Yhteenveto
- EUMINDA-hankkeessa kohti kestävän mineraalitalouden tiekarttaa
- EXPRESS-hankkeen tulokset: energiaomavaraisuuden ja uusiutuvan energian työkaluja maakunnan ohjelmiin
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2025 hyväksyttiin ja etenee tilintarkastukseen
- Sisäisen valvonnan raportti vuodelta 2025 merkittiin tiedoksi
- Tilintarkastajalle annetaan vahvistusilmoituskirje osana vuoden 2025 tarkastusta
- Maakunnan vaikuttamisen kärjet 2027 hyväksyttiin valtion budjetteihin ja EU-linjauksiin vaikuttamisen pohjaksi
- Pohjois-Karjalan tavoitteet hallitusohjelmaan 2027–2031 hyväksyttiin vaikuttamistyön pohjaksi
- POKAT2029-ohjelman ryhmien kokoonpanot vahvistettiin toimeenpanon käynnistämiseksi
- Maakuntajohtajalle valtuudet tehdä kunniamerkkiesitykset vuoden 2026 itsenäisyyspäiväksi
- EU:n rahoituskauden 2028–2034 valmistelun tilannekatsaus merkittiin tiedoksi
- Viranhaltijapäätökset ja EU-hankkeiden maksatuspäätökset merkittiin tiedoksi ilman otto-oikeuden käyttöä
- Muut ajankohtaiset asiat kirjattiin keskusteluksi ilman päätöksiä
EUMINDA-hankkeessa kohti kestävän mineraalitalouden tiekarttaa
Pohjois-Karjala on mukana Interreg Europe -rahoitteisessa EUMINDA-hankkeessa (5/2025–7/2029), jossa kehitetään keinoja tunnistaa, korjata ja ennaltaehkäistä kaivostoiminnan haitallisia vaikutuksia yhteiskunnille ja ympäristölle. Työtä tehdään erityisesti paikallisten ohjausvälineiden, kuten ohjelmien ja strategioiden, kautta. Hankkeessa on 12 partneria yhdeksästä maasta; Suomesta mukana ovat maakunnan lisäksi Itä-Suomen yliopisto.
Kokouksessa tuotiin esiin, että paikallinen sidosryhmäverkosto on koottu 23 organisaatiosta ja että osallistuminen ja palaute ovat olleet myönteisiä. Maaliskuuhun 2026 mennessä hankkeessa on tehty tilanneanalyysi ja kyselyt, kartoitettu tiedontarpeita, järjestetty tiedonvaihtotilaisuuksia sekä toteutettu ensimmäinen sidosryhmätyöpaja. Näiden pohjalta on muodostettu Pohjois-Karjalan kestävän mineraalitalouden tiekartan alustavat ylätason tavoitteet, ja työ etenee seuraavaksi konkreettisten toimenpiteiden ja aikataulujen määrittelyyn.
Päätös: asia merkittiin tiedoksi. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
EXPRESS-hankkeen tulokset: energiaomavaraisuuden ja uusiutuvan energian työkaluja maakunnan ohjelmiin
Kokouksessa esiteltiin Interreg Europe -rahoitteisen EXPRESS-hankkeen (1.3.2023–1.3.2027) tulokset. Hankkeen tavoitteena on lisätä alueiden energiaomavaraisuutta ja uusiutuvan energian osuutta sekä tukea Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2030-tavoitteita (80 % energiaomavaraisuus ja uusiutuvan energian käyttöaste). Maakunta on hankkeen pääkumppani, ja kumppaneita on useista EU-maista.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 858 983 euroa. Maakunnan osuus on 395 196 euroa, josta omarahoitusosuus 23 712 euroa. Varsinainen toteutusvaihe päättyi 28.2.2026, ja hanke jatkuu seuranta-jaksolla helmikuuhun 2027.
Esittelyssä korostuivat vertaisoppiminen ja strategisten työkalujen kehittäminen. Pohjois-Karjalasta vietiin osaamista bioenergiaan ja vetytalouteen, ja vastavuoroisesti saatiin oppeja muun muassa rakennusten energiatehokkuuden seurantaan sekä geotermiseen energiaan. Hankkeessa järjestettiin työpajoja ja opintovierailuja, ja maakunnassa koottiin sidosryhmätyötä esimerkiksi Itä-Suomen energiafoorumin, maakuntakaavan energia-asioiden sidosryhmän sekä EXPRESS-toimenpiteitä kokoavan maakunnallisen energiaryhmän kautta.
Keskeisenä tuotoksena nostettiin “Pohjois-Karjalan energiaskenaariot 2040” (julkaistu 2/2025), jota on hyödynnetty maakuntaohjelman 2029 ja maakuntastrategian 2045 valmistelussa.
Päätös: esittely merkittiin tiedoksi. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2025 hyväksyttiin ja etenee tilintarkastukseen
Vuoden 2025 tilinpäätös ja toimintakertomus todettiin laaditun säännösten mukaisesti. Toimintakertomuksessa on arvioitu tulostavoitteiden toteumaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien henkilöstökertomus, on käsitelty henkilöstön ja yhteistyötoimikunnan kanssa 11.3.2026.
