Yhteenveto
- Kokouksen järjestäytyminen ja asukasosallisuuden edistäminen nostettiin etusijalle
- Järjestöyhteistyö asukasosallisuudessa – kannanoton valmistelu käynnistyi
- Palvelujen saavutettavuus ja digituen tarve korostuivat Outokummun ja Polvijärven alueella
- Osallisuusohjelma vie asukkaat mukaan kehittämään hyvinvointialuetta
- Kannanotto: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resurssit turvattava pysyvästi
- Vaikuttamistoimielinten asemaa vahvistetaan hallintosääntömuutoksilla
- Kokousaikataulut joustaviksi – osallistuminen mahdollistetaan etänäkin
Kokouksen järjestäytyminen ja asukasosallisuuden edistäminen nostettiin etusijalle
Kokouksessa painotettiin osallisuuden merkitystä ja varmistettiin, että asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat jatkossa entistä paremmin esillä. Käytännön järjestelyissä huomioitiin myös aiemman kokouksen päätösvaltaisuuden menettäminen, jonka vuoksi lausunto jäi tuolloin antamatta. Valiokunta myönsi erityisasiantuntija Sirpa Turuselle läsnäolo- ja puheoikeuden, mikä vahvistaa asiantuntijatiedon hyödyntämistä. Kokousjärjestystä muokattiin niin, että keskeinen asukasosallisuushanke käsiteltiin ennen palvelusuunnitelmaa koskevaa lausuntoa – näin varmistettiin tärkeiden kehittämisaiheiden saama huomio.
Järjestöyhteistyö asukasosallisuudessa – kannanoton valmistelu käynnistyi
Osallisuusvaliokunta nosti esiin järjestöjen merkityksen asukasosallisuuden edistäjinä. Kokouksessa päätettiin valmistella kannanotto, jonka tavoitteena on tuoda järjestöyhteistyö kiinteäksi osaksi Kohti vaikuttavaa asukasosallisuutta -hanketta. Kannanoton kirjoittamisesta vastaavat Anu Huusko, Heikki Ahtola, Henna Karhapää ja Sirpa Turunen. Päätöksen taustalla oli ymmärrys siitä, että järjestöt tavoittavat laajasti erilaisia asukasryhmiä ja pystyvät tukemaan osallistumista arjen tasolla.
Palvelujen saavutettavuus ja digituen tarve korostuivat Outokummun ja Polvijärven alueella
Lausuntopyyntö Outokummun ja Polvijärven sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta vuosille 2024–2027 nosti esiin useita tärkeitä haasteita: digipalveluiden kehitystä pidettiin välttämättömänä, mutta niiden tueksi vaadittiin digitukea lähipalveluna. Julkisen liikenteen puute alueiden välillä koettiin vakavaksi esteeksi erityisesti vähävaraisille ja autottomille. Hammashuollon saatavuus sekä henkilöstön pysyvyys olivat huolenaiheita Polvijärvellä. Valiokunta painotti lasten suun terveydenhuollon tuomista lähelle kouluarkea.
Taloudellisesti suunnitelman arvioitiin lisäävän kustannuksia sekä kunnille että asiakkaille, mikä voi johtaa palveluiden käytön vähenemiseen etenkin heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa. Valiokunta vaati asukkaiden parempaa kuulemista sekä henkilöstön osallistamista palvelujen kehittämiseen ja antoi lausunnon, jossa korostetaan yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä sote-henkilöstön osaamisen vahvistamista.
Osallisuusohjelma vie asukkaat mukaan kehittämään hyvinvointialuetta
Osallisuusohjelman toteutumista seurattiin tarkasti: ohjelma tähtää siihen, että jokaisella asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan vuosina 2023–2025. Ohjelmaan sisältyy konkreettisia toimenpiteitä kuten kuntakohtaiset asukastilaisuudet, asiakaskyselyt ja palautteiden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä. Valiokunta kannusti toimialueita raportoimaan osallisuustoimista vapaamuotoisesti ja pyysi arviointia ohjelman etenemisestä osallisuustyöryhmältä.
Päätös perustuu lakiin hyvinvointialueesta: tavoitteena on tehdä osallistumisesta arkea ja parantaa palvelujen laatua aidosti yhdessä käyttäjien kanssa.
Kannanotto: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resurssit turvattava pysyvästi
Osallisuusvaliokunta ilmaisi vakavan huolensa siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) työ on pohjautunut liiaksi määräaikaisiin hankkeisiin eikä ole juurtunut pysyvästi organisaation rakenteisiin. Esimerkiksi Hyvinvointia ja Kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Pohjois-Karjalassa -hankkeen päättyessä tarvitaan pysyvää rahoitusta jatkolle: tällä hetkellä vain ennaltaehkäisevän päihdetyön asiantuntijan tehtävä on vakituinen.
Valiokunta ehdottaa hyte-verkoston perustamista eri teemojen asiantuntijoista sekä koordinoivaa tahoa – hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijaa – sekä vakituista järjestöyhteistyön asiantuntijaa. Järjestöavustusten jatkuvuus nostettiin elintärkeäksi. Kannanotto toimitetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalle talousarviovalmistelua varten.
Vaikuttamistoimielinten asemaa vahvistetaan hallintosääntömuutoksilla
Osallisuusvaliokunta yhtyi muiden vaikuttamistoimielinten esityksiin hallintosäännön muutoksista: toimielimet voisivat jatkossa itse määrittää toimintansa toimintasäännöissään, varajäseniä nimetään kaikille jäsenille päätöksenteon jatkuvuuden turvaamiseksi, ja aluehallitus velvoitetaan käsittelemään vaikuttamistoimielinten aloitteet asianmukaisesti. Tällä pyritään lisäämään avoimuutta, joustavuutta sekä vaikuttamistoimielinten todellista vaikutusvaltaa alueen päätöksenteossa.
Kokousaikataulut joustaviksi – osallistuminen mahdollistetaan etänäkin
Seuraavat kokoukset aikataulutettiin uudelleen: toukokuun kokous siirrettiin 27.5., kesäkuun kokous järjestetään 25.6. etänä, elokuussa kokous pidetään 19.8., mahdollisesti etänä, jos muita asioita ei ole käsiteltävänä kuin järjestämissuunnitelma, ja syyskuun kokous sovittiin pidettäväksi 23.9. Paikat ilmoitetaan myöhemmin tarpeen mukaan. Muutosten tavoitteena on parantaa osallistujien mahdollisuuksia osallistua kokouksiin ajasta ja paikasta riippumatta.
