Yhteenveto
- Pohjois-Karjalan hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031
- Edunajamisen ajankohtaiskatsaus
- EU:n rahoituskauden 2028–2034 valmistelun tilannekatsaus
- Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2026–2029
- Pohjois-Karjalan kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma 2026–2029
- Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040
- Tuulivoiman kokeilualue -ehdotus Pohjois-Karjalaan
- PIONEER-hanke fotoniikan ja kvanttiteknologian innovaatioverkostoon
- Itäkulmat-hanke maaseudun kulttuurin ja elinvoiman vahvistamiseksi
- Viranhaltijapäätökset ja lausunnot rahoitushankkeiden maksatuksista
Pohjois-Karjalan hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031
Esityksenä oli hyväksyä liitteen mukaiset Pohjois-Karjalan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle vaalikaudelle 2027–2031. Luonnoksesta oli pyydetty palaute POKAT-ryhmiltä, maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäseniltä sekä henkilökunnalta, ja tavoitteet viimeisteltiin saadun palautteen perusteella kuuden pääteeman kokonaisuudeksi.
Päätöksenä tavoitteet hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen yhteydessä tehtiin lisäys teemaan “Saavutettavampi Suomi on kilpailukykyisempi”: mukaan lisättiin kirjaus “Kapasiteetin lisäystä edistetään myös Karjalan radan pohjoisosassa.” Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Päätöksen keskeiseksi taustaksi kirjattiin erityisesti Itä-Suomen energiahankkeiden edistäminen ja itärajan kehittäminen sekä näihin kytkeytyvä kansallisten ja EU:n rahoitusrakenteiden hyödyntäminen. Tavoitteissa painottuivat muun muassa kantaverkon vahvistaminen itäiseen Suomeen (400 kV -verkon eteneminen ja siihen liittyvät yhteydet), saavutettavuuden parantaminen (raideliikenteen kapasiteetti ja yhteydet sekä lentoyhteydet), osaamisen ja TKI-toiminnan pitkäjänteinen rahoitus (osaamiskeskittymät kuten metsätalouden biotalous ja fotoniikka) sekä luontoon, ilmastoon ja hyvinvointiin liittyvät linjaukset (mm. monimuotoisuuden turvaaminen ja vaelluskalojen elvyttäminen).
Edunajamisen ajankohtaiskatsaus
Esityksenä oli merkitä edunajamisen ajankohtaiskatsaus tiedoksi. Katsauksessa koottiin vaikuttamistyön ja neuvottelujen ajankohtaiset etenemiset erityisesti energia- ja liikenneyhteyksien sekä valtion suunnitteluprosessien osalta.
Päätöksenä katsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti.
Kokouksessa tiedoksi saatetuissa asioissa korostuivat: Itä-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien Helsingin-kokoukset ja niissä käydyt keskustelut alueiden yhteisistä tavoitteista; Fingridin tiedote Itä-Suomen kantaverkon vahvistamisen etenemisestä; Joroisten Huutokoski–Kontiolahti -yhteyden eteneminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (arvio valmistumisesta vuoden 2027 lopussa ja tavoite valmistumisesta noin vuoden 2033 seudulla); Finnairin kanssa käydyt keskustelut Joensuu–Helsinki -lentojen aikataulujen kehittämisestä; sekä Väyläviraston käynnistämä väyläverkon investointiohjelman lausuntokierros, jossa käsitellään Liikenne 12 -suunnitelman mukaista kehittämistä ja perusväylänpidon kokonaisuutta.
EU:n rahoituskauden 2028–2034 valmistelun tilannekatsaus
Esityksenä oli merkitä tiedoksi tilannekatsaus EU:n rahoituskauden 2028–2034 valmistelusta.
Päätöksenä tilannekatsaus merkittiin tiedoksi yksimielisesti. Kokousaineistossa ei eritelty yksittäisiä keskustelunaiheita tai tarkentavia muutosesityksiä, vaan päätös perustui tilannekatsauksen tiedoksi merkitsemiseen esityksen mukaisesti.
Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2026–2029
Esityksenä oli hyväksyä liitteen mukainen Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2026–2029. Valmistelun taustaksi tuotiin, että yhdistystoiminnan toimintaympäristö on vaikeutunut muun muassa rahoituksen vähentymisen, välityömarkkinoiden muutosten ja vapaaehtoisten määrän laskun vuoksi, minkä vuoksi ohjelmassa korostettiin toimintaedellytysten vahvistamista ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa.
Päätöksenä yhdistysohjelma hyväksyttiin yksimielisesti.
