Yhteenveto
- Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut uudistuvat 1.1.2025 alkaen
- Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma vuosille 2026–2029 hyväksyttiin
- Ikääntyvien palveluiden turvaaminen ja kehittäminen nostettiin esiin talousarviossa
- Yhteisöllinen asuminen laajenee – palvelurakenteen keventäminen etenee
- Vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2026 hyväksyttiin
- Kotisairaanhoidon lääkäripalvelujen saatavuudessa ongelmia – selvitystoimiin ryhdytään
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut uudistuvat 1.1.2025 alkaen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue vahvisti uudet asiakasmaksuperusteet, jotka astuvat voimaan vuoden 2025 alusta. Maksukatto pysyy 762 eurossa vuodessa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään 25,10 euroa hoitopäivältä maksukaton täytyttyä. Palvelut ovat pääosin maksuttomia alle 18-vuotiaille sekä erityistilanteissa, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä rokotuksissa. Maksujen enimmäismäärät perustuvat lakiin ja niitä tarkistetaan kahden vuoden välein tai tulonmuutosten yhteydessä. Maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos asiakkaan toimeentulo tai lakisääteinen elatusvelvollisuus vaarantuu.
Sotainvalidit ja rintamaveteraanit saavat kotihoidon ja asumispalvelut maksutta. Sairaanhoidon lääkärikäynnistä peritään 28,20 euroa, mutta alle 18-vuotiaat ja tietyt vastaanottotyypit ovat maksuttomia. Poliklinikkamaksu erikoissairaanhoidossa on 66,70 euroa. Lyhytaikaisen laitoshoidon maksu on 66,90 euroa päivältä, mutta alle 18-vuotiailta ei peritä yli seitsemän päivän osalta kalenterivuodessa. Kotipalveluiden ja asumispalveluiden maksut määräytyvät tulotietojen mukaan; esimerkiksi ateriapalvelun lounas maksaa 12,50 euroa ja yhteisöllisessä asumisessa päivän ateriat 20,15 euroa.
Maksujen seuranta ja poikkeusjärjestelyt, kuten sotainvalidien oikeudet, sisältyvät päätökseen. Tavoitteena on turvata palvelujen saavutettavuus kaikille taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma vuosille 2026–2029 hyväksyttiin
Vanhusneuvosto hyväksyi suunnitelman ehkäisevän päihdetyön toimenpiteistä vuosille 2026–2029. Suunnitelmassa tarkastellaan ikäihmisten päihteiden käytön ja rahapelaamisen tilannetta sekä määritellään näyttöön perustuvia ennaltaehkäiseviä toimia ja raportointikäytäntöjä. Käsittelyssä korostui yksinäisyyden vaikutus päihderiskeihin sekä haasteet ongelmien tunnistamisessa ja tiedonkulussa.
Toimintasuunnitelma painottaa varhaista tunnistamista, päihteettömien arkiympäristöjen luomista sekä rakenteellisia kehittämistoimia kuten päättäjien osaamisen vahvistamista ja seurantajärjestelmien kehittämistä. Toimenpiteisiin sisältyy puheeksioton ja palveluohjauksen osaamisen vahvistaminen, ehkäisevän työn jalkauttaminen sote-palveluihin sekä yhteisöllisten kampanjoiden järjestäminen. Tiedonkeruun parantaminen urheiluseuroissa ja järjestöissä on myös osa kokonaisuutta.
Ikääntyvien palveluiden turvaaminen ja kehittäminen nostettiin esiin talousarviossa
Vanhusneuvosto painotti ikääntyvien lakisääteisten palveluiden riittävyyden varmistamista tulevissa kehittämissuunnitelmissa ja talousarviossa. Keskeisiä kohtia ovat ikäneuvolapalveluiden säilyttäminen koko maakunnassa, mahdollisuus lääkärin vastaanottoihin sekä tutkimuksiin pakottavissa tilanteissa, yli 75-vuotiaiden terveystarkastusten säännöllisyys sekä ympärivuorokautisen hoidon saatavuus kiireellisissä tapauksissa.
Omaishoitajastatuksen ja siihen liittyvän korvauksen turvaaminen kaikille vastuullisille omaisille sekä hoidon porrastuksen toteuttaminen yhteistyössä vanhusten ja heidän omaistensa kanssa ovat myös keskeisiä tavoitteita. Ennalta ehkäisevän toiminnan tehostaminen yhdessä kuntien kanssa korostettiin päätöksessä.
Yhteisöllinen asuminen laajenee – palvelurakenteen keventäminen etenee
Kokouksessa käsiteltiin ikääntyneiden asumispalvelujen rakennemuutosta Pohjois-Karjalassa. Tavoitteena on siirtyä kevyempiin yhteisöllisiin asumismuotoihin ympärivuorokautisen palveluasumisen sijaan, sillä alueella ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä olevien osuus on maan korkein.
Hallituksen hyväksymän muutoksen myötä yhteisöllisten yksiköiden määrä kasvaa nykyisestä 12:sta 56 paikkaan vuoden 2025 aikana. Yhteisöllisessä asumisessa korostuu sosiaalinen vuorovaikutus; asiakkaat saavat palvelunsa kotihoidon kautta yksilöllisesti räätälöitynä ilman ympärivuorokautista valvontaa. Yksiköt jakautuvat kolmeen ryhmään: yhteisölliset asumisyksiköt kotihoidossa (97 paikkaa), ryhmäkodit (55 paikkaa) sekä kotihoidon ryhmäkodit (34 paikkaa). Muutokset toteutetaan vaiheittain vuoden 2025–2026 aikana.
Palvelupäällikkö Minna Penttinen toimittaa ajantasaiset jonotiedot ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen osalta neuvoston jäsenille jälkikäteen.
Vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2026 hyväksyttiin
Vanhusneuvosto hyväksyi vuoden 2026 toimintasuunnitelman, jonka tavoitteina ovat neuvoston tunnettuuden lisääminen osallistumalla tapahtumiin sekä vaikuttaminen kuntien käytäntöihin kuten luottamushenkilöpalkkioihin ja ikäihmisten asioiden valmisteluun pääsyyn.
Painopisteitä ovat ennakoiva toiminta, yhteistyön lisääminen kuntien vanhusneuvostojen kanssa sekä vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen valmistelusta päätöksentekoon saakka. Suunnitelmassa korostetaan omalääkäri- ja hoitajakokeilujen edistämistä, yön yli hoidon saatavuutta sekä ikäneuvolatoiminnan toteuttamista jokaiseen kuntaan.
Lisäksi pyritään parantamaan tiedonsaantia erityisesti niille ikääntyneille, joilla ei ole digi- tai it-verkostojen käyttömahdollisuuksia. Vuonna 2026 järjestetään seminaareja muun muassa turvallisuudesta ja muistisairauksista yhteistyössä Kuntaliiton kanssa.
Kotisairaanhoidon lääkäripalvelujen saatavuudessa ongelmia – selvitystoimiin ryhdytään
Kokouksessa käsiteltiin kotisairaanhoidon tilannetta Pohjois-Karjalassa. Todettiin huolena se, että kotisairaanhoidossa ei ole ollut lääkäriä saatavilla jo pidemmän aikaa, mikä on vaikeuttanut lääkäripalvelujen saavutettavuutta ikäihmisille. Päätöksen mukaan tilannetta selvitetään tarkemmin ja pyritään löytämään ratkaisuja lääkäripalvelujen palauttamiseksi kotisairaanhoitoon.