Päätöksen taustaksi kirjattiin myös talousarvion toteuman rakenteellisia ylityksiä erityisesti hallitus- ja luottamushenkilöhallinnossa sekä toimistossa. Ylityksiä ja poikkeamia tuotiin esiin seuraavasti: hallitus- ja luottamushenkilöhallinnossa palkat 2 146,85 €, henkilöstökulut 1 605,33 €, vuokrat 733,07 € ja muut toimintakulut 1 461,15 €. Toimistossa raportoitiin toimintatuottojen poikkeamia (myyntituotot 33 428,78 €, maksutuotot 14 039,23 €, tuet ja avustukset 16 169,99 €, muut toimintatulot 440,73 €) sekä toimintamenoissa vuokrat 10 301,89 € ja muut toimintakulut 5 127,22 €.
Päätös: (1) tilikauden alijäämä 69 955,23 euroa siirrettiin taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä -kohtaan, (2) tilinpäätös allekirjoitettiin 31.12.2025 tilanteen mukaisena ja toimitetaan tilintarkastajalle sekä tarkastuslautakunnalle, (3) tilinpäätös saatetaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi, ja (4) toimistolle annettiin valtuutus tehdä mahdolliset tekniset korjaukset tilinpäätökseen. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Sisäisen valvonnan raportti vuodelta 2025 merkittiin tiedoksi
Maakuntajohtajan vuosittainen kirjallinen raportti sisäisen valvonnan toteuttamisesta ja havainnoista vuodelta 2025 tuotiin käsittelyyn. Raportti sisältää kuvauksen sisäisen valvonnan toteutuksesta sekä maakuntajohtajan arvion sisäisen valvonnan riittävyydestä kyseisellä tilikaudella.
Päätös: raportti hyväksyttiin ja merkittiin tiedoksi liitteen mukaisena. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Tilintarkastajalle annetaan vahvistusilmoituskirje osana vuoden 2025 tarkastusta
Tilintarkastajan pyynnöstä päätettiin antaa vahvistusilmoituskirje, jonka tarkoituksena on tukea hyvän tilintarkastustavan mukaista tarkastusta. Vahvistus koskee kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa tilikaudelta 2025.
Päätös: (1) annettiin liitteen mukainen vahvistusilmoituskirje tilintarkastajalle, (2) valtuutettiin puheenjohtaja ja maakuntajohtaja allekirjoittamaan kirje, ja (3) vahvistusilmoitus annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.
Maakunnan vaikuttamisen kärjet 2027 hyväksyttiin valtion budjetteihin ja EU-linjauksiin vaikuttamisen pohjaksi
Hyväksyttiin asiakirja “Vaikuttamisen kärjet 2027 – Pohjois-Karjala”, joka kokoaa seuraavaa hallituskautta kohti maakunnan tärkeimmät vaikuttamiskohteet, niihin liittyvän politiikkakehyksen sekä talous- ja hallinnolliset toimenpide-ehdotukset. Tavoitteeksi kirjattiin vaikuttaa valtion budjetti- ja riihipäätöksiin sekä EU:n seuraavan ohjelmakauden linjauksiin niin, että Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Karjalan elinvoima, turvallisuus ja saavutettavuus turvataan.
Keskeisinä käsiteltyinä perusteina tuotiin esiin itä- ja rajamaakuntien erityistarpeet, Itä-Suomen ohjelman riittävät resurssit, energiainvestointien ja kantaverkon vahvistamisen tarve, tuulivoiman lisärakentamisen esteiden purku ja Itä-Suomeen haettu kompensaatiomalli, sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien merkitys kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle. Lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudistuksiin halutaan vaikuttaa tarveperusteisuuden vahvistamiseksi; asiakirjaan kirjattiin vaikutusarvio, jonka mukaan vuonna 2026 Pohjois-Karjalan menetykseksi siirtymätasausjärjestelmän muutoksissa on nostettu 55 miljoonaa euroa (asukasta kohti 340 €), samalla kun Helsingin lisäys on nostettu 117 miljoonaksi euroksi.
Asiakirjassa nimettiin kärkihankkeita ja niihin liitettyjä taloudellisia esityksiä, kuten Puhoksen sataman kaksipuolisen käytön toteuttaminen (toinen ponttoonilaituri) 6,0 M€, ampumahiihdon MM-kilpailujen 2031 edellyttämä Kontiolahden olosuhde- ja infrastruktuurikehittäminen 7,0 M€, metsäbiotalouden arvonlisäkeskus (Forest Joensuu) 4,0 M€, sekä raideliikenteen ja tieverkon esitykset, joissa Karjalan radan Joensuu–Imatra -osuuden ensimmäinen vaihe kuvattiin noin 50 M€:n kokonaisuutena (koko ohjelmakokonaisuus 182,5–217,5 M€). Lisäksi esillä olivat suuret valtakunnalliset suunnittelukokonaisuudet, kuten lentorata (arvio 2,5 mrd. €) ja itärata (arvio 1,6–3,0 mrd. €), sekä Joensuun lentoyhteyksien turvaamiseen liittyvät mallit, mukaan lukien mahdollinen ostopalvelumalli 2028–2033.
