Yhteenveto
- EU-ohjelmakauden valmistelun eteneminen vaikuttaa aluekehitykseen
- REACT EU- ja EAKR-hakemukset esillä – Kiteelle investointeja, ilmastotyöhön lisää panoksia
- Joensuun ekosysteemisopimus käynnistää kestävän kaupunkikehittämisen hankkeet
- EAKR-kehittämishankehaku toi yhdeksän uutta hakemusta – panostuksia digiin ja puurakentamiseen
- Maakuntakaava 2040 etenee – turve, suot ja kulttuuriympäristö tarkasteluun
- AgroRES-hankkeen toimintasuunnitelma tukee uusiutuvaa energiaa maaseudulla
- Passpartool-hankkeen tiekartta parantaa nuorten osallisuutta innovaatioihin
- Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan sodan vaikutusten vuoksi
- Elokuvatuotannon tuki tuo kansainvälistä näkyvyyttä Pohjois-Karjalalle
- Kaksi avainhenkilöä irtisanoutui – rekrytoinnit käyntiin hallinnon jatkuvuuden turvaamiseksi
- Talousarvion toteuma osoittaa tuottojen jääneen tavoitteesta – kulujen seuranta tiukentuu
- Tulevien vuosien taloussuunnitelman valmistelu käynnistyi – kuntien lausunnot pyydetään syksyllä
- Lausunto: Yritystukien täysimääräinen tuki ei ole perusteltua – omarahoitus takaa vaikuttavuuden
- Kulttuuriperintöstrategia tarvitsee konkreettisen toimeenpanon – maakuntaliittojen rooli korostuu
- Ilmastolain muutokset: pienille kunnille riittävä tuki välttämätöntä ilmastosuunnitelmien laatimiseksi
- Maakuntajohtajan katsauksessa painopisteenä alueen elinvoima ja investoinnit
EU-ohjelmakauden valmistelun eteneminen vaikuttaa aluekehitykseen
Pohjois-Karjalan maakuntahallitus merkitsi tiedoksi EU-ohjelmakauden 2021–2027 valmistelutilanteen. Kokouksessa käytiin läpi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) valmistelua ja CAP 27 -suunnitelman etenemistä. Alueellisen JTF-suunnitelman tarkistukset toimitetaan syyskuun alkuun mennessä EU-komission kommenttien perusteella. Lisäksi käsiteltiin CBC-ulkorajaohjelmien rahoituksen siirtoa, jonka toteutuminen vaatii muutoksia EU-lainsäädäntöön. Maakuntaliitto on myös antanut lausunnon maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista. Päätös mahdollistaa jatkokeskustelut ja ohjaa alueellisia kehittämistoimia.
REACT EU- ja EAKR-hakemukset esillä – Kiteelle investointeja, ilmastotyöhön lisää panoksia
Kokouksessa käsiteltiin Kiteen Aimo Investointihanketta sekä Ilmastokestävä Pohjois-Karjala -hakemusta osana jatkuvaa rakennerahasto-ohjelmaa. Hakemukset merkittiin tiedoksi ja niistä käytiin evästyskeskustelu jatkokäsittelyä varten. Päätös mahdollistaa hakemusten arvioinnin seuraavissa kokouksissa, mikä edistää investointeja ja ilmastotyötä maakunnassa.
Joensuun ekosysteemisopimus käynnistää kestävän kaupunkikehittämisen hankkeet
Joensuun kaupungin ekosysteemisopimuksen pohjalta avattiin haku Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman rahoitukselle. Hakuaika päättyi elokuussa ja ainoa ryhmähakemus oli Innokaupunki Joensuu, jonka kokonaisbudjetti on lähes 1,4 miljoonaa euroa. Hankkeessa ovat mukana keskeiset alueen toimijat koulutuksesta, tutkimuksesta ja elinkeinoelämästä. Maakuntahallitus merkitsi tilanteen tiedoksi mahdollistaen hankkeen etenemisen rahoituspäätöksiin.
EAKR-kehittämishankehaku toi yhdeksän uutta hakemusta – panostuksia digiin ja puurakentamiseen
Ensimmäisellä EAKR-kehittämis- ja investointihankekierroksella haettiin rahoitusta yhdeksälle hankkeelle yhteensä 3,78 miljoonan euron arvosta. Esimerkkihankkeina mainittiin AVOTDIGI (avoin paikkatieto) sekä Puu-TKI (puuteknologia). Maakuntahallitus merkitsi hakemusyhteenvedon tiedoksi, mikä mahdollistaa hankkeiden jatkovalmistelun ja rahoituksen myöntämisen myöhemmin.
Maakuntakaava 2040 etenee – turve, suot ja kulttuuriympäristö tarkasteluun
Maakuntakaavan 2040 ensimmäisen vaiheen laadinta päätettiin käynnistää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville, minkä jälkeen siitä pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä. Kaavatyössä painotetaan turvetuotannon tulevaisuutta, luonnon monimuotoisuutta sekä rakennettua kulttuuriympäristöä. Ilomantsin aktiivihiililaitoksen raaka-ainehuolto huomioitiin keskusteluissa. Nykyinen maakuntakaavatyöryhmä jatkaa kaavan valmistelua.
