27.5.2024 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote - Osallisuusvaliokunta: Asukkaiden ääni kuuluviin – Osallisuus ja arjen hyvinvointi keskiössä Pohjois-Karjalassa

Yhteenveto

  • Palveluverkko uusiksi – oikeuden päätös pakottaa uudelleenkäynnistykseen
  • Nepsy-perheiden arki esiin – kysely paljasti tiedontarpeen ja tuen puutteet
  • Elintapaohjaus vahvistuu – suunnitelmaan lisätään suunterveys ja järjestöyhteistyö
  • Lähisuhdeväkivaltaan nollatoleranssi – koulutusta henkilöstölle ja näkyvä kampanja nuorille
  • Rakenteellinen sosiaalityö juurrutetaan pysyväksi toimintatavaksi
  • Osallisuusohjelma etenee – asukkaat mukaan kehitystyöhön
  • OLKA-toiminta vauhtiin – vapaaehtoistoiminta osallisuuden moottorina
  • Seuraavat askelmerkit asetettu – katse elokuun kokoukseen
  • Kokous päätökseen – asukkaiden asia etenee kohti konkreettisia ratkaisuja

Palveluverkko uusiksi – oikeuden päätös pakottaa uudelleenkäynnistykseen

Kokouksessa käsiteltiin Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuoretta päätöstä, joka kumosi aiemman aluevaltuuston linjauksen palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Tämän seurauksena koko palveluverkkostrategian valmistelu aloitetaan alusta, ja siihen liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmien lausuntokierrokset vuosille 2024–2027 on keskeytetty toistaiseksi. Päätöksen taustalla on tarve varmistaa, että palvelut suunnitellaan lainmukaisesti ja vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita. Uudella valmistelulla tavoitellaan palveluiden saavutettavuuden ja laadun parantamista kaikille pohjoiskarjalaisille.

Nepsy-perheiden arki esiin – kysely paljasti tiedontarpeen ja tuen puutteet

Kohti vaikuttavaa asukasosallisuutta -hankkeen yhteydessä esiteltiin laaja Polis-kysely, johon osallistui 258 henkilöä. Tulokset osoittivat, että yli puolet vastaajista koki neuropsykiatriset haasteet osaksi perhearkea. Suurin toive oli lisätä tietoa nepsy-asioista ja kehittää saavutettavampia tukipalveluja. Valiokunta päätti hyödyntää kyselyn tuloksia jatkossa aktiivisesti palveluiden kehittämisessä sekä matalan kynnyksen tuen ja digitaalisten palvelujen parantamisessa. Lisäksi sovittiin yhteistyön tiivistämisestä vertaistukiryhmien järjestäjien kanssa sekä valmistellaan julkilausumia nepsy-perheiden tueksi.

Elintapaohjaus vahvistuu – suunnitelmaan lisätään suunterveys ja järjestöyhteistyö

Elintapaohjauksen toimintasuunnitelman luonnos sai valiokunnalta vihreää valoa jatkotyöstölle. Suunnitelma tähtää pysyvien elintapamuutosten tukemiseen ja pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn koko hyvinvointialueella. Kokouksessa korostettiin erityisesti suunterveydenhuollon lisäämistä ohjauksen piiriin sekä järjestöjen mukaan ottamista tiedonkulun parantamiseksi. Asiakkaiden on jatkossa helpompi löytää tarvitsemansa palvelut, kun toimintamalleja selkeytetään. Suunnitelmaa täsmennetään kesän aikana eri toimijoiden kanssa ennen sen etenemistä hyte-lautakunnan käsittelyyn.

Lähisuhdeväkivaltaan nollatoleranssi – koulutusta henkilöstölle ja näkyvä kampanja nuorille

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tilannekuva nostettiin pöydälle vakavien inhimillisten ja taloudellisten seurausten vuoksi. Suomessa väkivallan uhrien terveydenhuoltokustannukset ovat arviolta 150 miljoonaa euroa vuodessa. Valiokunta korosti henkilöstön koulutuksen tarvetta väkivallan tunnistamiseen sekä ehdotti näkyvää viestintäkampanjaa nuorille teemalla ”Seurustelun ei kuulu satuttaa”. Päätöksen myötä hyvinvointialueelle laaditaan pitkäjänteinen toimintasuunnitelma vuosille 2025–2028, joka sisältää palveluketjut uhreille, tekijöille ja lapsille sekä ennaltaehkäisevän työn vahvistamisen yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö juurrutetaan pysyväksi toimintatavaksi

Valiokunta käsitteli rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä osana kansallista kestävän kasvun ohjelmaa. Tavoitteena on ensimmäinen toteuttamissuunnitelma, joka yhtenäistää toimintatavat koko alueella. Keskustelussa nousi esiin järjestöyhteistyön vahvistaminen ja huoli resurssien riittävyydestä sekä siitä, että järjestöt eivät saa jäädä paikkaamaan julkisen sektorin aukkoja. Päätettiin tiivistää yhteistyötä, kehittää viestintää ja varmistaa resurssien tehokas käyttö asiakastyössä. Järjestöille suunnitellaan oma ilmiöraportoinnin lomake osaksi hanketta.

Osallisuusohjelma etenee – asukkaat mukaan kehitystyöhön

Valiokunta arvioi osallisuusohjelman 2023–2025 toteutumista ja totesi merkittäviä edistysaskeleita: asukkaille on luotu omat verkkosivut osallistumismahdollisuuksista, palautteenantojärjestelmä on uudistettu ja järjestöyhteistyötä tuetaan avustuksilla. Asukastilaisuuksia järjestetään vuosittain, asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden roolia kasvatetaan palvelujen kehittämisessä. Arviointi lähetetään aluehallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi, ja ohjelman toteutumista seurataan tiiviisti myös jatkossa.

OLKA-toiminta vauhtiin – vapaaehtoistoiminta osallisuuden moottorina

OLKA-vapaaehtoistoiminnan käynnistyminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella sai valiokunnalta kiitosta. Toiminnan tavoitteena on aktivoida yhteisöjä sekä edistää vapaaehtoisten rekrytointia ja asukkaiden sosiaalista hyvinvointia. Vaikka päätöksiä tai rahoituspäätöksiä ei vielä tehty, keskustelu loi pohjaa tuleville toimenpiteille vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi koko alueella.

Seuraavat askelmerkit asetettu – katse elokuun kokoukseen

Valiokunta päätti kokoontua seuraavan kerran 19.8.2024 klo 12–14. Päätös mahdollistaa riittävän valmistautumisen tuleviin linjauksiin sekä varmistaa laajan osallistujajoukon mukanaolon syksyn tärkeissä päätöksissä.

Kokous päätökseen – asukkaiden asia etenee kohti konkreettisia ratkaisuja

Kokous saatiin päätökseen ilman lisäkeskusteluja tai uusia avauksia iltapäivällä kello 14.47. Asukkaiden osallisuus, arjen tuki ja palveluiden kehittäminen etenevät nyt konkreettisina toimenpiteinä kohti seuraavaa kokousta.