Yhteenveto
- Kansallinen dialogi nostaa mielen hyvinvoinnin keskiöön
- Tuettua osallisuutta nuorille ja kuntoutustuen saajille
- Asiakaskokemuksen mittaaminen ohjaa palveluiden kehittämistä
- Selvitys demokratian hinnasta kirittää vastuullisuuteen
- Vuoden 2024 toimintakertomus hyväksyttiin täydennyksin
- Nuorisovaltuusto nimesi edustajat osallisuusvaliokuntaan
- Asiantuntijoiden läsnäolo vahvistaa keskustelua
- Seuraava kokous toukokuussa M-talolla
Kansallinen dialogi nostaa mielen hyvinvoinnin keskiöön
Kokouksessa pureuduttiin kansallisen dialogin teemaan ”Mielen voimavarat – mikä niitä syö, mikä ruokkii?”. Keskusteluissa nousivat esiin stressin, yhteisöllisyyden ja elämänlaadun vaikutukset mielenterveyteen. Osallistujat korostivat vertaistuen, ammatillisen avun ja matalan kynnyksen palveluiden merkitystä kansalaisten arjessa. Päätöksenä valiokunta linjasi, että alueen hyvinvointipalveluja kehitetään tukemaan entistä vahvemmin mielen voimavaroja. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tehostetaan, jotta asukkaiden tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi päätettiin järjestää säännöllisiä tilaisuuksia, joissa asukkaat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen. Tämä on selkeä sitoumus siihen, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asukkaiden ääni kuuluu mielenterveyden edistämisessä.
Tuettua osallisuutta nuorille ja kuntoutustuen saajille
Valiokunta sai kattavan katsauksen tuettua osallisuutta -hankkeesta, joka tähtää jälkihuollon piirissä olevien nuorten aikuisten sekä kuntoutustuen saajien arjen osallistumisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Hankkeen ytimessä ovat yksilöllinen ohjaus, yhteisölähtöiset ryhmät ja tuettu vapaaehtoistoiminta. Kokouksessa painotettiin erityisesti sitä, että haavoittuvassa asemassa oleville nuorille mahdollistetaan onnistumisen kokemuksia sekä turvallinen tapa kokeilla vapaaehtoistehtäviä ilman liiallista kuormitusta. Huolta herättivät rahoituksen leikkaukset, jotka voivat uhata ennaltaehkäisevän työn jatkuvuutta. Valiokunta päätti tukea hankkeen jatkamista ja kehittämistä: tavoitteena on saada vuonna 2025 mukaan 15 nuorta jälkihuollossa, 20 jälkihuollosta siirtynyttä sekä 35 kuntoutustuen saajaa ryhmätoimintaan. Hanketta koordinoi Anni Lehivuo.
Asiakaskokemuksen mittaaminen ohjaa palveluiden kehittämistä
Palveluasiantuntija Maria Barck-Sutinen esitteli vuoden 2024 asiakaskokemuksen tulokset ja kehityskohteet tulevalle vuodelle. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin muun muassa suositteluhalukkuuden (NPS) avulla: ikääntyneiden palveluissa NPS oli 56 (tavoite 55), kotihoidossa jopa 64. Keskustelussa nostettiin esiin huoli siitä, että hoitoon pääsyn vaikeudet eivät täysin näy mittauksissa. Valiokunta päätti jatkaa monikanavaista palautteen keräämistä ja laajentaa mittaamista entisestään. Vuonna 2025 panostetaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, suullisten palautteiden huomiointiin sekä asiakasviestinnän läpinäkyvyyden lisäämiseen. Asiakaskokemuksen jatkuva seuranta nähdään ratkaisevana palveluiden laadun parantamisessa.
Selvitys demokratian hinnasta kirittää vastuullisuuteen
Sitran selvitys demokratian kustannuksista hyvinvointialueilla herätti keskustelua päätöksenteon resursseista ja rahoituksen kohdentamisesta. Valiokunta päätti laatia oman lausunnon aluehallitukselle selvityksen pohjalta – luonnos toimitetaan jäsenille kommentoitavaksi ennen lopullista hyväksymistä. Tavoitteena on varmistaa läpinäkyvyys ja tehokkuus alueellisessa päätöksenteossa sekä syventää ymmärrystä siitä, miten demokratian rahoitus vaikuttaa koko hyvinvointialueen toimintaan.
Vuoden 2024 toimintakertomus hyväksyttiin täydennyksin
Valiokunnan toimintakertomus vuodelta 2024 hyväksyttiin muutoksin. Kertomukseen lisättiin maininta puheenjohtaja Anu Huuskon osallistumisesta nuorten yksinäisyystilaisuuteen sekä tarkennettiin järjestöjen toiminnan turvaamista koskenutta kannanottoa lehtijulkaisuksi. Toimintakertomus dokumentoi muun muassa asiakaspalautteiden käsittelyn, järjestöavustukset ja alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitelmat. Hyväksytty kertomus toimii jatkossa työkaluna arvioitaessa osallisuuden edistymistä Pohjois-Karjalassa.
Nuorisovaltuusto nimesi edustajat osallisuusvaliokuntaan
Nuorisovaltuusto valitsi kokouksessaan Emppu Simosen osallisuusvaliokunnan varsinaiseksi edustajaksi (12 ääntä) ja Emmi Reijosen varaedustajaksi (6 ääntä). Maria Hyttinen sai kaksi ääntä; neljä ääntä jätettiin tyhjiksi. Päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen, sillä se perustuu lain mukaiseen valmisteluun tai täytäntöönpanoon. Nuorten vahva osallistuminen valiokunnan työskentelyyn tuo tärkeän näkökulman alueen päätöksentekoon.
Asiantuntijoiden läsnäolo vahvistaa keskustelua
Kokouksessa myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus palveluasiantuntija Maria Barck-Sutiselle, hankekoordinaattori Anni Lehivuolle sekä hanketyöntekijä Jonna Taalikalle. Päätös tehtiin yksimielisesti ilman huomautuksia. Asiantuntijoiden mukanaolo mahdollistaa syvällisemmän keskustelun tulevista aiheista ja tukee valiokunnan osaamista hyvinvointialueen kehittämisessä.
Seuraava kokous toukokuussa M-talolla
Osallisuusvaliokunta sopi yksimielisesti seuraavan kokouksen ajankohdaksi maanantain 19.5.2025 klo 12–14 M-talon ensimmäisessä kerroksessa kokoushuone Pyhäselässä. Päätös antaa jäsenille mahdollisuuden valmistautua tuleviin käsittelyihin hyvissä ajoin.