AgroRES-hankkeen toimintasuunnitelma tukee uusiutuvaa energiaa maaseudulla
AgroRES-hankkeen toimintasuunnitelma hyväksyttiin tiedoksi. Hanke tähtää uusiutuvan energian käytön lisäämiseen maataloudessa analysoimalla EAKR-rahoitettuja projekteja ja antamalla suosituksia tuleville kierroksille. Toimenpiteet toteutetaan vuoden mittaisena jaksona, minkä jälkeen ne juurrutetaan organisaatioiden perustoimintaan. Päätöksen perustana on tarve vahvistaa paikallista energiaomavaraisuutta ja kehittää rahoitusratkaisuja.
Passpartool-hankkeen tiekartta parantaa nuorten osallisuutta innovaatioihin
Passpartool-hankkeessa laadittu tiekartta hyväksyttiin tiedoksi. Tiekartta perustuu italialaiseen malliin nuorten aktivoimiseksi julkisiin tiloihin sekä Hollannin kokemuksiin innovaatiopolitiikan esteiden kartoittamisesta pk-yrityksissä. Nuorisovaltuustot ovat keskeisessä roolissa tiekartan toteuttamisessa Pohjois-Karjalassa.
Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan sodan vaikutusten vuoksi
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisesta liittyen Venäjän hyökkäyssodan taloudellisiin vaikutuksiin. TEM:n valtiosihteerityöryhmän kyselyn tuloksia hyödynnetään toimenpiteiden suunnittelussa rajamaakunnan tarpeisiin vastaamiseksi.
Elokuvatuotannon tuki tuo kansainvälistä näkyvyyttä Pohjois-Karjalalle
SF Media Oy:n "Nothing Holy" -dokumenttielokuvalle myönnettiin enintään 65 000 euroa Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta, mikä vastaa 18,57 % hyväksytyistä kustannuksista (alueellinen osuus 350 000 euroa). Elokuvan tuotanto markkinoi aluetta mm. Cannesin elokuvajuhlilla ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia paikallisille oppilaitoksille.
Kaksi avainhenkilöä irtisanoutui – rekrytoinnit käyntiin hallinnon jatkuvuuden turvaamiseksi
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston erityisasiantuntija Sointu Räisänen sekä asianhallintasuunnittelija Minna Vartiainen-Lehikonen irtisanoutuivat tehtävistään. Maakuntajohtajalle annettiin valtuudet käynnistää rekrytointiprosessit sekä tehdä tarvittavat päätökset viransijaisuuksista ja valinnasta varmistaen hallinnon sujuvuuden.
Talousarvion toteuma osoittaa tuottojen jääneen tavoitteesta – kulujen seuranta tiukentuu
Puolivuotisraportti osoitti toimintatuottojen jääneen alle budjetoidun erityisesti myyntituottojen osalta (-1,07 milj. €). Maksutuotot puuttuivat kokonaan. Toimintakulut pysyivät maltillisina (48,8 % budjetista), mutta asiantuntijapalveluiden käyttö oli odotettua pienempää (30 % budjetista). Päätös oli merkitä toteuma tiedoksi ilman välittömiä muutoksia, mutta kulujen kehitys jää seurantaan.
Tulevien vuosien taloussuunnitelman valmistelu käynnistyi – kuntien lausunnot pyydetään syksyllä
Toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2023 talousarvion valmistelu aloitettiin evästyskeskustelulla. Luonnos tuodaan seuraavaan kokoukseen syyskuussa, minkä jälkeen pyydetään kuntien lausunnot ennen lopullista päätöstä lokakuussa.
Lausunto: Yritystukien täysimääräinen tuki ei ole perusteltua – omarahoitus takaa vaikuttavuuden
Maakuntaliitto antoi kriittisen lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle valtionavustuksen tukitasojen nostamisesta yritystoiminnan kehittämisessä vuosina 2021–2028. Lausunnossa todettiin, että 100 %:n tuki rikkoo valtionavustuslain periaatteita eikä lisää ohjelmien vaikuttavuutta; omarahoitusosuus koetaan tärkeäksi sitoutumisen kannalta.
Kulttuuriperintöstrategia tarvitsee konkreettisen toimeenpanon – maakuntaliittojen rooli korostuu
Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle korosti strategian kunnianhimoa mutta myös toimeenpanon vaatimuksia: onnistuminen vaatii riittäviä resursseja sekä konkreettista suunnitelmaa valtakunnan ja alueen tasolla. Kulttuuriperinnön taloudelliset mahdollisuudet nähtiin merkittävinä aluekehityksen kannalta.
Ilmastolain muutokset: pienille kunnille riittävä tuki välttämätöntä ilmastosuunnitelmien laatimiseksi
Lausunnossa ympäristöministeriölle maakuntaliitto kannatti ilmastolain muutosta mutta painotti erityisesti pienten kuntien resurssipulaa ilmastosuunnitelmien laatimisessa. Valtion tuen tulee olla riittävää ja kohdistua niihin kuntiin, joilla suunnitelmia ei vielä ole. Koulutus ja selkeät seurantamallit nähtiin ratkaisevina onnistumiselle.
Maakuntajohtajan katsauksessa painopisteenä alueen elinvoima ja investoinnit
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen raportoi ajankohtaisista aluekehityksen teemoista sekä taloudellisesta tilanteesta. Hallitus merkitsi katsauksen tiedoksi osoittaen sitoutumista ajankohtaisten haasteiden ratkaisemiseen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