Hyväksytty ohjelma kokoaa viisi kehittämiskokonaisuutta: 1) yhdistystoiminnan toimintaedellytykset (rahoitus, rakenteet, yhteistyö), 2) asukkaiden hyvinvointi ja toimintakyky (yhdistykset osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä), 3) osallisuus ja yhteisöllisyys (kohtaamispaikat, matala kynnys, yhdenvertaisuus), 4) turvallinen arki ja ympäristö (järjestöt osana varautumista ja resilienssiä) sekä 5) työllisyys ja oppilaitosyhteistyö (järjestöjen rooli välityömarkkinoilla ja osaamisen kehittämisessä).
Päätöksen taustaksi nostettiin rahoituspohjan monipuolistaminen (avustukset, varainhankinta, tuotteet ja palvelut, hanketoiminta, EU- ja valtionrahoitus sekä säätiöt) sekä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa käytävät avustus- ja tilatukikäytännöt. Ohjelmassa korostettiin JANE:n (järjestöasiain neuvottelukunta) roolia yhteistyön koordinoijana sekä Lähellä.fi- ja miunhyvinvointi.fi -kanavien hyödyntämistä viestinnässä ja palveluohjauksessa. Toteutumisen seurantaa linjattiin tehtäväksi vuosittain JANE:n ja maakuntaliiton yhteistyönä sekä järjestökyselyllä kerran valtuustokaudessa.
Pohjois-Karjalan kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma 2026–2029
Esityksenä oli merkitä liitteen mukainen Pohjois-Karjalan kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2026–2029 tiedoksi edellisen kokouksen esittelyn pohjalta.
Päätöksenä suunnitelma merkittiin tiedoksi.
Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040
Esityksenä oli hyväksyä liitteen mukainen Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040. Valmistelussa oli käyty läpi luonnoksen lausuntokierros ja palautteen huomioiminen: lausuntoja saatiin 18, ja palautteen perusteella täydennystarpeita tunnistettiin erityisesti poikittaisyhteyksiin, alempaan tieverkkoon, yksityisteihin sekä huoltovarmuuden vaikutusarviointiin.
Päätöksenä liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 hyväksyttiin liitteen mukaisena. Päätöksessä vahvistui myös se, että lausuntoprosessin tulokset ja jatkotoimet kytketään suunnitelman toimeenpanoon ja seurantaan.
Hyväksytyn suunnitelman keskeiseksi perustaksi kirjattiin maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja investointien tukeminen, vihreä siirtymä sekä sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen. Lisäksi huomioitiin toimintaympäristön muutokset, huoltovarmuus, turvallisuus ja kyberturvallisuus. Suunnitelmaa kehystävät valtakunnallinen Liikenne 12 -suunnitelma, TEN-T-verkko sekä Itä-Suomen liikennestrategia, ja tavoitteena on myös EU- ja valtion rahoituskanavien hyödyntäminen.
Suunnitelman yhteydessä tuotiin esiin useita konkreettisia rahoitus- ja sopimustietoja, jotka muodostavat lähtökohtia toteutukselle: valtion tasolla uusien liikennehankkeiden käynnistämiseen on kuvattu noin 4 miljardin euron varauksia; Joensuu–Nurmes-raideliikenteen ostoliikennesopimuksen on todettu jatkuvan vuoden 2030 loppuun; Joensuun lentoaseman ostoliikenteen keston on todettu jatkuvan helmikuun 2028 loppuun; sekä nesteytetyn biometaanin tankkausasemien eteneminen (Joensuuta koskeva Tukesin päätös ja Ylämyllyn aseman toteutus 2025–2026). Seurannasta linjattiin vastaavan maakunnan toimijoiden yhteistyössä POKAT-liikennejärjestelmäryhmän kanssa.
Tuulivoiman kokeilualue -ehdotus Pohjois-Karjalaan
Esityksenä oli hyväksyä esitys tuulivoiman kokeilualueesta. Taustaksi tuotiin, että maakunnassa on maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon 18 aluetta, joiden teoreettinen kokonaiskapasiteetti on arvioitu noin 550 voimalaksi ja investointipotentiaali noin 5 miljardiksi euroksi, mutta maakunnassa ei ole vielä rakennettuja tuulivoimaloita. Hankkeiden etenemistä on kuvattu hidastaneen erityisesti tutkavaikutuksiin liittyvät kielteiset kannat, ja etenemistä on ollut pisimmällä Liperin ja Heinäveden suunnalla (kolme aluetta, noin 25 voimalan mahdollisuus).
Päätöksenä kokeilualue-ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen mukaisesti esitystä viedään eteenpäin Puolustusministeriölle.
