Yhteenveto
- Järvi-Suomen Terveys Oy:n esittely merkittiin tiedoksi
- Strategiajohtajan ajankohtaiskatsaus merkittiin tiedoksi
- Hoitoon ja palveluihin pääsyn tilannekuva merkittiin tiedoksi
- Strategian päivitystyön eteneminen merkittiin tiedoksi
- Hyvinvointialueiden rahoituslakiin esitetyt muutokset merkittiin tiedoksi
- Tilivelvollisten nimeäminen hyväksyttiin voimaan 1.1.2026 alkaen
Järvi-Suomen Terveys Oy:n esittely merkittiin tiedoksi
Päätöksenä oli merkitä tiedoksi Järvi-Suomen Terveys Oy:stä saatu esittely. Esittely perustui toimitusjohtaja Juha Raution katsaukseen yhtiön toiminnasta, omistusrakenteesta sekä mahdollisista yhteistyö- ja toimintamallien muutostarpeista omistajahyvinvointialueiden kanssa.
Kokouksessa kuvattiin yhtiön olevan neljän hyvinvointialueen (Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Savo) tasaosuuksin omistama yhtiö, jonka kautta omistajille tarjotaan mm. erikoisalojen työpanosta sekä jononpurkuun ja vastaanottoihin liittyviä palveluja. Esittelyssä korostuivat etä- ja vastaanottopalvelut, hoitojonojen purkaminen sekä kustannusten ja hinnoittelun läpinäkyvyyden kehittäminen omistajakohtaisesti.
Taloudesta ja toiminnasta tuotiin esiin vuoden 2025 liikevaihto (noin 14,5 milj. euroa) ja tilikauden tulos (noin +240 000 euroa). Henkilöstöstä todettiin hallinnon olevan noin 4 henkilöä ja osa-aikaisten vuokratyöntekijöiden määrän olevan noin 450–750. Lisäksi käsiteltiin verotukseen liittyneitä tapahtumia (mm. verotarkastus sekä arvonlisäveroihin liittyneet takautuvat laskutukset ja tilitykset) ja sitä, että tilausmäärien arvioitiin näyttäytyvän vuonna 2026 pienempinä, mikä voi heijastua tuotantoon ja tuloskehitykseen.
Esittelyssä käytiin läpi myös kehityssuuntia, kuten omistaja-alueiden oman henkilöstön lisätyön (keikkailun) mahdollisia järjestämistapoja yhtiön kautta, ostopalvelujen mahdollisia järjestelyjä, sekä lainsäädäntöön liittyvä reunaehto, jonka mukaan sidosyksikköasemaan liittyen omistusosuuden edellytyksenä esitettiin vähintään 10 %. Lisäksi kuvattiin käynnissä olevia selvityksiä erikoisalojen järjestämisestä laajemmalla Itä-Suomen YT-alueella sekä palvelutuotannon mahdollisesta yhtiöittämisestä yhteiseen sidosyksikköön (konsulttina mainittiin PwC Suomi). Päätös oli tiedoksi merkitseminen eikä sisältänyt uusia sitovia hankinta- tai rahoituspäätöksiä.
Strategiajohtajan ajankohtaiskatsaus merkittiin tiedoksi
Strategiajohtajan esityksen mukaisesti päätettiin merkitä tiedoksi strategiajohtajan katsaus ajankohtaisista asioista. Materiaalissa ei eritelty yksittäisiä uusia toimenpiteitä, talousmuutoksia tai erillisiä päätöskohtia, vaan kyse oli tilannekuvan läpikäynnistä strategian ja toiminnan näkökulmasta.
Hoitoon ja palveluihin pääsyn tilannekuva merkittiin tiedoksi
Päätöksenä oli merkitä tiedoksi tilannekatsaus hoitoon ja palveluihin pääsystä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Käsittelyssä painottui seuranta järjestäjän näkökulmasta: miten palveluihin pääsy, saatavuus ja saavutettavuus toteutuvat kokonaisuutena.
Asian käsittelyn taustaksi todettiin hallintosäännön velvoite, jonka mukaan lautakunnan tehtävänä on seurata ja arvioida palvelujen piiriin pääsyä, saatavuutta ja saavutettavuutta organisaatioriippumattomasti. Päätös oli nimenomaan raportin vastaanottaminen tiedoksi; se ei sisältänyt tässä vaiheessa päätöksiä resursoinnin muuttamisesta tai uusista toimeenpantavista toimenpiteistä.
Strategian päivitystyön eteneminen merkittiin tiedoksi
Päätöksenä oli merkitä tiedoksi tilannekatsaus hyvinvointialuestrategian päivityksen etenemisestä. Käsittelyssä todettiin prosessin edenneen suunnitelmien mukaisesti ja katsauksessa kuvattiin, mitä vaiheita valmistelussa on jo tehty ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
Merkittävinä etenemisen kohtina tuotiin esiin aluevaltuuston ja valmistelun yhteinen seminaari 22.1.2026, jossa käsiteltiin strategiapäivitykseen liittyviä evästyksiä ja näkemyksiä. Lisäksi todettiin kansalaiskyselyn olevan avoinna sekä digitaalisena että paperilomakkeilla, ja että kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa järjestetään kansalaistapaamisia helmikuun lopusta maaliskuun alkuun. Myös henkilöstökyselyn kerrottiin olevan käynnissä.
