Yhteenveto
- Valvontasuunnitelma vuodelle 2026 hyväksyttiin ja toimitetaan viranomaiselle
- Pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut: vuoden 2025 tulos- ja toimintaraportti merkittiin tiedoksi
- Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen toimintakertomus vuodelta 2025 liitetään hyvinvointialueen toimintakertomukseen
- Ensihoidon palvelutasopäätöksen toteuma vuodelta 2025 merkittiin tiedoksi
- Pelastustoimen investointien osasuunnitelman ministeriöhyväksyntä merkittiin tiedoksi
Valvontasuunnitelma vuodelle 2026 hyväksyttiin ja toimitetaan viranomaiselle
Kokouksessa hyväksyttiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen liitteen mukainen valvontasuunnitelma vuodelle 2026 ja päätettiin toimittaa se tiedoksi Lupa- ja valvontavirastolle.
Suunnitelma perustuu pelastuslain velvoitteisiin ja valtakunnallisiin ohjeisiin. Valvonta kohdennetaan riskien mukaan: kohteet jaotellaan yritys- ja laitostyyppisiin kohteisiin (A1–A6) sekä asuinrakennuksiin (A7), ja valvontavälejä ohjataan valtakunnallisilla tilastoilla sekä maakunnallisella riskianalyysillä (henkilöturvallisuus, omaisuus, ympäristö ja kulttuuriarvot).
Vuodelle 2026 linjattiin keskeiset määrät ja painotukset: yrityksiin ja laitoksiin suunnitellaan 250 määräaikaista valvontakäyntiä sekä lisäksi 150 riskiperusteista valvontakäyntiä. Rivitaloihin asetettiin erillinen mittaristo: tavoitteeksi viisi tarkastusta per kunta eli yhteensä noin 65 tarkastusta (maakunnassa rivitalokohteita noin 1 582, joista valvontaan kohdistuu noin 4 %).
Asuinrakennusten oma- ja suoritusperusteisessa valvonnassa päätöksen taustalla korostui itsearvioinnin palautusaste: vuoden 2026 aikana lähetetään noin 1 951 paloturvallisuuden itsearviointilomaketta ja tavoitteena on 1 500 palautusta. Vuonna 2025 palautusprosentti jäi 71 prosenttiin (vuonna 2024 83,5 %), ja palauttamatta jäi 466 lomaketta. Näihin palauttamattomiin kohteisiin kohdennetaan vuoden 2026 aikana yleinen palotarkastus. Päätöksessä todettiin myös maksullisuuden linja: asuinrakennusten yleiset palotarkastukset ovat maksuttomia, mutta palauttamattomiin itsearviointeihin perustuva valvonta muuttuu maksulliseksi vuoden 2027 alusta tuotehinnaston mukaisesti.
Valvonnan resursointi kirjattiin suunnitelmaan yhteensä 7,4 henkilöstövuotena. Työ jaetaan mm. määräaikaisiin yritys- ja laitosvalvontoihin (2,8 htv), paloturvallisuuden itsearviointiin (1 htv), asuinrakennusvalvontaan (0,5 htv) sekä muihin tarkastuksiin ja viranomaisyhteistyöhön. Organisaatio toimii viidellä toiminta-alueella, joille on nimetty vastuuhenkilöt.
Suunnitelmaan sisältyi myös konkreettisia kehittämis- ja valvontakohteita: rivitalojen yläpohjaonteloiden palo-osastoinnin tarkastuksiin painottaminen, turvallisuuskatselmusten tavoite (noin 400/vuosi; 2025 toteuma 379), putkilukkojen päivitystavoite (300 kpl vuonna 2026; 2025 toteuma 256), palontutkinnan toimintamallin täsmennykset sekä kemikaalikohteiden ja pyroteknisten tuotteiden valvonnan toteutustavat. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisena todettiin, että osa tarkastuksista voidaan tarvittaessa korvata asiakirja- tai etävalvonnalla, mutta suurimmat riskikohteet priorisoidaan.
Pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut: vuoden 2025 tulos- ja toimintaraportti merkittiin tiedoksi
Kokouksessa hyväksyttiin pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut -toimialueen tulos- ja toimintaraportti vuodelta 2025 ja merkittiin se tiedoksi.
