Yhteenveto
- Tytäryhteisöjen varautuminen ja omistajaohjauksen toteutuminen esittelyssä
- Arviointikertomuksen 2024 valmistelu käynnistyi
- Henkilöstökertomus 2024: henkilöstön määrä kasvoi, vaihtuvuus laski
Tytäryhteisöjen varautuminen ja omistajaohjauksen toteutuminen esittelyssä
Kokouksessa kuultiin strategiajohtajan katsaus vuoden 2024 omistajaohjauksen toteutumisesta sekä valmiusasiantuntija Päivi Hirvosen selvitys tytäryhteisöjen varautumisesta. Lautakunta kävi aiheesta perusteellisen keskustelun, jossa painotettiin varautumisen merkitystä muuttuvissa olosuhteissa ja korostettiin riskienhallinnan tärkeyttä hyvinvointialueen kokonaisuudessa. Taloudellisia toimenpiteitä ei tällä kertaa käsitelty, eikä lautakunta tehnyt varsinaista päätöstä, vaan merkitsi asian tiedoksi. Käsittelyn yhteydessä tunnistettiin tarve seurata tytäryhteisöjen varautumista jatkossakin osana strategista suunnittelua.
Arviointikertomuksen 2024 valmistelu käynnistyi
Tarkastuslautakunta päätti yksimielisesti aloittaa vuoden 2024 arviointikertomuksen valmistelun. Tarkastuspäällikkö Pia Sorsa esitteli valmistelun etenemistä ja ensimmäisen luonnoksen, joka oli toimitettu lautakunnalle ennakkoon. Arviointikertomus on lakisääteinen vuosiraportti aluevaltuustolle hyvinvointialueen toiminnan ja talouden toteutumisesta. Kokouksessa lautakunta antoi suuntaviivoja valmistelijalle ja sitoutui huolehtimaan kertomuksen laadusta sekä sen ajantasaisuudesta ennen lopullista hyväksymistä aluevaltuustossa. Asian käsittely jatkuu tulevissa kokouksissa.
Henkilöstökertomus 2024: henkilöstön määrä kasvoi, vaihtuvuus laski
Tarkastuslautakunta perehtyi kattavaan henkilöstökertomukseen vuodelta 2024. Alueella työskenteli vuoden lopussa 8 304 henkilöä, mikä on 221 enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstön saatavuus parani erityisesti hoitohenkilöstön osalta, mikä näkyi vuokratyövoiman käytön vähenemisenä. Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski 7,8 prosenttiin. Henkilöstökulut nousivat yhteensä 441,6 miljoonaan euroon ylittäen talousarvion noin 0,4 miljoonalla eurolla – kasvua selittivät palkkaharmonisointi ja sopimuskorotukset, mutta henkilösivukulujen lasku hillitsi kokonaiskulujen kasvua.
Työkykyperusteiset poissaolot vähenivät lähes kuudella prosentilla ja työhyvinvointia tuettiin mm. työhyvinvointikorttikoulutuksilla. Uusi HR-järjestelmä mahdollisti työntekijöiden omien tietojen hallinnan itsepalveluna. Vibe-henkilöstökyselyn tulokset esiteltiin lautakunnalle. Kertomus merkittiin tiedoksi ilman erillistä päätösehdotusta.
