uusi sopimus syntyi Uudenmaan liiton irtisanottua vanhan sopimuksen erimielisyyksien vuoksi. Sopimus tulee voimaan 1.1.2024 allekirjoituksen jälkeen ja on voimassa toistaiseksi.
Yhteistoimintaneuvottelut käyntiin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa – henkilöstövähennyksiä ei luvassa
Maakuntahallitus päätti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut koko Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston henkilöstöä koskien. Neuvotteluilla tavoitellaan toimiston resurssien tehokkaampaa käyttöä ja tehtävien parempaa organisointia ilman henkilöstövähennyksiä. Jokaisen viranhaltijan tehtävät ja palkkaus arvioidaan erikseen, ja olennaiset muutokset voivat vaikuttaa palkkaukseen. Neuvottelujen perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt sekä kunnallinen lainsäädäntö. Maakuntajohtaja valtuutettiin johtamaan neuvotteluja.
Maakuntajohtajan katsauksessa painopisteenä talouden kestävyys ja investointien houkuttelu
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen esitteli ajankohtaiset asiat, joissa korostui maakunnan taloudellisen kestävyyden vahvistaminen ja investointikohteena houkuttelevuuden lisääminen. Katsaus sisälsi myös tietoa käynnissä olevista hankkeista sekä yhteistyömahdollisuuksista muiden alueiden kanssa. Hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi ilman suoria taloudellisia päätöksiä.
Rahoituspäätökset EAKR- ja JTF-hankkeille mahdollistavat kehityksen jatkumisen
Maakuntahallitus hyväksyi viranhaltijoiden tekemät päätökset Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoittamista projekteista ohjelmakausilla 2014–2020 ja 2021–2027. Päätökset koskivat mm. "Tuorehake – vähästä enemmän" -projektia, "Turvallisuusalan koulutuskeskittymää", "Matkailu Goes Global" -hanketta sekä Joensuu Photonics Centeriä. Päätösten hyväksyminen mahdollistaa rahoituksen jatkumisen tärkeille aluekehityshankkeille.
Heinäveden maankäytön suunnittelu yhtenäistyy osaksi Pohjois-Karjalaa vuoteen 2040 asti
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n Heinäveden osa-alueen ehdotuksen lausunnoille asetettavaksi. Kaavaehdotuksessa yhtenäistetään Heinäveden maankäyttö osaksi Pohjois-Karjalaa, kumoten Etelä-Savon vanhat kaavamerkinnät. Merkittäviä painopisteitä ovat ranta-alueiden kehittäminen monimuotoiseen asumiseen ja virkistykseen, vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen, luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteiden huomiointi sekä liikenneverkon kehittäminen. Lausuntokierros mahdollistaa sidosryhmien ja kansalaisten osallistumisen ennen kaavan lopullista hyväksymistä.
Kantaverkon investointien puute uhkaa Pohjois-Karjalan uusiutuvan energian hankkeita
Maakuntahallitus antoi Fingrid Oyj:n kantaverkon kehittämissuunnitelmasta vuosille 2024–2033 lausunnon, jossa tuotiin esiin vakava huoli siitä, ettei Pohjois-Karjalaan ole suunniteltu kantaverkon vahvistuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Maakunta nosti esiin sähkönsiirtokapasiteetin riittämättömyyden estävän satojen megawattien tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden toteutumisen sekä vaati strategisten 400 kV-yhteyksien sisällyttämistä suunnitelmiin. Alue tavoittelee uusiutuvan energian osuuden kasvattamista 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää sähköverkon vahvistamista.
Tuulivoimarakentamisen ohjeistus kaipaa selkeyttä maakuntakaavan rooliin ja sähköverkon ongelmien ratkaisuun
Maakuntahallitus antoi ympäristöministeriölle lausunnon tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan päivitysluonnoksesta. Lausunnossa painotettiin oppaan ajantasaistamisen tarvetta, erityisesti Itä-Suomen tuulivoimapotentiaalin hyödyntämisen esteiden kuten tutka- ja sähköverkkorajoitteiden osalta. Maakuntaliitto vaati nopeita ratkaisuja näihin ongelmiin sekä maakuntakaavan ohjausvaikutuksen selkeyttämistä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa.
Kansainvälisen toiminnan tiekartta avaa ovet laajoihin verkostoihin ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön
Maakuntahallitus hyväksyi kansainvälisen toiminnan tiekartan, joka linjaa maakunnan roolin kansainvälisessä yhteistyössä, verkostoissa ja EU-ohjelmissa. Tiekartassa korostetaan matalaa osallistumiskynnystä, elinkaarimallia yhteistyölle sekä resurssien varmistamista kansainvälisiin hankkeisiin osallistumisessa. Maakunta sitoutuu jatkuvaan arviointiin siitä, milloin yhteistyötä kannattaa jatkaa tai päättää.
Pohjois-Karjalan puheenjohtajuus Barentsin alueneuvostossa painottaa vihreää siirtymää, logistiikkaa ja nuorisoa
Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuus siirtyy Pohjois-Karjalalle lokakuussa 2023 kahdeksi vuodeksi. Ohjelman kärjet ovat vihreä siirtymä, liikenne & logistiikka, ihmisten välinen yhteistyö (mm. kulttuuri, urheilu) sekä taloudellinen yhteistyö; läpileikkaavina teemoina nuoriso, saamelaiset sekä ympäristö- ja ilmastokysymykset. Ulkoministeriön tuki mahdollistaa laajojen tapahtumien järjestämisen puheenjohtajuuskaudella.
Aluekehittämiskeskustelut yhdistävät valtion ja maakunnan tavoitteet vuodelle 2024
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2024 aluekehittämiskeskustelujen käynnistämisen työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta. Keskustelujen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen valmisteluun liittyvistä tavoitteista, toimeenpanosta ja resursseista kansallisella ja maakunnallisella tasolla.
Talousarvion toteuma osoittaa ylijäämää – avustukset vielä maltillisia alkuvuonna
Talousarvion toteuma vuoden ensimmäiseltä puoliskolta osoitti toimintatuottojen ylittävän budjetoidun tason lähes miljoonalla eurolla (67 % toteuma), kun taas toimintakulut jäivät alle budjetin (noin 1,6 milj. €). Henkilöstökulut olivat merkittävä menoerä; avustustoiminta oli alkuvuonna vielä vähäistä (24 % budjetista). Maakuntahallitus hyväksyi raportin yksimielisesti.
Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu vuosille 2024–2026 etenee hallituksen tuella
Maakuntahallitus käynnisti seuraavan kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2024 talousarvion valmistelun evästyskeskustelulla ja hyväksyi aikataulun yksimielisesti. Tämä linjaa tulevien vuosien painopisteitä sekä varmistaa hallituksen sitoutumisen maakunnan talouden kehittämiseen.