Tilannekatsauksessa linjattiin valmistelun eteneminen siten, että kuulemisista ja kyselyistä saatavan aineiston pohjalta laaditaan ensimmäinen luonnos päivitetyksi aluestrategiaksi. Luonnosta on tarkoitus käsitellä ja evästää jatkovalmisteluun seuraavassa valmisteluvaiheessa lautakunnan kokouksessa 14.4.2026. Päätös oli tiedoksi merkitseminen, ei strategiasisällön hyväksyminen.
Hyvinvointialueiden rahoituslakiin esitetyt muutokset merkittiin tiedoksi
Päätöksenä oli merkitä tiedoksi hyvinvointialueiden rahoituslakiin ehdotetut muutokset. Käsittelyssä käytiin läpi lakimuutosten aikataulu: tavoitteena on voimaantulo vuoden 2027 alusta, lakiesitys oli lausuntokierroksella 2.2.–11.3.2026 ja hallituksen esityksen valmisteluaikatauluksi kuvattiin huhtikuu 2026.
Keskeisenä sisältönä käsiteltiin rahoitusmallin tarveperusteisuutta (THL:n tutkimukseen perustuva tarvemalli, joka huomioi mm. sairastavuuden, ikä- ja sukupuolirakenteen sekä sosioekonomisia tekijöitä ja joka on tarkoitus päivittää vähintään neljän vuoden välein, ensimmäinen päivitys 2027). Lisäksi todettiin, että rahoituksen alueellinen kohdentuminen perustuu koko maan tasolla palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin, ja että yksityisen terveydenhuollon diagnoositietoja esitettiin huomioitavaksi vain hyvinvointialueiden rahoittamien ostopalvelujen ja palvelusetelien osalta.
Talouden kannalta merkittävänä muutoksena esiteltiin valtiontalouden säästöihin liittyvä ehdotus: vuodesta 2027 alkaen rahoituksessa huomioitaisiin 60 % tarvekasvusta nykyisen 80 % sijaan. Käsittelyssä todettiin tämän kohdentuvan rahoituksen määräytymistekijöiden mukaisesti ja vaikutuksen kuvattiin kohdistuvan käytännössä voimakkaammin korkean palvelutarpeen alueille. Kompensaatioksi esitettiin vuodesta 2028 alkaen palvelutarpeen määräytymistekijän rahoitusosuuden kasvattamista yhdellä prosenttiyksiköllä ja vastaavaa muutosta asukasperusteiseen osuuteen.
Lisäksi käsiteltiin siirtymätasausten muutosehdotuksia: tasauksia esitettiin muutettavaksi siten, että porrastusta kasvatetaan vuodesta 2027 lukien vuosittain 10 eurolla per asukas sekä siirtymätasausvähennysten että -lisien osalta, ja koko maan tasolla pysyvän siirtymätasauksen määrän arvioitiin vähenevän noin neljäsosalla vuoden 2030 loppuun mennessä. Kokonaisvaikutuksen todettiin arvioituvan hyvinvointialueille negatiiviseksi. Päätös oli tiedoksi merkitseminen, eikä tässä kohdassa tehty toimeenpanopäätöksiä.
Tilivelvollisten nimeäminen hyväksyttiin voimaan 1.1.2026 alkaen
Päätöksenä hyväksyttiin tilivelvollisten nimeäminen 1.1.2026 alkaen. Käsittelyn taustaksi todettiin, että tilivelvollisten luettelo päivitetään vastaamaan hyvinvointialuelain ja 1.1.2026 voimaan tulleen hallintosäännön mukaista rakennetta ja sitä, ketkä toimivat toimielimissä sekä johtavissa virkatehtävissä.
Hyväksytyn päätöksen mukaan tilivelvollisiksi nimettiin toimielinten jäsenet ja varajäsenet (aluehallitus ja sen jaostot sekä lautakunnat), esittelijät ja heidän sijaisensa (aluehallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien esittelijät) sekä tietyt viranhaltijat ja heidän sijaisensa. Viranhaltijoista päätöksessä yksilöitiin hyvinvointialuejohtaja, pelastuslaitos- ja turvallisuuspalvelujen toimialuejohtaja, ympäristöterveydenhuollon johtaja, terveyspalvelujen toimialuejohtaja, sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja ja konsernipalvelujen toimialuejohtaja sekä lisäksi muut henkilöt, joita asemansa perusteella voidaan pitää tehtäväalueensa johtavina viranhaltijoina.
Kokouksessa kirjattiin myös esteellisyyteen liittyvä menettely: tarkastuspäällikkö Pia Sorsa ja erityisasiantuntija Kaisa Tanskanen poistuivat käsittelyn ajaksi esteellisyyden vuoksi. Päätös koskee tilivelvollisten määrittelyä tilinpäätöksen ja vastuuvapausmenettelyn pohjaksi, eikä se sisältänyt erillisiä rahoituspäätöksiä.