Raportissa esiteltiin talouden keskeiset toteumat: ulkoiset toimintatuotot olivat 5,28 milj. euroa (toteuma 101,59 %) ja toimintakulut 34,36 milj. euroa (toteuma 101,38 %). Henkilöstökulut ylittivät muutetun talousarvion noin 0,41 milj. eurolla, mikä raportin mukaan johtui lomapalkkavelan rahamääräisestä kertymästä, takautuvasti maksetuista noin 0,2 milj. euron hälytys- ja haittarahakorvauksista sekä ensihoidon ennakoitua suuremmasta sijaistarpeesta. Lisäksi kesän metsäpaloista aiheutui arviolta noin 0,2 milj. euron lisäkustannuksia. Ostopalvelut ja materiaalihankinnat ylittyivät noin 0,07 milj. eurolla, pääosin operatiivisen kaluston korjauskulujen vuoksi. Toimintakate raportoitiin -0,38 milj. euroa.
Toiminnan osalta raportissa käytiin läpi hälytystehtävät ja palvelutaso: pelastustoimen hälytystehtäviä oli yhteensä 3 165, joista 821 oli tukea ensihoidolle ja kotiin vietäville palveluille. Tehtävät vähenivät 6,1 % edellisvuodesta. Tulipalot ja rakennuspalovaarat olivat 433, liikenneonnettomuudet 345, tarkistustehtävät 994, vahingontorjunta 286 ja kemikaalivahingot 112. Maastopaloja oli 123 ja palanut pinta-ala ylitti 80 hehtaaria. Raportissa todettiin myös, että palvelutasopäätöksen aikataulutavoitteet eivät täysin toteutuneet kahdessa 1. riskiluokan riskiruudussa Joensuun Rantakylän ja Penttilän alueilla.
Ensihoidon osalta raportoitiin tehtävävolyymit ja talous: hätäkeskukselta välitettiin 26 046 tehtävää ja kokonaistehtävämääräksi kirjattiin 28 798 (sisältäen kotiin vietäviä palveluja ja siirtokuljetuksia), mikä oli 10,6 % vähemmän kuin vuonna 2024. Ensihoidon etäarviointi hoiti 2 886 tehtävää. Ensihoitopalvelun talouden raportoitiin olevan enintään noin 0,76 milj. euroa alijäämäinen.
Viranomaispalveluissa raportoitiin valvonnan ja koulutuksen toteumat: erikoiskohdevalvonta 341/400 (85 %), muu valvonta 2026/1700 (119 %), ikäihmisten turvallisuuskatselmukset 375/400 (93 %). Turvallisuuskoulutuksia kertyi 40 792 pistettä (127 %), tilaisuuksia 441 ja osallistujia 30 082.
Varautumisessa todettiin, että hyvinvointialueen yleisen valmiussuunnitelman operatiivinen osa sekä toimialuekohtaiset valmiussuunnitelmat vietiin valmiiksi vuoden 2025 aikana, ja väestöhälyttimien uusinnan priorisointi sekä VIRVE-ohjeistuksen päivitys huomioitiin investointisuunnittelussa. Polttoaineen huoltovarmuuden parantaminen siirtyi raportin mukaan toteutettavaksi vuonna 2026.
Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen toimintakertomus vuodelta 2025 liitetään hyvinvointialueen toimintakertomukseen
Kokouksessa hyväksyttiin kokonaisturvallisuuden ja varautumisen toimintakertomus vuodelta 2025 ja päätettiin esittää se liitettäväksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen vuoden 2025 toimintakertomukseen.
Päätöksen taustalla kuvattiin, että kokonaisuus on laadittu kansallisen ja alueellisen riskiarvion pohjalta. Vuonna 2025 valmistui hyvinvointialueen yleisen valmiussuunnitelman operatiivinen osa, joka ohjaa materiaalista varautumista, jatkuvuuden hallintaa ja yhteisten resurssien käyttöä. Pelastuslaitos ja turvallisuuspalvelut vastasivat valmistelun käytännön toteutuksesta ja toimialuekohtaisten valmiussuunnitelmien yhteensovittamisesta linjajohdon kanssa.
Kokouksessa tuotiin esiin myös varautumisen rakenteiden uudistaminen: ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän rooleja sekä organisoitumista päivitettiin, ja toimialuekohtaiset valmiussuunnitelmat valmistuivat vuoden 2025 loppuun mennessä. Koulutuksia toteutettiin yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa ja niiden todettiin jatkuvan vuonna 2026.