Päätöksen perusteluissa korostui tavoite vahvistaa aluevalvonnan suorituskykyä siten, että rajatulla kokeilualueella tuulivoiman edistämistä voidaan tehdä vaarantamatta valvontakykyä. Kokeilualueen mallissa tuotiin yhteen maakunnan länsiosiin painottuva alueellinen rajaus, sähköverkon kehittämistarpeet sekä yhteistyö keskeisten toimijoiden kanssa (mm. Fingrid, alueelliset verkkoyhtiöt, Suomen Uusiutuvat ry ja kunnat).
PIONEER-hanke fotoniikan ja kvanttiteknologian innovaatioverkostoon
Esityksenä oli merkitä tiedoksi, että PIONEER-hanke on hyväksytty Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitukseen (Regional Innovation Valley -teemahaku), ja että sopimusneuvottelut ovat käynnissä. Taustaksi kuvattiin, että hankkeessa rakennetaan eurooppalaista innovaatioverkostoa ja vahvistetaan fotoniikan ja kvanttiteknologian sovellusten käyttöönottoa sekä alueellisia innovaatioekosysteemejä.
Päätöksenä asia hyväksyttiin yksimielisesti tiedoksi merkittävänä kokonaisuutena. Hankkeen ennakoitu käynnistymisaika on 1.10.2026.
Kokouksessa todettiin hankkeen kokonaisbudjetiksi noin 15 miljoonaa euroa ja maakuntaliiton osuudeksi viiden vuoden aikana 100 000 euroa. Lisäksi tuotiin esiin, että hankkeessa käytetään ns. cascade funding -rahoitusmekanismia, jossa EU-tukea ohjautuu pilottitoimiin alueella.
Itäkulmat-hanke maaseudun kulttuurin ja elinvoiman vahvistamiseksi
Esityksenä oli merkitä tiedoksi rahoituspäätös Itäkulmat-hankkeelle (Kulttuuri Itä-Suomen maaseudun elinvoimaisuuden edistäjänä). Päätoteuttajaksi on kuvattu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja osatoteuttajaksi Etelä-Savon maakuntaliitto, ja toteutusalueeksi Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo.
Päätöksenä asia merkittiin tiedoksi.
Rahoituksen sisällöstä todettiin täsmällisesti: hankkeen kokonaisrahoitus on 560 366,63 euroa, ja tuki myönnetään 100-prosenttisesti tukikelpoisista kustannuksista. Rahoitus jakautuu EU-osuuteen 240 957,65 euroa ja valtion osuuteen 319 408,98 euroa. Lisäksi 180 000,00 euroa tuesta siirretään Etelä-Savon maakuntaliitolle osatoteutusta varten.
Hankkeen toteutusajaksi kirjattiin 1.5.2026–30.4.2028. Tiedoksi saatetuissa ehdoissa korostuivat ohjausryhmän perustaminen hankkeen edellytyksenä, viestintäsuunnitelman tarkentaminen (missä kanavissa ja millä nimellä hankkeesta viestitään), maksatusten perustuminen toteutuneisiin kustannuksiin sekä mahdollisuus enintään 20 prosentin ennakkoon (enintään 100 000 euroa). Hakemuksen valintamenettelyssä todettiin pisteytys 2,53 (pisteraja 2,20).
Viranhaltijapäätökset ja lausunnot rahoitushankkeiden maksatuksista
Esityksenä oli merkitä tiedoksi viranhaltijapäätökset ja lausunnot sekä todeta, ettei niitä oteta kuntalain 92 §:n nojalla erikseen käsiteltäväksi. Kyseessä kuvattiin olevan ohjelmakauden 2021–2027 osittain EAKR- ja JTF-rahoitteisiin hankkeisiin liittyviä maksatuspäätöksiä ajalta 22.4.2026–19.5.2026.
Päätöksenä viranhaltijapäätökset ja lausunnot merkittiin tiedoksi, eikä otto-oikeutta käytetty. Käsittelyssä todettiin, että Katja Asikainen oli esteellinen ja poissa asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana.
Tiedoksi merkityissä maksatuspäätöksissä mainittiin hankkeita, kuten Innokaupunki Joensuu 3 (eri toteuttajat), INNO Pohjois-Karjala (sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot, myös investointi), Puhtia Pohjois-Karjalaan energia-, kemikaali- ja materiaalitekniikan kehityksellä (investointihanke), KareliaBite (elintarvike- ja luonnontuotealan tuotteita vientimarkkinoille) sekä BIOSYS Japani. Päätösten nähtävilläolosta todettiin, että viranhaltijapäätökset julkaistaan verkkopalvelussa ja ovat nähtävillä 38 vuorokautta.
