Yhteenveto
- Valvontasuunnitelma 2024 hyväksyttiin – painopisteenä riskiperusteinen valvonta ja ikäihmisten turvallisuus
- Pelastuslaitoksen tulos- ja toimintaraportti 2023: Palvelutaso pääosin kunnossa, mutta talous ylittyi
- Ensihoidon palvelutaso parani – C-luokan tavoittamisajoissa edelleen kehitettävää
- Sisäministeriön selvitys: Pelastustoimi tarvitsee lisää väkeä ja rahaa – yhdenvertaisuus ja laatu kehityskohteina
- Kokonaisturvallisuuden toimintakertomus: Uudistus vei turvallisuuspalvelut osaksi pelastuslaitosta
- Sisäinen valvonta ja riskienhallinta: Talouden paineet, henkilöstöriskit ja varautumisen haasteet esiin
- Kokouksen aikataulumuutos mahdollistaa paremman osallistumisen keväällä
Valvontasuunnitelma 2024 hyväksyttiin – painopisteenä riskiperusteinen valvonta ja ikäihmisten turvallisuus
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma vuodelle 2024 hyväksyttiin yksimielisesti. Suunnitelman tavoitteena on riskiperusteinen palotarkastus sekä valvonnan kohdentaminen erityisesti yrityksiin, laitoksiin ja asuinkiinteistöihin. Vuoden aikana tehdään 450 määräaikaista palotarkastusta yrityksiin ja laitoksiin, lähetetään 1 910 paloturvallisuuden itsearviointilomaketta kotitalouksiin ja tavoitellaan vähintään 1 500 palautettua lomaketta. Erityishuomio kiinnitetään yli 75-vuotiaiden kotona asumisen turvallisuuteen: heille järjestetään vähintään 360 turvallisuuskatselmusta.
Valvonnan toteutuksesta vastaavat nimetyt henkilöt viidellä toiminta-alueella. Työhön arvioidaan käytettävän yhteensä noin 8,4 henkilötyövuotta. Suunnitelma toimitetaan lain mukaisesti aluehallintovirastolle tiedoksi. Päätöksellä vahvistetaan valvonnan suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta koko hyvinvointialueella.
Pelastuslaitoksen tulos- ja toimintaraportti 2023: Palvelutaso pääosin kunnossa, mutta talous ylittyi
Lautakunta hyväksyi pelastuslaitoksen vuoden 2023 tulos- ja toimintaraportin. Hälytystehtäviä oli yhteensä 2 462 ja ensihoitopalvelulla 44 989 ambulanssitehtävää. Palveluintegraatio eteni, mutta resurssipula hidasti riskikohteiden tarkastuksia, jotka siirtyivät osin tälle vuodelle. Kiireellisen avun saatavuus parani uusien toimintamallien myötä.
Taloudellisesti henkilöstömenot ylittyivät palkkojen harmonisoinnin vuoksi lähes miljoonalla eurolla, ja ostopalveluissa sekä materiaalihankinnoissa oli yhteensä 0,2 miljoonan ylitys hintojen nousun vuoksi. Ensihoidon kuljetusmäärien lasku näkyi myös tulojen vähenemisenä. Lautakunta korosti tarvetta kehittää toimintaa ja varautua talouden haasteisiin.
Ensihoidon palvelutaso parani – C-luokan tavoittamisajoissa edelleen kehitettävää
Lautakunta merkitsi ensihoidon palvelutasopäätöksen toteuman tiedoksi ja päätti lähettää sen aluehallintovirastolle. Vuonna 2023 ensihoitotehtävien määrä laski 4,4 %, mutta ensivastetehtävät kasvoivat merkittävästi. Kiireellisten tehtävien tavoittamisajat paranivat kaikissa riskialueluokissa; kuitenkin C-luokan tehtävissä jäätiin vielä tavoitteesta (37:02 min vs tavoite 30 min), vaikka suunta oli oikea.
Kehittämistoimet vuosille 2024–2027 sisältävät johtamisjärjestelmän uudistamista ja yhteistyön tiivistämistä pelastuslaitoksen kanssa. Päätös tukee ensihoidon laadun ja saatavuuden jatkuvaa parantamista.
Sisäministeriön selvitys: Pelastustoimi tarvitsee lisää väkeä ja rahaa – yhdenvertaisuus ja laatu kehityskohteina
Lautakunta käsitteli Sisäministeriön selvitystä pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta. Selvitys osoittaa suuria alueellisia eroja resursseissa, rahoituksen riittämättömyyttä kasvaviin tarpeisiin sekä haasteita henkilöstön saatavuudessa – vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 2300 uutta pelastajaa eläköitymisten vuoksi.
Toimenpidesuosituksissa painotetaan toiminnan uudistamista, onnettomuuksien ehkäisyä, toimintavalmiuden parantamista sekä työhyvinvoinnin kehittämistä. Lautakunta päätti huomioida suositukset tulevassa valmistelussa erityisesti koulutuksen ja rekrytoinnin osalta.
Kokonaisturvallisuuden toimintakertomus: Uudistus vei turvallisuuspalvelut osaksi pelastuslaitosta
Hyvinvointialueen kokonaisturvallisuuden ja varautumisen toimintakertomus vuodelta 2023 hyväksyttiin ja liitetään osaksi koko hyvinvointialueen vuosikertomusta. Merkittävin muutos oli turvallisuustoimintojen siirtyminen uuden pelastuslaitos- ja turvallisuuspalvelut -toimialueen alle vuoden vaihteessa sekä tilannekeskuksen toimintojen vakiinnuttaminen.
Vuoden aikana vahvistettiin alueellinen riskinarvio, järjestettiin useita valmiusharjoituksia sekä valmisteltiin keskeisiä valmiussuunnitelmia kuten väestönsiirtosuunnitelma, jonka toimivuutta testattiin käytännössä lokakuussa.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta: Talouden paineet, henkilöstöriskit ja varautumisen haasteet esiin
Lautakunta hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteon sekä päätti toimittaa sen tiedoksi tarkastuspäällikölle ja hallintojohtajalle. Selonteossa korostuvat taloudelliset riskit – erityisesti henkilöstökustannusten nousu sekä yleiset kustannusten kallistumiset – sekä kansainvälisen tilanteen tuomat epävarmuudet.
Toiminnallisia riskejä tunnistettiin erityisesti Joensuun Rantakylän ja Kontiolahden alueilla palvelutason puutteiden vuoksi. Uuden Pekkalan pelastusaseman käyttöönotto helpotti Joensuun tilannetta, mutta kehittämistoimia tarvitaan edelleen muualla. Kyberuhat, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt sekä varautuminen poikkeusoloihin ovat korostuneet riskikartoituksessa.
Lautakunta painotti määrärahojen riittävyyttä palvelutason ylläpitämiseksi vuosille 2024–2027 sekä jatkuvaa kehittämistä muuttuvien uhkien edessä.
Kokouksen aikataulumuutos mahdollistaa paremman osallistumisen keväällä
Lautakunta päätti siirtää seuraavan kokouksensa aiemmin ilmoitetusta päivästä (23.5.) uuteen ajankohtaan: kokous pidetään nyt jo 15. toukokuuta klo 17 alkaen. Muutos mahdollistaa paremman osallistumisen ennen kesälomia eikä aiheuta lisäkustannuksia.
