Yhteenveto
- Mitä muutoksia maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanossa?
- Miten yritys- ja maaseuturahoitus kehittyy?
- Mitkä hankkeet nostettiin esiin ja miten päätettiin jatkosta?
- Miten hankevalintaprosessia kehitetään?
- Mitkä hankkeet saivat puoltonsa ja mitkä hylättiin?
- Mitkä rahoituspäätökset annettiin tiedoksi?
- Mitä ajankohtaista ohjelmatyössä tapahtuu?
- Miten yritystuet ja haut etenevät?
- Milloin seuraava kokous järjestetään?
Mitä muutoksia maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanossa?
Kokouksessa hyväksyttiin useita merkittäviä edustajavaihdoksia, jotka tuovat uutta osaamista ja näkökulmia maakunnan yhteistyöryhmään. ProAgria Itä-Suomen varaedustajaksi nimitettiin Tuomo Rissanen Katri Karjalaisen tilalle, kun taas Terttu Kinnunen jatkaa varsinaisena edustajana Suomen metsäkeskuksesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n pysyväksi asiantuntijaksi nimettiin toiminnanjohtaja Antti Saarelainen, joka korvaa Anna Mustosen. Juuso Myllerin erottua varajäsenyydestä hänen tilalleen nousi Olli Haapiainen SDP-Joensuun Kunnallisjärjestön piirin ehdotuksesta. Lisäksi Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppänen toimii jatkossa pysyvänä asiantuntijana MYR:n kokouksissa. Nämä muutokset vahvistavat ryhmän asiantuntemusta ja laajentavat edustusta tärkeillä sektoreilla.
Miten yritys- ja maaseuturahoitus kehittyy?
Kokouksessa kuultiin kattavat vuosikatsaukset sekä yritysrahoituksen että maaseuturahoituksen tilanteesta. Kalevi Pölönen Etelä-Savon ELY-keskuksesta toi esiin rakennerahastojen kasvavan merkityksen aluekehityksessä, kun taas Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta painotti maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja haasteita. Katsaukset merkittiin tiedoksi, mutta niiden pohjalta maakunnan yhteistyöryhmä aikoo jatkossa kehittää rahoitusinstrumentteja entistä vaikuttavammiksi.
Mitkä hankkeet nostettiin esiin ja miten päätettiin jatkosta?
Kokouksessa esiteltiin laaja valikoima hankkeita eri aloilta: matkailusta biohiileen, sosiaalipalveluista nuorisotyöhön. Kaikki esitellyt hankkeet – kuten Pro Lakeland II, BlackGreen, Suo 2.0, SOKKE-PK, BIOTER, TuTu-hanke, TNO Pohjois-Karjala ja Innokaupunki Joensuu 2 – merkittiin tiedoksi ilman rahoituspäätöksiä. Päätös mahdollistaa hankkeiden jatkotyöstämisen ja yhteistyön syventämisen eri toimijoiden välillä.
Miten hankevalintaprosessia kehitetään?
Hankehakemusten arviointiprosessia ja pisteytystä käsiteltiin perusteellisesti rahoitusasiantuntijoiden johdolla. Painopiste oli läpinäkyvyydessä ja oikeudenmukaisuudessa: hakijoille halutaan selkeä kuva siitä, millä perusteilla hankkeet arvioidaan ja pisteytetään. Kokous merkitsi esityksen tiedoksi ja sitoutui huomioimaan nämä periaatteet tulevissa rahoituspäätöksissä.
Mitkä hankkeet saivat puoltonsa ja mitkä hylättiin?
Yhteistyöryhmä antoi myönteisen lausunnon seitsemälle hankkeelle, kuten Pro Lakeland II:lle, BlackGreenille (mukaan lukien investointiosa), Suo 2.0:lle, BIOTERille (sekä investointihankkeelle) ja Innokaupunki Joensuu 2:lle. Nämä projektit nähdään linjassa EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteiden kanssa ja niiden odotetaan vauhdittavan maakunnan uudistumista sekä osaamista. Neljä hanketta sai kielteisen lausunnon; näihin kuuluivat muun muassa Kohti vuotta 2025 -yrityspalveluekosysteemi sekä Handmade bridges -maahanmuuttajahanke. Hylkäysten perusteina olivat puutteet toteutussuunnitelmissa tai heikompi rahoituksen tarve.
Mitkä rahoituspäätökset annettiin tiedoksi?
Kokouksessa saatettiin tiedoksi yhteensä 24 ELY-keskuksen tai maakuntaliiton tekemää rahoituspäätöstä: 18 myönteistä ja 6 kielteistä. Merkittävimpiä myönteisiä päätöksiä olivat Polkuja maaseudun töihin (157 350 €), SportEdu (421 351 €), Älykkäät energiayhteisöt (367 188 €) sekä Joensuun satamaradan peruskorjaus (192 850 €). Kielteiset päätökset koskivat mm. Energiatehokkuusloikka- ja FIKE-hankkeita, joiden katsottiin jäävän tavoitteista tai tarpeesta.
Mitä ajankohtaista ohjelmatyössä tapahtuu?
Aluekehitysjohtaja Eira Varis esitteli Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman etenemistä Pohjois-Karjalassa. Katsauksessa tuotiin esiin ohjelman saavutuksia sekä haasteita; erityisesti huomioitiin alueen tarpeet sekä mahdollisuudet hyödyntää ohjelmaa paikallisen kehityksen vauhdittamiseen. Katsaus merkittiin tiedoksi jatkokeskusteluja varten.
Miten yritystuet ja haut etenevät?
Kokouksessa käytiin läpi ajankohtaiset EAKR- ja JTF-yritystukihakemukset sekä myönnetyt tukipäätökset ajalta 1.12.2023–31.1.2024. Lisäksi osallistujille kerrottiin käynnissä olevista ja tulevista rahoitushauista sekä hakuinfoista verkkosivulla rakennerahastot.fi/ita-suomi. Päätös oli merkitä asiat tiedoksi; tämä varmistaa tiedonkulun yrityksille uusista rahoitusmahdollisuuksista.
Milloin seuraava kokous järjestetään?
Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään torstaina 30. toukokuuta 2024 klo 9.00 Pielisjoen linnan Maakuntasalissa. Päätös tehtiin yksimielisesti varmistaen työskentelyn jatkuvuuden.