Polttoainehuoltovarmuutta koskevien kehittämistoimien aikataulusta todettiin, että suunnitellut toimet siirtyivät hyvinvointialueesta riippumattomista syistä toteutettavaksi keväällä 2026. Tilannekeskuksen rooliksi kirjattiin tilannekuvan tuottaminen sisäisesti ja yhteistyötahoille sekä viikoittainen tilannekuva johtamisen tueksi.
Ensihoidon palvelutasopäätöksen toteuma vuodelta 2025 merkittiin tiedoksi
Kokouksessa päätettiin merkitä ensihoidon palvelutasopäätöksen toteuma vuodelta 2025 tiedoksi pelastusjohtajan esityksen mukaisesti.
Toteuman seurannan perusteiksi todettiin STM:n asetukset ja Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) ohjeistus sekä se, että toteumaa seurataan kvartaaleittain. Tunnusluvut koottiin THL:n ensihoitopalvelun rekisterin toisiotiedosta sekä KEJO- ja ERICA-järjestelmistä.
Keskeiset luvut vuodelta 2025 kirjattiin päätösaineistossa seuraavasti: ensihoidolle tuli 33 928 yksikköhälytystä ja ensivastetehtäviä oli 359. Kokonaistehtävämäärä oli 28 798 (sisältäen tukitehtävät), joista kotihoidon ja kotisairaanhoidon tukitehtäviä 1 985, nostotehtäviä 454 ja lakisääteisiin siirtokuljetuksiin liittyviä tehtäviä 1 096. Ensihoidon etäarvioinnin tehtäviä oli 2 886.
Niitä hätäkeskuksen kautta välitettyjä tehtäviä, joihin aikatavoitteet kohdistuvat, oli 26 046, mikä oli 3 105 vähemmän kuin vuonna 2024 (−10,6 %). Aineistossa todettiin myös, että 7 999 tehtävää jätettiin välittämättä vuonna 2025 ja niin sanottuja X-tehtäviä (ei hoidon tarvetta) oli 14 392.
Tavoittamisajoista todettiin, että AB-kiireellisyysluokan tehtävissä aikatavoitteisiin päästiin kaikissa riskialueluokissa. C-tehtävissä 90 %:n tavoite ei toteutunut: tavoiteaika oli 30 minuuttia ja toteuma 34:03 (vuonna 2024 35:43). D-tehtävissä 90 %:n tavoite saavutettiin, ja aineistossa kuvattiin vuoden 2026 muutos, jossa kiireettömiä D-tehtäviä siirretään etäarviointiin (jonouttaminen) kenttäjohtajan toimesta, jotta kenttäresursseja kohdennetaan A-, B- ja C-tehtäviin. Yksiköiden keskimääräinen käyttöaste 24/7-valmiudessa oli 21,75 % (vuonna 2024 22,9 %).
Pelastustoimen investointien osasuunnitelman ministeriöhyväksyntä merkittiin tiedoksi
Kokouksessa merkittiin tiedoksi sisäministeriön 22.1.2026 tekemä päätös, jolla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen investointisuunnitelman osasuunnitelma vuosille 2026–2029 on hyväksytty. Asia hyväksyttiin kokouksessa tiedoksi merkittävänä.
Osasuunnitelman todettiin kuuluvan investointisuunnitelman kokonaisuuteen ja kattavan pelastuslaitoksen keskeiset investoinnit ja investointeja vastaavat sopimukset sekä toimitiloihin ja muihin pitkävaikutteisiin hyödykkeisiin liittyvät luovutukset. Aineistossa korostettiin, että suunnitelman tulee perustua valtakunnallisiin strategisiin tavoitteisiin sekä alueellisiin tarpeisiin ja uhkiin, ja siinä arvioidaan vaikutuksia palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen, laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen.
Kokouksessa todettiin myös, että hyvinvointialueen toiminnan ja sopimusten tulee pysyä linjassa ministeriön hyväksymän osasuunnitelman kanssa. Ministeriön hyväksyntä perustui toimitettuihin asiakirjoihin, jotka oli toimitettu määräajassa (10.10.2025 mennessä).