Päätös: asiakirja hyväksyttiin kokouksessa. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Pohjois-Karjalan tavoitteet hallitusohjelmaan 2027–2031 hyväksyttiin vaikuttamistyön pohjaksi
Kokouksessa käytiin evästyskeskustelu Pohjois-Karjalan tavoitteista tulevaan hallitusohjelmaan 2027–2031 sekä maakunnan vaikuttamiskeinoista. Samalla käsiteltiin Itä-Suomen yhteisiä kehittämistarpeita ja niiden kokoamista yhteiseen vaikuttamiseen. Taustaksi todettiin, että Itä-Suomen neuvottelukunta käy 29.4.2026 keskustelun Itä-Suomen yhteisistä strategisista painopisteistä hallitusohjelmavaikuttamisessa.
Päätös: tavoitteita koskeva kokonaisuus hyväksyttiin yksimielisesti, ja sen mukaisesti hallitusohjelmavaikuttamisen valmistelua ja tavoitteiden selkiyttämistä jatketaan maakunnan ja Itä-Suomen yhteisen koordinaation pohjalta.
POKAT2029-ohjelman ryhmien kokoonpanot vahvistettiin toimeenpanon käynnistämiseksi
Maakuntaohjelman POKAT2029 toimeenpano käynnistyi vuoden 2026 alussa, ja kokouksessa vahvistettiin ryhmien lopulliset kokoonpanot. Ryhmien tehtäviksi kuvattiin muun muassa tiedonkulun parantaminen, ohjelmien välisten yhteyksien vahvistaminen, kehittämisasioiden edistäminen sektoreiden ja aluerajojen yli, sekä maakuntaohjelman toteutumisen seuranta ja kehittämisehdotusten tekeminen.
Kokoonpanojen valmistelusta todettiin, että nimeämispyynnöt ja kutsut lähetettiin 27.1.2026, vastausten määräaika oli 13.2.2026, ja kuntien edustajat nimettiin kunnanjohtajien kokouksessa 27.2.2026. Ryhmissä on enintään 15 jäsentä, varajäseniä ei nimetä eikä erillisiä kokouspalkkioita makseta. Jäsenet nimetään ensi vuodeksi kerrallaan, eikä yksittäisiä henkilömuutoksia ole tarkoitus tuoda jatkossa erikseen käsittelyyn.
Päätös: ryhmien kokoonpanot vahvistettiin. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Maakuntajohtajalle valtuudet tehdä kunniamerkkiesitykset vuoden 2026 itsenäisyyspäiväksi
Päätettiin menettelystä, jolla valmistellaan itsenäisyyspäivänä 2026 myönnettävien kunniamerkkien saajaehdotukset.
Päätös: maakuntajohtaja valtuutettiin tekemään kunniamerkkiesitykset neuvoteltuaan puheenjohtajiston kanssa ja toimittamaan ehdotukset valtiovarainministeriöön 1.6.2026 mennessä. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
EU:n rahoituskauden 2028–2034 valmistelun tilannekatsaus merkittiin tiedoksi
Kokouksessa annettiin tilannekatsaus EU:n rahoituskauden 2028–2034 valmistelusta.
Päätös: tilannekatsaus merkittiin tiedoksi. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Viranhaltijapäätökset ja EU-hankkeiden maksatuspäätökset merkittiin tiedoksi ilman otto-oikeuden käyttöä
Kokouksessa tuotiin tiedoksi viranhaltijapäätöksiä ja lausuntoja, jotka liittyvät ohjelmakauden 2021–2027 EURA2021-järjestelmän rahoitus- ja maksatuspäätöksiin. Päätösten todettiin olevan lähtökohtaisesti nähtävillä julkaisuosoitteessa määräajan (38 vuorokautta), ja lisäksi listattiin päätöksiä, joita ei muuten julkaista EURA2021-järjestelmässä.
Tiedoksi saatettiin rahoituspäätös Kevätniemen liikenteen ja logistiikan turvallisuuden ja tehostamisen parantamisesta (Lieksan kaupunki) sekä useita maksatuspäätöksiä eri hankkeisiin, mukaan lukien investointeja ja kehittämishankkeita esimerkiksi liikunta- ja testausasemaan, biotalouteen, yritysalueiden ja kevyen liikenteen suunnitelmiin ja rakentamiseen, ilmastotyöhön, robotiikkaosaamiseen sekä matkailun kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Päätös: päätökset merkittiin tietoonsaatetuiksi, eikä niitä otettu kuntalain 92 §:n nojalla erikseen käsiteltäväksi. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.
Muut ajankohtaiset asiat kirjattiin keskusteluksi ilman päätöksiä
Kokouksessa keskusteltiin nuorten ja lasten kirjoituskilpailun järjestämisestä sekä Kiteen ja Outokummun poliisiaseman lakkautusehdotuksesta. Päätöksiä ei tehty, vaan asiat jäivät keskustelun tasolle.
